HS-analyysi: Keskustan avaus herätti kokoomuksessa pelon ”nuoriso­koulu­peikosta” - Politiikka | HS.fi
Politiikka

HS-analyysi: Keskustan avaus herätti kokoomuksessa pelon ”nuoriso­koulu­peikosta”

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen (kesk) otti oppivelvollisuusiän nostossa etäisyyttä vasemmistoon mutta myös lähestyi sitä esittämällä ”toisen asteen lähikouluja”, kirjoittaa analyysissään HS:n politiikan toimittaja Marjukka Liiten.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen sanoi tiistaina eduskunnassa, että keskusta kannattaa toisen asteen lähikouluja. Se tarkoittaisi ammattikoulujen ja lukioiden yhteistyön tiivistämistä. Taustalla pääministeri Sanna Marin (sd). Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Julkaistu: 12.2. 19:28, Päivitetty 12.2. 19:39

Hallitus valmistelee kovalla tohinalla suurinta koulutus­poliittista uudistustaan eli oppi­velvollisuus­iän nostoa 18 vuoteen. Ammatti­koulusta ja lukiosta on määrä tehdä myös aidosti maksuttomia.

Esitys oppivelvollisuuslaiksi on määrä antaa eduskunnalle syksyllä, joten tämä hanke etenee aikataulussa – ja hallituspuolueitten hyvässä yhteisymmärryksessä.

Vai eteneekö?

Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen yllätti valtiopäivien avauskeskustelussa tiistaina vaatimalla, että jokaiselle nuorelle on taattava oppioikeus 18 vuoteen asti.

Kurvisen ”avaus” herättää kysymyksen, miten oppioikeus poikkeaa oppivelvollisuudesta. Eikö oppivelvollisuus automaattisesti tuo mukanaan oppioikeuden?

Hannaako keskusta nyt oppivelvollisuuden laajentamista vastaan, Antti Kurvinen?

”Ei tässä ole ristiriitaa, vaan kyseessä on näkökulmaero. Me haluamme puhua oikeudesta, ei pakosta, sillä kannettu nuori ei koulussa pysy”, Kurvinen pehmentää avaustaan.

Silti hän tulee ottaneeksi etäisyyttä etenkin vasemmiston ajamaan oppivelvollisuusiän nostoon.

Toisaalta Kurvinen lähestyi vasemmistoa koulutuspoliittisen avauksensa toisella osiolla, jonka mukaan Suomeen on luotava toisen asteen lähikouluja.

Mikä olisi toisen asteen lähikoulu? Käsite kuulostaa yhtä hämärältä kuin keskustan niin ikään hellimä ”pienten lasten koulu”, joka tarkoittaa esikoulun ja peruskoulun kahden ensimmäisen luokan tiiviimpää yhteyttä.

Opetusministeri Li Andersson (vas) piti keskustan esitystä toisen asteen lähikouluista tervetulleena.

Ammattikoulun ja lukion yhteistyötä pitää ministerin mukaan muutenkin lisätä, kun oppivelvollisuusikä nousee. Myös epätasainen väestökehitys haastaa koulutuksen järjestämistä, sillä kaikissa kunnissa ei ole kohta enää edes omaa peruskoulua saati ammattikoulua tai lukiota.

 ”Kaikki eduskuntapuolueet voivat katsoa peiliin ja myöntää kurjistaneensa toisen asteen koulutusta.”

Entinen opetusministeri, kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd) kehui niin ikään eduskunnassa keskustan ottavan nyt historiallisen askeleen ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteistyön kehittämisessä.

Demarit ovat pitkään halunneet lähentää eri koulumuotoja, koska duunaritkin tarvitsevat yleissivistystä. Kurvisen mallissa ammattikouluissa opiskelevat voisivat suorittaa yleissivistävät opintonsa lukiossa ja päinvastoin.

Sen sijaan edellisen vaalikauden opetusministerin Sanni Grahn-Laasosen (kok) sydämen Kurvisen avaus särki.

”He eivät tiedä, mitä he tekevät. Keskusta nuorisokoulun asialla. Jos tämä toteutuu, romuttaa se niin lukion kuin ammatillisen koulutuksenkin. Ei samaa kaikille, vaan erilaista osaamista erilaisiin tarpeisiin”, nykyinen oppositioedustaja twiittasi.

Ammattikoulut ja lukiot jollakin tavalla yhdistävää nuorisokoulua tai ammattilukiota on puuhattu Suomeen jo vuosikymmeniä, mutta hanke ei ole edennyt muuhun kuin velvoitteeseen yhteistyöstä.

Etenkin oikeisto on halunnut pitää ammattikoulun ja lukion visusti erillään; ja pelotteena on käytetty juuri nuorisokoulupeikkoa eli Ruotsin epäonnistuneena pidettyä mallia.

Kurvinen kiistää, että keskusta olisi nyt tuomassa Suomeen nuorisokoulua tai ylipäänsä yhdistämässä lukiota ja ammattikoulua.

Kyse on yhteistyön tiivistämisestä esimerkiksi tiloissa ja opetuksessa, jotta kaikilla alueilla voitaisiin turvata toisen asteen koulutus.

”Ja pitäähän asentajankin ymmärtää jotain maailman kulttuureista”, Kurvinen puoltaa myös rajojen rikkomista ja moittii kokoomuksen kantaa vanhanaikaiseksi ja ideologiseksi.

Nykyisin pari tuhatta ammattikoulussa opiskelevaa suorittaa yhtä aikaa myös ylioppilastutkinnon kirjoittamalla neljä lukioainetta. Vastedes kaksoistutkintoa tavoittelevan urakka hankaloituu, sillä lainmuutoksen myötä pitääkin kirjoittaa vähintään viisi ainetta, mistä pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti.

Kaikki eduskuntapuolueet voivat muutenkin katsoa peiliin ja myöntää kurjistaneensa toisen asteen koulutusta myös rahoitusta leikkaamalla. Tosin lisärahoituskaan ei enää pelastaisi kouluja alueilla, joilla ei enää ole koululaisiakaan.

Siksi uudet ideat koulutuksen turvaamiseksi eri puolilla Suomea ovat tervetulleita. Keskustan esityksellä on ehkä huono nimi ja sen voi helposti leimata kyläpolitikoinniksi, mutta tavoitteessa ei ole mitään vikaa.

Seuraa uutisia tästä aiheesta