Politiikka

”Parasta tietysti, jos saisi elantonsa maidolla tai viljalla” – Suomen maatalous nojaa EU-tukiin, joiden jakoon tulee suuria muutoksia

Euroopan unionin maatalouspolitiikka muuttuu lähivuosina merkittävästi. Ensi viikolla aloitetaan budjettineuvottelut, joissa riskinä on tukien väheneminen.

Oulu/Bryssel

Oululaisen Henri Lambergin maitotilalla aamu on alkanut, kuten aina, lypsyllä. Pihattonavetan 75 lehmää viettävät lypsyn jälkeistä siestaa: syövät tai makaavat talvipäivän hiljaisuudessa.

Lambergin perhetilalla on tehty ilmastotoimia jo pitkään. Kun tila osallistui pilottiprojektiin, jossa laskettiin maitotilojen hiilijalanjälkiä, tulos oli esimerkillinen. Lehmät tuottivat kilon hiilidioksidia yhtä tuotettua energiakorjattua maitokiloa kohden.

Tulos oli erittäin hyvä pohjoismaisellakin tasolla, jolla parhaimmillaan päästään tasoon 0,9–1,6 kiloa hiilidioksidia tuotettua energiakorjattua maitokiloa kohden.

Hyviin lukuihin on päästy tuottoisalla peltoviljelyllä, karjan jalostuksella ja navetan ihanteellisilla olosuhteilla. Kun lehmät tuottavat runsaasti maitoa, niitä tarvitaan vähemmän.


Lambergin oululaistila on nyt kahden suuren muutoksen edessä. Muutoksessa ovat maatalouden tukieurot ja se, miten maataloutta ylipäätään tulevaisuudessa harjoitetaan. Mikäli kuuntelee Euroopan unionin johtajia, maataloudessa on edessä suuren murroksen aika.

Ensimmäisessä muutoksessa Lambergin tila on monella tavalla edelläkävijä. Euroopan unioni haluaa, että ilmasto- ja ympäristötoimista tulee tulevaisuudessa maataloudessa valtavirtaa. Taustalla on unionin lupaus maanosan hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Tavoitetta ei saavuteta ilman maataloutta.

Toinen muutos on kivuliaampi ja tulee eteen nopeammin. On todennäköistä, että EU:n maataloustuki vähenee uudessa seitsemän vuoden budjetissa, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta lähtien. Suomelle tämä voi tarkoittaa komission laskelmien mukaan 61 miljoonan euron vuosittaista tukimenetystä.

Suomen vuosittaisten EU-tukien määrä on ollut noin 860 miljoonaa euroa. Rahat saadakseen Suomen on pitänyt pistää samaan pottiin noin 700 miljoonaa euroa omia rahojaan.

Lisäksi Suomi maksaa viljelijöille noin 300 miljoonaa euroa puhtaasti kansallista tukea.


Taustalla on ajatus siitä, että Euroopan unionin on toimittava tehokkaammin ja rahoitettava myös muuta kuin maataloutta ja alueiden kehitystä, jotka ovat molemmat vieneet rahoista noin kolmanneksen. Nyt uutta rahaa tarvitaan esimerkiksi maahanmuuttoon ja puolustusyhteistyöhön.

Neuvottelut budjetista alkavat ensi torstaina, ja maatalousrahoituksen turvaaminen on yksi Suomen prioriteeteista. Suomen maatalousministerin Jari Lepän (kesk) mukaan hallitus tavoittelee nykyisen tasoista budjettia.

”Yhtälö, jossa maatalouden ympäristökunnianhimoa halutaan kasvattaa, mutta rahoitusta leikata, on kestämätön. Viljelijät ovat sitoutuneet ympäristö- ja ilmastotoimiin, mutta jos kannattavuus on heikkoa, ei näitä toimia pystytä toteuttamaan”, Leppä kommentoi sähköpostitse.

Todella isot kysymykset maatalouden tulevaisuudesta ovat auki, mikä tarkoittaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttilalle paljon jalkatyötä. Hän ottaa vastaan liiton Brysselin-toimistossa, aivan EU-kortteleiden ytimessä.

Marttila jakaa Lepän huolen, jossa samaan aikaan rahoitusta leikataan mutta vaatimuksia kasvatetaan. Marttila muistuttaa, että Hollannissa ja Saksassa maanviljelijät ovat jo järjestäneet traktorimarsseja, jotka eivät niinkään johdu edes huonosti taloudellisesta kannattavuudesta vaan epäoikeudenmukaisuuden tunteesta.

”Suomessakaan ei paljon tarvita. Ollaan veitsenterällä”, hän luonnehtii.


Marttila muistuttaa, että Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka on ollut yksi varhaisimmista yhteisistä panostuksista. Sillä on haluttu turvata ruoantuotannon mahdollisuudet, turvallisuus ja laatu. Onnistumisesta Marttilan mukaan kertoo se, että ruoan suhteellinen osuus on laskenut käytettävistä tuloista merkittävästi myös Suomessa.

EU-tasolla päätöksenteossa on aina haasteita, ja jo pitkään tukipolitiikkaan on toivottu yksinkertaistamista ja selkeyttä. Nyt ainakin yksi suunta on selvä: ilmastotoimiin halutaan rajata vähintään 30 prosenttia maataloustuista.

Marttilaa huolettaa se, miten tulevat vihereurot lasketaan. Jos ja kun lisävaatimuksia tulee esimerkiksi komission kunnianhimoisen vihreän kasvun ohjelman tai pellosta pöytään -strategian kautta, pitäisi uutta rahaakin olla jaossa.

EU:ssa puhutaan reilusta siirtymästä ja sen rahoittamisesta, mutta silloin puhutaan valtaosin teollisuudesta ja energiantuotannosta, hän kuvaa.

Kun EU-budjetista on päästy selvyyteen, alkaa lainsäädäntö. EU aikoo uudistaa koko maatalouspolitiikkansa seuraavien parin vuoden aikana. Tämä saattaa tuoda muutoksia tilakohtaisiin tukiin ja tuenjakoperiaatteisiin. Uudistuksen konkreettisia tuloksia nähdään todennäköisesti vuonna 2023.

”Konflikteja nähdään. Suomessa tahtotila on, että emme tule alistumaan”, Marttila sanoo.

Suomen pohjoinen ja pientilavaltainen maatalous on ollut EU:ssa erityistapaus, ja Suomi maksaa EU-tukien päälle omaa kansallista tukea erityisesti Pohjois-Suomessa. Lambergin tila saa tukea noin 130 000 euroa vuodessa.


Lambergia ei yllätä, että maataloustukiin kaavaillaan muutoksia. Tukipolitiikka on aina ollut jossain määrin poukkoilevaa. ”Sen kanssa on opittu elämään.”

Peltotuet nurmitetun alan mukaan, karjatuet tuotettujen maitomäärien mukaan. Tukien säädösviidakko ohjaa Lambergin tilan elämää, ja tuet muodostavat ison osan tilan tulosta. ”Parasta tietysti olisi, jos tuottaja saisi elantonsa maidolla tai viljalla.”

Tukipolitiikka on tuonut Lambergin havaintojen mukaan suomalaiseen maatalouteen myös huonoa kehitystä, kuten sen, ettei maa liiku.

”Maa ei liiku sellaiselle, joka sitä tarvitsee. Peltoa raivataan myös tukipolitiikan ajamana.”

Lamberg on pohtinut paljon maatilojen ympäristöasioita, mutta yhtään uutta EU:n langettamaa vaatimusta hän ei suomalaisille viljelijöille toivo.

”En vastusta sitä, että maataloustuet sidotaan ilmastotoimiin, mutta vaatimusten pitää perustua faktoihin.”

Lamberg sanoo, että ilmastokysymykset ahdistavat tuottajia nyt monesta suunnasta.

”Monella tilalla on ahdistunut tunnelma. Pitäisi tehdä ilmastotoimia, kun muutenkin menee huonosti.”

Toisesta suunnasta koettelevat ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sään vaihtelut. Lamberginkin nurmet kärsivät parhaillaan siitä, ettei Ouluun saatu kunnon talvea.

”Vaara on, että jääpoltetta tulee paljon. Nurmea joudutaan kylvämään ja se tuo taas lisää kustannuksia.”

MTK:n Marttila jakaa maatalousyrittäjän huolet, mutta näkee asiassa myös positiivisia puolia. Suomessa moni asia on tehty oikein: antibiootteja käytetään vähän, vesiensuojelu on hyvällä mallilla. Moni eurooppalainen tila päätyy nyt Suomen jalanjäljille.

”Kuluneen puolen vuoden aikana moni viljelijä on päässyt lamaannuksesta ja lähtenyt eteenpäin. Innostusta on ruokkinut se, että ilmastotoimet liittyvät usein resurssitehokkuuteen, ja asioita on voitu tehdä muutenkin fiksummin”, Marttila sanoo.

Miten suomalainen maatalous tulee pärjäämään jatkossa?

EU-politiikka tähtää siihen, että unionin eri osissa tuotetaan ruokaa jatkossakin. Tämä on ollut Suomelle tärkeä maininta neuvotteluissa. Maatalouden rahoitus voi EU-tukileikkauksienkin jälkeen säilyä entisenlaisina, ainakin hallitusohjelman tulkinnan mukaan. Siinä luvataan yleisesti säilyttää maatalouden tukitaso.

Ministeri Leppä ei kuitenkaan lupaa vielä täysimääräistä kompensaatiota.

”On liian aikaista puhua kompensaatiosta, kun kehysneuvottelut ovat vielä auki. Nyt on keskityttävä käymään neuvottelut EU-tasolla ja vaikutettava lopputulokseen siten, että Suomen kanta myös maatalouden rahoituksen osalta toteutuu.”

Maatalouden ilmastotekoihin kaivataan Lambergin mielestä lisää porkkanaa. Esimerkiksi aurinkovoimaan tai biovoimaan investoiminen voisi houkutella, jos tuki alkuvaiheessa olisi tarpeeksi iso.

”Ydinkysymys on tietysti maatalouden heikko kannattavuus. Kun maitolitran hinta romahti muutama vuosi sitten, se oli meilläkin raju pudotus. Ilmastotekoja ei voi odottaa, jos tiloilla ei ole resursseja toteuttaa niitä.”

Oikaisu 14.2 kello 11.30: Lambergin tilatuet ovat 130 000 euroa eikä 66 000 euroa, kuten jutussa alun perin kirjoitettiin.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

EU:n maataloustuki


 EU:n maataloustuet koostuvat kahdesta osasta: suorista tilatuista sekä maaseudun kehittämistuista.

 EU-tuet ovat Suomen maataloudelle olleet noin 860 miljoonaa euroa vuosittain.

 Monista muista EU-maista poiketen Suomelle on tärkeä erityisesti kehittämistukiosuus, johon kaavaillaan suurempia leikkauksia.

 Suomi maksaa kansallista tukea vuosittain yli 300 miljoonaa euroa. Pääosa siitä menee Pohjois-Suomeen.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    2. 2

      Elmu, Kallio-liike ja Block party haluavat ostaa kaupungilta tsaarinaikaisen makasiinin eurolla keikkapaikaksi

    3. 3

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    4. 4

      Monen olkapäässä on tapahtunut salakavala muutos, joka voi altistaa vammoille – Fysioterapeutti näyttää kolme liikettä, joilla testaat olkanivelen liikkuvuuden

      Tilaajille
    5. 5

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työikäinen nainen sai tartunnan Milanosta, kaksi altistunutta pysyttelee kotonaan – Tämä Helsingin korona­virus­tapauksesta tiedetään

    2. 2

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    3. 3

      Tämä oli mahdollista vielä 1974: Liikemiehet katsoivat strippareita ja nielivät sinisiä enkeleitä – Kuvat näyttävät yöelämän keskuksen, jonne vaellettiin kaukaa

    4. 4

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    5. 5

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää