Valtiovarain­ministeriön kanslia­päällikön nimitys meni solmuun – Marin: Valinta tehdään nykyisten hakijoiden joukosta

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimitys on viivästynyt poliittisten erimielisyyksien ja oikeudellisten kysymysten takia.

Keskustalle sopisi, että virkaan nimitettäisiin valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerghttps://www.hs.fi/haku/?query=paivi+nerg, mutta sosiaalidemokraatit vastustavat hänen valintaansa jyrkästi.

Helsingin Sanomien hankkimien tietojen mukaan ministeriö on ollut yhteydessä oikeuskansleri Tuomas Pöystiinhttps://www.hs.fi/haku/?query=tuomas+poystiin selvittääkseen, olisiko virka mahdollista ilmoittaa uudelleen haettavaksi.

Perimmäinen syy yhteydenottoon oli se, että sosiaalidemokraatit eivät ole oikein tyytyväisiä yhteenkään hakijaan. Ministeriöstä otettiin yhteyttä oikeuskansleriin ensimmäisen kerran jo viime syksynä.

Kansliapäälliköt nimittää valtioneuvosto kyseisen ministeriön esityksestä. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni https://www.hs.fi/haku/?query=katri+kulmuni(kesk) haastatteli viisi virkaan hakenutta tammikuun ja helmikuun vaihteessa.

Pääministeri Sanna Marininhttps://www.hs.fi/haku/?query=sanna+marinin (sd) mukaan valtiovarainministeriön kansliapäällikön paikkaa ei aiota avata uudelleen hakuun. Marin kommentoi HS:n uutista torstaina eduskunnassa.

Marinin käsityksen mukaan oikeuskansleria pyydettiin syksyllä selvittämään haun uudelleen avaamista tai hakuajan pidentämistä, koska hakijoita oli vain kuusi.

”Oikeuskansleri on tätä selvittänyt, mutta olemme yhdessä valtiovarainministeri Kulmunin kanssa todenneet tänä keväänä, että hakua ei jatketa.”

Marinin mukaan valinta tehdään siis Kulmunin haastattelemien hakijoiden joukosta. Kulmuni itse tyytyi sanomaan, että prosessi on kesken.

”Mutta kyllä ajattelisin, että tämä myös loppuun asti saadaan”, Kulmuni sanoi.

Valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Juha Majasenhttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+majasen mukaan oikeuskansleri Pöystin kanssa on keskusteltu useamman kerran nimityksen oikeudellisista kysymyksistä.

”Olemme keskustelleet viimeksi tammikuussa valintamenettelyyn liittyvistä asioista. Keskustelujen jälkeen olemme tulleet ministeriössä siihen johtopäätökseen, että kansliapäällikön virkaa ei julisteta uudelleen haettavaksi.”

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö on Suomen keskeisiä virkamiehiä. Hänellä on vaikutusvaltaa esimerkiksi talouspolitiikkaan ja valtion varojen käyttöön.

Kanslia­päälliköksi ovat hakeneet ali­valtiosihteeri Nergin lisäksi Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanojahttps://www.hs.fi/haku/?query=lauri+kajanoja, valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkö Leena Mörttinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=leena+morttinen, valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovalahttps://www.hs.fi/haku/?query=markus+sovala ja kansanedustaja Juhana Vartiainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=juhana+vartiainen (kok).

Tammi­kuun lopussa ministeriö ilmoitti, että virkaa vuodesta 2013 hoitanut Martti Hetemäki https://www.hs.fi/haku/?query=martti+hetemakijatkaa tehtävässä 9. huhtikuuta saakka. Hänen piti siirtyä työelämäprofessoriksi Helsinki Graduate School of Economicsiin jo maaliskuun alussa.

Oikeus­kansleri Pöysti vahvistaa, että valtio­varain­ministeriöstä on otettu häneen yhteyttä sen selvittämiseksi, olisiko oikeudellisia esteitä julistaa virka uudelleen haettavaksi. Sen enempää Pöysti ei halua keskeneräisestä asiasta sanoa.

Valtion virkamieslain mukaan virka tai virkasuhde voidaan perustellusta syystä ilmoittaa uudelleen haettavaksi tai hakuaikaa jatkaa. Viran tai virkasuhteen aikaisemmat hakijat otetaan tällöin huomioon ilman uutta hakemusta.

Peruste uudelleen haettavaksi julistamiselle tai hakuajan jatkamiselle voisi olla, jos virkaan tai virkasuhteeseen ei ole tullut riittävästi kelpoisuusvaatimukset ja muut tehtävän edellyttämät vaatimukset täyttäviä hakijoita. Perusteena eivät saa olla epäasialliset syyt.

Jos kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija jätetään nimittämättä virkaan tai virkasuhteeseen esimerkiksi puolueen jäsenyyden takia, se voisi olla perustuslaissa turvatun yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista.

Hallinnossa se tarkoittaa, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan esimerkiksi alkuperän, uskonnon, sukupuolen, iän, poliittisen tai yhteiskunnallisen näkemyksen, ammattiyhdistystoiminnan tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Valtiovarainministeriössä on tällä viikollakin pohdiskeltu nimitystä koskevia oikeudellisia kysymyksiä.

Hakijoista Kajanoja, Mörttinen, Sovala ja Vartiainen ovat kansan­talous­tieteestä väitelleitä valtiotieteiden tohtoreita. Nerg on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsien kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Hakuilmoituksessa todetaan myös, että viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää perehtyneisyyttä talouspolitiikkaan ja julkisen hallinnon tuntemusta. Lisäksi ilmoituksessa edellytetään tuloshakuisuutta sekä kykyä toimia laaja-alaisessa ja nopeatempoisessa toimintaympäristössä. Hyvät viestintä- organisointi-, ja vuorovaikutustaidot, kyky sidosryhmäyhteistyöhön sekä hyvä englannin kielen ovat olennaisia vahvuuksia virkasuhteen hoidossa.

Kansliapäällikkönimityksistä ja niiden poliittisuudesta on keskusteltu viime aikoina kiivaasti.

Sisäministeri Maria Ohisalo https://www.hs.fi/haku/?query=maria+ohisalo(vihr) nimitti tammikuussa sisäministeriön kansliapäälliköksi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiänhttps://www.hs.fi/haku/?query=kirsi+pimian, joka on aiemmin työskennellyt vihreiden poliittisena avustajanahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006381901.html.

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo arvosteli tuoreeltaan nimityksen viivästymiseen johtanutta umpisolmua.

”Jos demarit saavat tahtonsa läpi uudesta hausta, virkanimitysten politisoituminen ylittää rajan, jonka yli ei pidä mennä”, Orpo kirjoitti Twitterissä.