Politiikka

Kiista EU-rahoista kovenee: Uusi budjettiehdotus tyrmäsi Suomen toiveet maatalouden lisärahasta

Euroopan unionin komission puheenjohtajan Charles Michelin ehdotus EU:n lähivuosien rahanjaosta on Suomen ehdotuksen linjoilla paitsi maataloudessa.

Bryssel

Peli Euroopan unionin tulevien vuosien rahankäytöstä koveni perjantaina, kun ensimmäiset luonnokset kokonaisbudjetista tulivat julki. Keskustelu budjetista alkaa virallisesti ensi viikon torstaina huippukokouksessa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ehdotus vastaa pääosin Suomen EU-puheenjohtajakaudella tekemää mallia. Suomi neuvotteli EU:n puheenjohtajamaana viime syksynä kompromissiesityksen, jossa ehdotettiin rahoituskehyksen kokonaistasoksi 1,07 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Michelin esityksessä budjettitaso on 1,074 prosenttia, mikä tarkoittaa 1 094 miljardia euroa. Suomen oma neuvottelukanta on 1,06 prosenttia, eli hieman esitystä pienempi.

Vuosien 2021–2027 budjettineuvotteluissa päätetään budjetin kokonaistason lisäksi siitä, miten rahaa jaetaan eri alueisiin. Budjetin suurimmat osuudet ovat perinteisesti olleet maatalous sekä aluekehitystuet eli niin kutsuttu koheesiorahoitus.

Merkittävin muutos Suomen puheenjohtajakauden esitykseen on maatalouden rahoitus. Suomen alkuperäisessä ehdotuksessa maatalouden rahoitus oli noin kymmenen miljardia euroa komission ehdotusta korkeampi. Perjantain ehdotuksessa Suomen toivo kehitysrahojen kasvattamisesta on tyrmätty.

Perjantain ehdotukseen on lisätty myös EU:n ilmastorahoitusta, josta päätettiin vasta Suomen budjettiehdotuksen jälkeen. Komissio lupasi reilun siirtymän rahaston, joka tukisi sadalla miljardilla eurolla siirtymää vähähiiliseen talouteen. Rahaston pesämuna, 7,5 miljardia euroa, on lisätty budjettiehdotukseen.

Budjettineuvotteluista ennustetaan vielä erittäin vaikeita, sillä EU:n suuri nettomaksaja Britannia ei ole enää unionin jäsen. Samaan aikaan EU:ssa on ehdotettu monia uusia toimia, joihin rahaa tarvitaan. Näitä ovat muun muassa puolustus- ja turvallisuusyhteistyön syventäminen sekä yhteiset toimet maahanmuutossa.

Suomelle tärkeätä on turvata erityisesti maatalouden kehittämisrahoitus. Sen lisäksi Suomi painottaa tutkimuksen ja innovaatioiden rahoittamista ja Erasmus-vaihto-ohjelmaa. Suomelle on tärkeää, että budjettivarojen käyttö sidotaan oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen.

Kovasanaisimpia kommentteja on kuultu viiden maan ”prosenttijengiltä”, jotka haluavat pitää budjetin kokonaistason muita alhaisempana eli niin, että se jäisi yhteen prosenttiin EU-maiden bruttokansantulosta. Joukkoon kuuluvat Itävalta, Tanska, Saksa, Hollanti ja Ruotsi ovat kaikki Suomen tapaan budjetin nettomaksajia eli ne maksavat EU-budjettiin enemmän kuin sieltä saavat.

Toisessa äärilaidassa ovat niin kutsuttu koheesioryhmä eli maat, jotka hyötyvät EU:n aluerahoituksesta. 15 maan ryhmään kuuluvat muun muassa Puola, Unkari, Kreikka, Tšekki, Espanja, Portugali ja Baltian maat. Maaryhmä toivoo suurempaa kokonaisbudjettia ja aluerahoituksen säilyttämistä ennallaan.

Suomen nettomaksu EU:lle oli 580 miljoonaa euroa vuonna 2018. Maksu vaihtelee vuosittain ja oli esimerkiksi vuonna 2017 275 miljoonaa euroa.

EU-jäsenyys maksoi 105 euroa vuodessa asukasta kohden vuonna 2018.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaismiljonääri Peter Nygårdia vastaan joukoittain syytöksiä tyttöjen ja naisten raiskauksista, uhrien asianajaja HS:lle: Vanhin syytös vuodelta 1977 – Nygårdin mukaan häntä yritetään mustamaalata

    2. 2

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    3. 3

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    4. 4

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    5. 5

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    2. 2

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    4. 4

      Saksan joukko­ampumisia tutkitaan ääri­oikeistolaisena terrorismina – tämä tapahtumien kulusta, epäillystä ja teon motiivista tiedetään nyt

    5. 5

      Vantaalla on parkkipaikka, jonne juuri kukaan ei uskalla jättää autoaan

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää