Ruotsilta katosi lapsia, Norjassa hallitus hajosi, Suomessa Haavisto joutui laillisuus­tutkintaan – Kolmen Pohjois­maan ulko­ministerit kertovat HS:n haastattelussa, miksi al-Hol vetää politiikan solmuun - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Ruotsilta katosi lapsia, Norjassa hallitus hajosi, Suomessa Haavisto joutui laillisuus­tutkintaan – Kolmen Pohjois­maan ulko­ministerit kertovat HS:n haastattelussa, miksi al-Hol vetää politiikan solmuun

Suomen, Ruotsin ja Norjan ulkoministerit pohtivat HS:n haastattelussa sitä, miksi al-Holin leirin naisten ja lasten kotiuttaminen on hyvin vaikeaa. Ruotsilta leirillä katosi orpolapsia, ja Norjassa hajosi hallituskokoonpano, kun kotiin tuotiin lasten lisäksi myös näiden äiti.

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde (oik.), Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto ja Norjan ulkoministeri Ine Eriksen Søreide tapasivat ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Espoossa torstaina. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Julkaistu: 8.2. 2:00, Päivitetty 8.2. 12:02

Suomen, Ruotsin ja Norjan ulkoministerit ratkovat nyt kukin tahollaan samaa ongelmaa: miten saada oman maan lapset pois Koillis-Syyriasta al-Holin leiriltä.

Tehtävä on ollut monin tavoin vaikea niin kunkin maan ministereille kuin Syyrian kurdihallinnon kanssa asioiville virkamiehille.

Suomessa ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on keskellä hyvin poikkeuksellista prosessia, kun hänen toimiensa laillisuutta selvitetään perustuslakivaliokunnassa.

Norjassa kansalliskonservatiivinen ja populistinen edistyspuolue erosi tammikuussa hallituksesta vastalauseena sille, että Norja toi al-Holin leiriltä paitsi vakavasti sairaan pojan ja pojan sisaruksen myös lasten äidin.

Ruotsi kadotti leirillä olleet orpolapset.

HS keskusteli torstaina Suomessa vierailleiden Ruotsin ulkoministeri Ann Linden ja Norjan ulkoministerin Ine Eriksen Søreiden sekä Suomen ulkoministerin Pekka Haaviston kanssa al-Holin leirin tilanteesta.

Ruotsin edustajat olivat paikan päällä, kun kävi ilmi, että Ruotsiin haettavat orpolapset olivat kadonneet. Sitä, missä lapset nyt ovat, ei tiedetä, sanoo Ruotsin ulkoministeri Ann Linde.

Ann Linde Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

”Al-Holin leirillä on 45–50 ruotsalais­lasta ja noin 30 äitiä. Olemme tuoneet kotiin seitsemän orpo­lasta, ja olimme jo tuomassa kotiin toista joukkoa lapsia.”

Kun Ruotsi viime joulun alla oli hakemassa al-Holin leiriltä muutamaa vanhempansa menettänyttä lasta, kävi paikan päällä selväksi, että lasten äidin lähisukulainen ei halunnut päästää lapsia Ruotsiin. Lapset oli piilotettu, eivätkä ruotsalaisviranomaiset vieläkään tiedä, missä he ovat.

”Prosessi on ollut uskomattoman vaikea”, Linde sanoo.

Ruotsalaislasten katoaminen leiriltä on ollut monin tavoin vakava paikka. ”Kun lopulta oli saatu sovittua kaikki kurdihallinnon kanssa ja järjestetty lasten vastaanotto Ruotsissa, sukulaiset eivät halunneet lapsia länsimaahan.”

Ruotsin viranomaiset yrittävät Linden mukaan koko ajan löytää lapset. ”Meillä on ollut muutamia ihmisiä paikalla, ja teemme läheistä yhteistyötä monen maan kanssa, myös Suomen.”

Ruotsin linja on se, että lapset tuodaan kotiin, Linde sanoo.

Jos myös muita kuin orpoja lapsia aiotaan tuoda kotiin, edessä on sama tilanne kuin Suomessa. Kurdiviranomaiset eivät suostu erottamaan lapsia äideistään.

Suomessa hallitus on tehnyt linjauksen al-Holin leirin lasten auttamisesta. Ilman linjaustakin julkisella vallalla on Suomessa velvoite auttaa lapsia. Päätöksen lapsen edusta tekee virkamies virkavastuulla. Lapsen etu lienee useimmiten se, että mukana kotimaahan tulee myös äiti. Myös leiriä hallinnoivat kurdit lähtevät kansainvälisiin sopimuksiin vedoten siitä, ettei lapsia eroteta äideistä.

”Emme ole vielä keskittyneet siihen, miten toimimme äitien kanssa”, Linde sanoo.

”Ei kuitenkaan pidä todellakaan luulla, että tämä olisi jotenkin helppoa. Ongelmia on lähtien siitä, miten lapset ja naiset oikein tunnistetaan ja miten varmistetaan, että lapset todellakin ovat ruotsalaisia. Myös siitä, ovatko isät elossa vai kuolleita, on monenlaista tietoa.”

Isis on al-Holin leirillä yhä vahva, ja leirillä on myös naisia, jotka eivät halua palata kotimaihinsa. Sen on saanut huomata myös Norja.

Leirillä on yhä neljä norjalaislasta ja neljä norjalaista naista.

Ine Eriksen Søreide Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

”Alueella voi myös olla joita­kuita, jotka eivät ole Norjan kansa­laisia, mutta joilla on linkki Norjaan – kuten, että he ovat asuneet joitakin vuosia Norjassa. Mutta heille emme tarjoa minkäänlaista apua”, ulkoministeri Ine Eriksen Søreide sanoo.

Tällä hetkellä Norja ei tee mitään neljän leirillä olevan norjalaisnaisen auttamiseksi. ”Kukaan heistä ei ole pyytänyt minkäänlaista avustamista. Heidän täytyy tehdä se, jotta voimme toimia.”

Kaikilla Norjan kansalaisilla on oikeus palata Norjaan. On eri asia, autetaanko heitä siinä. Osa ei ehkä halua apua ylipäätään.

”Norjan julkisessa keskustelussa on alettu havaita, että vanhemmat eivät aina tee valintoja sen perusteella, mitä tavallisesti pidettäisiin parhaimpana heidän lapsilleen”, Eriksen Søreide sanoo.

”Ihan yhtä vaikeaa kuin on ymmärtää, miksi joku vie lapsensa Syyriaan, on yrittää ymmärtää se, ettei halua lähettää lapsiaan hyvin vaikeista oloista johonkin Pohjoismaista, vaikka siihen olisi mahdollisuus ilman, että pääsisi itse mukaan.”

Syyriassa sijaitsevalla al-Holin leirillä pidetään Isis-taistelijoiden perheenjäseniä. Suomalaisia naisia ja lapsia siellä on noin 40. Kuva on tammikuulta. Kuva: Delil Souleiman

Norjassa al-Holin lapset ja äidit olivat kaataa hallituksen. Maahanmuutto- ja ulkomaalaisvastaisuudella profiloituva kansalliskonservatiivinen edistyspuolue jätti hallituksen siksi, että Norjaan kotiutettiin sairaan lapsen ja hänen sisaruksensa lisäksi myös heidän äitinsä.

”Asia on täynnä ongelmia, mutta meidän oli tehtävä valintoja”, Eriksen Søreide sanoo.

”Edistyspuolue ei halunnut sitä, että leiriltä tuotaisiin myös äiti. Kahden lapsen kotiuttaminen ei ollut ongelma. Kävi kuitenkin selväksi, ettemme voisi tuoda lapsia ilman äitiä, joten teimme päätöksen, että koko perhe on tuotava.”

Päätös 29-vuotiaan naisen sekä hänen 3- ja 5-vuotiaiden lastensa kotiuttamisesta ei mitä ilmeisimmin ollut mieluisa millekään hallituspuolueista.

”Kellään ei ollut halua auttaa äitiä Norjaan. Häntä epäiltiin kahteen eri terroristijärjestöön kuulumisesta, joten kun perhe laskeutui Osloon, nainen otettiin kiinni. Tämä tehtiin normaalin syyteprosessin mukaisesti.”

Norja on varautunut vierastaistelijoiden paluuseen lainsäädännöllä, Eriksen Søreide sanoo.

”Norjassa on ollut vuodesta 2013 voimassa laki, joka kieltää terroristiseen järjestöön kuulumisen. Tämä ei tarkoita, että henkilö olisi itse ollut terroristi, mutta verkostoon kuuluminen jo sinällään voi olla rangaistavaa.”

Millainen turvallisuusriski nainen on Norjalle? ”Sen arvioi poliisi, mutta poliisin antaman lausunnon mukaan naisen paluu ei muuta Norjan uhka-arvioita, sillä hänet otettiin tutkintavankeuteen heti maahan saapuessa.”

Norja ei voinut ottaa sitä riskiä, että lapsi olisi sairastunut hyvin vakavasti. ”Oli myös selvää, että leiriä hallinnoivat kurdiviranomaiset eivät erota lapsia ja äitejä toisistaan.”

Aiemmin Norja on kotiuttanut al-Holin leiriltä viisi orpolasta. ”Se oli hyvin haastavaa, vaikkei mukana tullut yhtään aikuista.”

Ruotsi ei auta al-Holin leirin naisia aktiivisesti.

”Yritämme tuoda lapset Ruotsiin, jos se on mahdollista, mutta emme me auta niitä, jotka haluavat vapaaehtoisesti olla osa terroristijärjestöä”, Ann Linde sanoo.

Ruotsin erityisenä huolena on kadonneiden orpojen lisäksi se, että ruotsalaisnaisia, ja mahdollisesti myös lapsia, on Syyrian armeijan vangitsemina Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa. Naiset ja lapset pakenivat al-Holin leiriltä, kun Turkki hyökkäsi loppuvuodesta Syyriaan.

Ruotsin viranomaiset eivät ole kuitenkaan saaneet Damaskoksessa yhteyttä sellaisiin viranomaisiin, joilla olisi tietoa naisista.

”Olemme saaneet vahvistuksen siitä, että Damaskoksessa istuu vangittuina ruotsalaisnaisia. Siitä, onko heillä lapsia, emme ole saaneet vahvistusta. Tilanne on erittäin monimutkainen.”

Pekka Haavisto Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Suomen ulko­ministeri Pekka Haavisto kertoo Suomen seuraavan tarkkaan sitä, miten Ruotsi toimii saadakseen yhteyden Damaskokseen. ”Yritämme varautua siihen, että joku suomalainen pölähtää vastaavaan tilanteeseen.”

Yhteistyö Linden ja Eriksen Søreiden kanssa on muutoinkin hyvin tiivistä, Haavisto sanoo. ”Soittelemme, ja meillä on Whatsapp-yhteys. Pidämme yhteyttä myös siitä, mikä on kunkin maan kansalaisten tilanne al-Holin leirillä.”

Tähän mennessä Suomeen on kotiutettu kaksi orpolasta.

Haaviston viimeisin yhteys Koillis-Syyrian kurdihallintoon oli tammikuun lopussa, kun al-Holin leiriä hallinnoivan Koillis-Syyrian epävirallisen hallinnon edustaja Abdulkarim Omar vieraili Suomessa. Omar kertoi kurdihallinnon suunnittelevan tuomioistuinjärjestelmää, jotta Isisin riveissä taistelleet saataisiin tuomittua. Tuomioistuimeen kurdit toivovat mukaan niitä maita, joiden kansalaisia on Syyriassa pidätettyinä.

Haavisto suhtautuu suunnitelmaan varauksella. ”Ajatus tuomioistuimesta ja mahdollisesta vankien vaihdosta ja siirrosta on vaikea. Koillis-Syyrian kurdihallinto ei ole kansainvälisesti tunnustettu, eikä kurdeilla ole tunnustettua lainsäädäntöä.”

Myös Eriksen Søreide epäilee ajatusta kansainvälisestä tuomioistuimesta.

”En usko, että niin tapahtuu, ja syitä on kolme. Ensinnäkin kyse on aikataulusta. Toinen ongelma on se, mille juridiselle pohjalle tuomioistuin luotaisiin ja missä tuomitut suorittaisivat tuomionsa. Kolmas syy on se, miten taata, ettei kukaan saa kuolemantuomiota.”

Riski siitä, että vastuuseen joutuisivat vain ylimmät johtajat, on suuri, Eriksen Søreide sanoo. ”On muistettava, millaisesta terroristijärjestöstä on kyse. Hyvin monet ovat syyllistyneet äärimmäisiin julmuuksiin.”

Haaviston mielestä vaikuttaa vahvasti siltä, ettei al-Holin leirin naisen ja lasten kotiuttamisesta pystytä tekemään yhteistä kansainvälistä päätöstä. Jokainen maa joutuu ratkaisemaan naisten ja lasten tilanteen oman oikeusperustansa mukaan.

”Jos asiaan olisi ollut löytyäkseen jokin kansainvälinen yhteinen linja, se olisi jo löytynyt.”

Mitä tästä kaikesta on opittu, jos mitään? Paljonkin, Ann Linde vastaa.

”Olemme oppineet sen, miten hirvittävä järjestö Isis on. Sen kykyyn radikalisoida ja saada liikkeelle kannattajia on kiinnitettävä paljon enemmän huomiota – mutta olemme myös jo tulleet siinä paremmiksi. Osaamme ehkäistä ennalta radikalisoitumista ja olemme muuttaneet lainsäädäntöä ja rangaistuksia.”

Nyt opitaan myös kovimman kautta se, ettei vanhemmilta voi poistaa vastuuta tekemistään valinnoista, Linde sanoo.

”Joskus keskustelu vaikuttaa siltä kuin hallitus olisi lähettänyt lapset al-Holiin. Vastuu tilanteesta on lasten vanhemmilla, jotka ovat tehneet rikoksen liittymällä terroristijärjestöön, minkä seurauksena heidän lapsensa joutuvat kasvamaan hirvittävissä olosuhteissa. Se on vanhempien vastuulla.”

Koska lapset eivät voi mitään sille, miten heidän vanhempansa toimivat, on valtiolla vastuu, Linde sanoo. ”Yritämme saada lapset kotiin, jos se suinkin on mahdollista.”

Al-Holin leiri on ei-kenenkään-maata

Al-Holin leiri sijaitsee Itä-Syyriassa lähellä Irakin rajaa, ja sitä hallinnoi Koillis-Syyrian epävirallinen kurdihallinto. Leirillä on yli 70 000 ihmistä, joista suurin osa on irakilaisia ja syyrialaisia naisia ja lapsia.

Suomalaisia naisia on leirillä 11 ja lapsia noin 30.

Ruotsin kansalaisia al-Holin leirillä on noin 70. Ruotsalaisia naisia on myös Syyrian armeijan vangitsemina Damaskoksessa. Ruotsi kotiutti viime toukokuussa al-Holista seitsemän orpoa sisarusta.

Norjan kansalaisia leirillä on neljä naista ja neljä lasta. Norja on tuonut leiriltä äidin ja kaksi lasta.

Suomen viranomaiset evakuoivat joulukuussa leiriltä kaksi alle 7-vuotiasta orpoa. Lasten kantasuomalainen äiti kuoli tiettävästi pommituksissa Syyriassa. Leirillä lapsista huolehti kaksi muuta suomalaisnaista.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus teki al-Holin suomalaisista joulukuussa poliittisen päätöksen. Sen mukaan Suomi pyrkii kotiuttamaan suomalaislapset leiriltä niin pian kuin mahdollista.

Leirillä olevien suomalaisten paluu on poliittisesti erittäin arka kysymys, koska suojelupoliisi pitää heitä turvallisuusriskinä.

Koillis-Syyrian epävirallinen hallinto suunnittelee nostavansa syytteitä Syyriassa vangittuina olevia ulkomaalaisia Isis-taistelijoita vastaan. Kurdihallinto haluaisi järjestää oikeudenkäyntejä yhdessä niiden maiden kanssa, joiden kansalaisia on Syyriassa pidätettyinä. Koillis-Syyrian itsehallintoalue ei kuitenkaan ole kansainvälisesti tunnustettu, ja siksi myös se, mihin alueen lainsäädäntö perustuisi, on auki.

HS:n vierailu al-Holin leirillä paljasti, että suomalaisten mahdollinen kotiutus vaikuttaa uskottua kaukaisemmalta hankkeelta

Keitä al-Holin leirillä on? Millainen turvallisuus­uhka leiriläiset ovat? HS kokosi vastaukset keskeisiin kysymyksiin al-Holista

Milloin turvallisuus voi mennä lapsen edun ohi? Miksi ministerit eivät voi päättää yksittäisen ihmisen asioista? HS kokosi vastaukset al-Holin herättämiin periaatteellisiin kysymyksiin