Politiikka
Hallituksen esitys hoitajamitoituksesta sai kiitosta eduskunnassa yli puoluerajojen, mutta rahoitus, kotiho
Ympärivuorokautisen vanhuspalvelun hoitajamitoitusta koskevan lakiesityksen tuominen eduskuntaan sai kiitosta yli puoluerajojen, kun sitovan 0,7:n hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin puitiin täysistunnossa keskiviikkona. Huolta herättivät kuitenkin edelleen mitoituksen rahoitus, kotihoidon tulevaisuus ja hoitajien riittävä määrä.
”Tätä esitystä on eduskuntaan odotettu”, sanoi kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen https://www.hs.fi/haku/?query=timo+heinonenlähetekeskustelussa.
Heinosen mukaan myös kokoomus kannattaa 0,7:n hoitajamitoitusta, mutta se ei yksistään riitä. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla muun muassa varmistetaan, että myös kotihoito on tulevaisuudessa parempaa, Heinonen sanoi.
Rkp:n Veronica Rehn-Kivi https://www.hs.fi/haku/?query=veronica+rehn-kivi puolestaan kuvaili esitystä tärkeäksi linjavedoksi, mutta esitti monen muun kansanedustajan tavoin huolensa hoitajien riittävyydestä.
”Uudistus vaatii kuitenkin enemmän hoiva-alan opiskelupaikkoja, hoivatyön arvostusta ja parempaa johtajuutta. Onko tätä myös valmistelussa huomioitu?” hän kysyi.
Huolta herätti myös muun muassa työn kuormittavuus ja riski siitä, että tällä hetkellä alalla olevat vaihtavat alaa suuren työtaakan takia.
Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan mitoituksen toteuttamiseen tarvitaan siirtymäkauden jälkeen eli vuodesta 2024 lähtien ainakin 4 400 uutta hoitajaa. Vuotuinen sijaistarve on vajaa tuhat henkilöä. Henkilöstöä pyritään saamaan lisää muun muassa lisäämällä lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutuksen koulutuspaikkoja ja selkeyttämällä hoiva-avustajien koulutusta yhtenäisemmäksi.
Mitoitus kaavaillaan rahoitettavaksi muun muassa yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutus- eli Kela-korvauksia leikkaamalla, ostopalveluita tehostamalla ja digitalisaatiota edistämällä.
Rahoitussuunnitelmia jo viime viikolla valottaneen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun https://www.hs.fi/haku/?query=krista+kiurun(sd) mukaan leikkauksia tulisi vain yksityislääkärillä käyntien Kela-korvauksiin, ei suun terveydenhuollon korvauksiin eikä tutkimuksen ja hoidon korvauksiin, joista on jo aiemmin leikattu.
Rahoitus puhutti kuitenkin edelleen eduskunnassa keskiviikkona.
”Onko olemassa mitään, mikä voisi vesittää tämän äärimmäisen tärkeän lakiesityksen? Onko varattu nyt riittävästi rahaa, resursseja siihen, että saamme tämän tärkeän lain eteenpäin?” kysyi perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=arja+juvonen.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen https://www.hs.fi/haku/?query=paivi+rasanenpuolestaan kritisoi suunnitelmaa leikata Kela-korvauksia.
”Tämä on kyllä onneton päätös, koska se käytännössä heikentää kansalaisten mahdollisuutta päästä erikoislääkäripalveluihin”, Räsänen muotoili.
Pääministeri Sanna Marininhttps://www.hs.fi/haku/?query=sanna+marinin (sd) mukaan hallitus on käynyt erittäin tarkkaan läpi sen, että esitys saadaan rahoitettua.
”Se rahoitetaan kehyksen sisältä vastuullisella tavalla”, pääministeri painotti täysistunnossa.
Marin sanoi myös, että 0,7:n sitova henkilöstömitoitus ei yksistään riitä, mutta se on erittäin tärkeä askel eteenpäin.
”Tätä esitystä on eduskuntaan odotettu”, sanoi kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen https://www.hs.fi/haku/?query=timo+heinonenlähetekeskustelussa.
Heinosen mukaan myös kokoomus kannattaa 0,7:n hoitajamitoitusta, mutta se ei yksistään riitä. Lisäksi tarvitaan toimenpiteitä, joilla muun muassa varmistetaan, että myös kotihoito on tulevaisuudessa parempaa, Heinonen sanoi.
Rkp:n Veronica Rehn-Kivi https://www.hs.fi/haku/?query=veronica+rehn-kivi puolestaan kuvaili esitystä tärkeäksi linjavedoksi, mutta esitti monen muun kansanedustajan tavoin huolensa hoitajien riittävyydestä.
”Uudistus vaatii kuitenkin enemmän hoiva-alan opiskelupaikkoja, hoivatyön arvostusta ja parempaa johtajuutta. Onko tätä myös valmistelussa huomioitu?” hän kysyi.
Huolta herätti myös muun muassa työn kuormittavuus ja riski siitä, että tällä hetkellä alalla olevat vaihtavat alaa suuren työtaakan takia.
Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan mitoituksen toteuttamiseen tarvitaan siirtymäkauden jälkeen eli vuodesta 2024 lähtien ainakin 4 400 uutta hoitajaa. Vuotuinen sijaistarve on vajaa tuhat henkilöä. Henkilöstöä pyritään saamaan lisää muun muassa lisäämällä lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutuksen koulutuspaikkoja ja selkeyttämällä hoiva-avustajien koulutusta yhtenäisemmäksi.
Mitoitus kaavaillaan rahoitettavaksi muun muassa yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutus- eli Kela-korvauksia leikkaamalla, ostopalveluita tehostamalla ja digitalisaatiota edistämällä.
Rahoitussuunnitelmia jo viime viikolla valottaneen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun https://www.hs.fi/haku/?query=krista+kiurun(sd) mukaan leikkauksia tulisi vain yksityislääkärillä käyntien Kela-korvauksiin, ei suun terveydenhuollon korvauksiin eikä tutkimuksen ja hoidon korvauksiin, joista on jo aiemmin leikattu.
Rahoitus puhutti kuitenkin edelleen eduskunnassa keskiviikkona.
”Onko olemassa mitään, mikä voisi vesittää tämän äärimmäisen tärkeän lakiesityksen? Onko varattu nyt riittävästi rahaa, resursseja siihen, että saamme tämän tärkeän lain eteenpäin?” kysyi perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=arja+juvonen.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen https://www.hs.fi/haku/?query=paivi+rasanenpuolestaan kritisoi suunnitelmaa leikata Kela-korvauksia.
”Tämä on kyllä onneton päätös, koska se käytännössä heikentää kansalaisten mahdollisuutta päästä erikoislääkäripalveluihin”, Räsänen muotoili.
Pääministeri Sanna Marininhttps://www.hs.fi/haku/?query=sanna+marinin (sd) mukaan hallitus on käynyt erittäin tarkkaan läpi sen, että esitys saadaan rahoitettua.
”Se rahoitetaan kehyksen sisältä vastuullisella tavalla”, pääministeri painotti täysistunnossa.
Marin sanoi myös, että 0,7:n sitova henkilöstömitoitus ei yksistään riitä, mutta se on erittäin tärkeä askel eteenpäin.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
Tausta
Siirtymäaika vuoden 2023 huhtikuuhun asti
Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta kiirehdittiin viime talvena hoitopaikoissa ilmenneiden epäkohtien takia. Hoitajamitoituksen on määrä tulla voimaan elokuun alussa, mutta siihen tulisi pitkä siirtymäaika vuoden 2023 huhtikuun alkuun asti. Jo siirtymäaikana mitoituksen täytyy olla vähintään 0,5 työntekijää asukasta kohti, ja siihen lasketaan mukaan vain välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö.
Hoitajamitoituksen nostosta johtuvat vuotuiset kustannukset ovat vuodesta 2024 lähtien noin 238 miljoonaa euroa ja muut kiinteät kustannukset noin 27 miljoonaa euroa.
Koska mitoitus tulee täysimääräisenä voimaan vasta vuoden 2023 keväällä, muodostuu katettaviksi kustannuksiksi noin 136 miljoonaa euroa, sillä hallitus on jo varannut vuodelle 2023 kehyksiin 70 miljoonaa euroa.
Ympärivuorokautisen hoivan sitova 0,7:n henkilöstömitoitus tarkoittaisi, että jokaista kymmentä hoidettavaa kohti hoivakodissa pitäisi olla seitsemän hoitajaa välitöntä hoitotyötä tekemässä.
Ympärivuorokautisessa hoidossa tehdään yleisesti kolmea vuoroa, ja hoidettavat tarvitsevat hoitoa kaikkina vuorokaudenaikoina joka päivä. Esimerkiksi 30 vanhuksen yksikössä olisi 21 hoitajaa huolehtimassa hoidettavista. Kun myös vapaalla olevat hoitajat lasketaan mitoitukseen, voisi esimerkiksi aamuvuorossa olla seitsemän hoitajaa, illassa seitsemän ja yössä kaksi.
Tukipalvelutyö eli esimerkiksi siivous, pyykkihuolto ja ruoan laittaminen erotetaan hoitajien työstä, jotta ammattihoitajat saavat keskittyä hoitotyöhön ja asiakkaisiin. Tukipalveluita hoitamaan tulee esityksen mukaan varata erillinen resurssi.
Kommentit