Nato-maiden kansalaiset toivovat oman maan sijaan Yhdysvaltojen auttavan Venäjän kanssa kriisiin joutunutta maata - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Nato-maiden kansalaiset toivovat oman maan sijaan Yhdysvaltojen auttavan Venäjän kanssa kriisiin joutunutta maata

Vaikka Nato-maiden kansalaisista enemmistö suhtautuu Natoon myönteisesti, sitoutuminen Naton keskinäiseen puolustusvelvollisuuteen hiipuu, käy ilmi amerikkalaisen Pew-instituutin selvityksestä.

Yhdyvaltalaiset ja puolalaiset sotilaat osallistuivat yhteiseen Nato-harjoitukseen nimeltä Anakonda 2018. Kuva: Cezary Aszkielowicz / Reuters

Julkaistu: 10.2. 16:52

Samaan aikaan kun sotilasliitto Naton jäsenmaiden väliset hankaukset ovat kasvaneet ja puheet koventuneet, Nato-maiden kansalaiset suhtautuvat entistä varauksellisemmin Nato-maiden keskinäiseen puolustusvelvoitteeseen.

Nato-maiden kansalaisista enemmistö suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti Natoon, käy ilmi amerikkalainen Pew-instituutti Nato-kantoja kaikkiaan 16 Nato-maassa selvittäneestä tutkimuksesta. Samaan aikaan huomattavan monessa Nato-maassa kansalaisia ei innosta se, että omat sotilaat lähtisivät Naton keskeisimmän sitoumuksen eli artikla 5:n mukaisesti puolustamaan toista maata Venäjän hyökkäystä vastaan. Enemmistö toivoo, että oman maan sijaan Yhdysvallat tukisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaista.

Luotto siihen, että Yhdysvallat myös tukee Nato-liittolaista Venäjää vastaan, on kohtuullisen vahvaa, sillä näin uskoo 60 prosenttia Nato-maiden kansalaisista.

Kaikista Nato-maiden kansalaisista keskimäärin 53 näkee Naton myönteisesti. Myös amerikkalaisista Natoon suhtautuu suopeasti 52 prosenttia. Amerikkalaisten Nato-kannoissa näkyy nyt kuitenkin se, että presidentti Donald Trump suhtautuu kovin vihamielisesti Natoon. Nato-kanta jakaa republikaanit ja demokraatit.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg (kesk.) seuraa Puolan presidentin Andrzej Dudan (oik.) ja Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin (vas.) keskustelua Nato-kokouksessa joulukuussa. Kuva: Kevin Lamarque / Reuters

Trumpin puoluetta republikaaneja kannattavista amerikkalaisista Natoon suhtautuu myönteisesti alle puolet, 45 prosenttia. Sen sijaan demokraattien kannattajista 61 prosenttia suhtautuu Natoon myönteisesti. Myös demokraattien tuki Natolle on kuitenkin hiipunut sitten vuoden 2017, jolloin Natoon suhtautui myönteisesti 74 prosenttia demokraateista ja 48 prosenttia republikaaneista.

Kielteisesti Natoon suhtautui 27 prosenttia kaikista Nato-maiden kansalaisista. Tutkimuksessa mukana olleista 16 Nato-maasta vain Kreikassa ja Turkissa Natoon suhtautui kielteisesti yli puolet kansalaisista.

Naton suosio kuitenkin vaihtelee huomattavasti eri Nato-maissa. Myönteisimmin Natoon suhtaudutaan lähellä Venäjää: puolalaisista 82 prosenttia ja liettualaisista 77 prosenttia suhtautuu Natoon myönteisesti.

Kaikkein varauksellisimmin Natoon suhtaudutaan Kaakkois-Euroopassa. Bulgariassa Natoon suhtautuu positiivisesti 42 prosenttia, Kreikassa 37 prosenttia ja Turkissa 21 prosenttia. Varsinkin Turkin linja Syyriassa ja muualla Lähi-idässä on kiristänyt Turkin ja Naton suurimman jäsenmaan Yhdysvaltain välit poikkeuksella tavalla.

Pew kysyi Nato-kantoja myös Venäjällä, Ukrainassa ja Ruotsissa, maissa, jotka eivät ole Naton jäseniä. Ukrainalaisista 53 prosenttia. ja ruotsalaisista 63 prosenttia suhtautuu Natoon myönteisesti. Venäjä asemoituu voimakkaasti Naton vastapuoleksi, ja venäläisistä vain 16 prosenttia suhtautuu Natoon myönteisesti.

Ihmiset kantoivat banderollia ja lippuja Ateenassa Naton vastaisessa mielenosoituksessa tammikuun lopussa. Kuva: Louisa Gouliamaki / AFP

Suomalaisten Nato-kannat ovat varsin vakiintuneet, käy ilmi tuoreesta Maanpuolustustiedotuksen neuvottelukunnan teettämästä mittauksesta. Suomi ei ole Nato-maa, ja kyselyssä selvitettiin Nato-jäsenyyden kannatusta. MTS:n tutkimuksen mukaan Suomen Nato-jäsenyyttä kannattaa yhä joka viides suomalainen, mutta Natoon kielteisesti suhtautuvien määrä on kasvanut edellisvuodesta viisi prosenttiyksikköä.

Vertailu aikaisempiin Pew:n Nato-tutkimuksiin osoittaa, että Natoon suhtaudutaan useissa sen jäsenvaltioissa nyt huomattavasti kriittisemmin kuin kymmenen vuotta sitten. Ranskassa sotilasliitto on menettänyt 22 prosenttiyksikköä hyväksyntäänsä vuodesta 2009. Ranskalaisista Natoon suhtautuu myönteisesti enää 49 prosenttia.

Myös Saksassa Naton suosio on supistunut. Kun kymmenen vuotta sitten Natoon suhtautui myönteisesti kolme neljästä, nyt enää 57 prosenttia.

Tutkimuksessa selvitettiin myös Nato-maiden kansalaisten suhdetta sotilaallisen voiman käyttöön. Enemmistö Nato-maiden kansalaisista on sitä mieltä, että sotilaallisen voiman käyttö voi olla kriisitilanteissa tarpeen. Tuki sotilaallisen voiman käytölle on kasvanut erityisesti Ukrainassa, Venäjällä, Slovakiassa ja Saksassa.

Mitä enemmän sotilaallinen voimankäyttö saa tukea, sen suurempi on myös tuki Naton viidennelle artiklalle eli sille, että Nato-maat puolustavat toisiaan sotilaallisesti, mikäli jotakuta jäsenmaata vastaan hyökätään.