Ministeri Kiurulta lisätietoa hoitaja­mitoituksen rahoittamisesta: Kela-korvauksia ei poistettaisi mielen­terveyskäynneistä - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Ministeri Kiurulta lisätietoa hoitaja­mitoituksen rahoittamisesta: Kela-korvauksia ei poistettaisi mielen­terveyskäynneistä

Hallitus hakisi tiukentuvan hoitajamitoituksen rahoitusta sairausvakuutuskorvausten lisäksi myös lääkehuollosta, digitalisaatisota ja palveluhankinnoista.

Ministeri Krista Kiuru (sd) piti tiedotustilaisuuden vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksesta torstaina. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Julkaistu: 6.2. 16:17

Ministeri Krista Kiurun (sd) mukaan Kela-korvauksia aletaan osittain lakkauttaa, jotta niistä vapautuvia varoja voidaan suunnata vanhustenhoitoon, kuten tiukentuvaan hoitajamitoitukseen. Hallitus antoi lakisääteisestä hoitajamitoituksesta esityksen torstaina.

Ensi vaiheessa olisi tarkoitus poistaa muut kuin hammashoidon sairausvakuutuskorvaukset. Myöskään mielenterveyshoidon korvausten tasoon ei Kiurun mukaan ole tarkoitus puuttua.

Kiurun mukaan korvausten supistuksia ei tehdä heti, vaan vasta vuonna 2023. Korvattavien käyntien määrä vähenisi tai korvauksen määrä alentuisi.

Kiuru muistutti, että jo Juha Sipilän (kesk) hallituksen tavoitteena oli purkaa sote-palveluiden monikanavarahoitus, ja sama tavoite on myös nykyisellä hallituksella.

Kela-korvaukset ovat mahdollistaneet pääsyn lähinnä suoraan erikoislääkärin vastaanotolle. Yli 80 prosenttia lääkärinpalkkioiden korvauksista kohdentuu nykyisin erikoislääkärikäynteihin.

Käytännössä korvausten määrä on ollut noin 45 miljoonaa euroa, joten kovin suuria summia hoitajamitoituksen tarpeisiin ei niistä irtoa.

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Mia Laiho arvostelivat hallituksen päätöstä leikata yksityisten terveyspalveluiden sairausvakuutuskorvauksia.

Oppositioedustajien mukaa leikkaus vain vaikeuttaisi hoitoon pääsyä ja lisäisi eriarvoisuutta. Viime vuonna korvauksen saajia oli 1,5 miljoonaa.

Hoitajamitoituksen vaatimat tarkemmat rahoituspäätökset tehdään Kiurun mukaan kevään kehysriihessä.

HS kertoi jo keskiviikkona niistä neljästä keinosta, joiden avulla hoitajamitoituksen vaatima rahoitus on määrä saada kasaan pääosin sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta.

Kela-korvausten lisäksi rahoitusta haettaisiin palveluhankintojen tehostamisesta, digitalisaatiosta, lääkehuollosta ja apteekkien katteista.

Lääkehuollon uudistaminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että apteekkien mahdollisuutta rinnakkaisvalmisteisiin laajennettaisiin myös uusiin biolääkkeisiin, jotka sisältävät elävien solujen tuottamaa ainetta, kuten valkuaisainetta.

Hoitajamitoituksen vuosittaiset kustannukset ovat 238,6 miljoonaa euroa, mutta lisäksi vuotuisia kiinteitä kustannuksia on 27,2 miljoonan euron edestä.

Siirtymäajan takia summa pienenee 60 miljoonan euron verran. Hallitusohjelmassa mitoitukseen on varattu 70 miljoonaa euroa.

Tiukentuva mitoitus vaatii myös noin 4 400 uuden hoitajan palkkaamista.

Kevään kehysriihessä varaudutaan Kiurun mukaan lisäämään aloituspaikkoja etenkin lähihoitajien ja sairaanhoitajien koulutukseen. Myös hoiva-avustajien koulutusta lisätään.

Kiuru ei sulje pois myöskään työperäistä maahanmuuttoa, mutta ei pidä sitä esimerkiksi kielen takia pääasiallisena keinona. Sen sijaan jo koulutettua hoitohenkilöstöä tulisi Kiurun mukaan houkutella muilta aloilta takaisin hoitotyöhön.

Hallitus päätti ennakoidusti torstain kokouksessaan antaa esityksen vanhuspalvelulain muuttamisesta. Laissa säädettäisiin vastedes sitova henkilöstömitoitus iäkkäiden ihmisten tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon.

Kymmentä hoidettavaa varten tulisi olla seitsemän hoitajaa, kun nykyisen laatusuosituksen mukaan hoitajien määrä on viisi.

Henkilöstömitoituksessa otettaisiin huomioon vain välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö eli lähinnä lähihoitajat. Myös esimerkiksi hoiva-avustajat laskettaisiin mitoitukseen siltä osin, kuin he tekevät hoito- tai hoivatyötä.

Tukipalveluita, kuten siivousta ja ruoanlaittoa, varten tulisi olla henkilöt ja varat erikseen. Tavoitteena on varmistaa riittävä hoito.

Kiurun mukaan hoivakriisit ovat usein johtuneet siitä, ettei hoitajia ole ollut tarpeeksi tai he ovat tehneet muuta kuin kuin hoitotyötä.

”Pyykkäys ja siivous jäävät nyt hoitajilla historiaan”, Kiuru sanoi torstain tiedotustilaisuudessa.

Vanhuspalvelulakiin lisättäisiin myös säännös palvelutarpeen selvittämisessä ja arvioinnissa käytettävästä kansallisesti yhtenäisestä seuranta- ja arviointijärjestelmästä.

Lain on määrä tulla tulla voimaan 1. elokuuta 2020. Lakiin tulisi kuitenkin siirtymäaika huhtikuun alkuun 2023 asti, jotta kunnilla, kuntayhtymillä ja palveluntuottajilla olisi mahdollisuus varautua henkilöstötarpeen kasvuun.

Siirtymäaikana uuden mitoituksen saisi alittaa, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Tällöinkin henkilöstömitoituksen tulisi olla kuitenkin vähintään 0,5 työntekijää yhtä asiakasta kohti.

Hallitus lupaa vanhuspalvelulain uudistamisen toisessa osassa selvittää myös keinot kotihoidon riittävyyden turvaamiseksi.

Kiurun mukaan kevään aikana työstetään toista vaihetta. Kiurun mukaan laitos- ja kotihoidon rajapintaan on tulossa myös vaihtoehtoja.

Hallitus valmistelee myös erityistä ikäohjelmaa.

HS:n tiedot: Hallitus kaavailee hoitaja­mitoituksen rahoittamista leikkaamalla yksityisen terveyden­huollon Kela-korvauksista