Politiikka

Kiista EU-rahoista kovenee: Uusi budjettiehdotus tyrmäsi Suomen toiveet maatalouden lisärahasta

Euroopan unionin komission puheenjohtajan Charles Michelin ehdotus EU:n lähivuosien rahanjaosta on Suomen ehdotuksen linjoilla paitsi maataloudessa.

Bryssel

Peli Euroopan unionin tulevien vuosien rahankäytöstä koveni perjantaina, kun ensimmäiset luonnokset kokonaisbudjetista tulivat julki. Keskustelu budjetista alkaa virallisesti ensi viikon torstaina huippukokouksessa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ehdotus vastaa pääosin Suomen EU-puheenjohtajakaudella tekemää mallia. Suomi neuvotteli EU:n puheenjohtajamaana viime syksynä kompromissiesityksen, jossa ehdotettiin rahoituskehyksen kokonaistasoksi 1,07 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Michelin esityksessä budjettitaso on 1,074 prosenttia, mikä tarkoittaa 1 094 miljardia euroa. Suomen oma neuvottelukanta on 1,06 prosenttia, eli hieman esitystä pienempi.

Vuosien 2021–2027 budjettineuvotteluissa päätetään budjetin kokonaistason lisäksi siitä, miten rahaa jaetaan eri alueisiin. Budjetin suurimmat osuudet ovat perinteisesti olleet maatalous sekä aluekehitystuet eli niin kutsuttu koheesiorahoitus.

Merkittävin muutos Suomen puheenjohtajakauden esitykseen on maatalouden rahoitus. Suomen alkuperäisessä ehdotuksessa maatalouden rahoitus oli noin kymmenen miljardia euroa komission ehdotusta korkeampi. Perjantain ehdotuksessa Suomen toivo kehitysrahojen kasvattamisesta on tyrmätty.

Perjantain ehdotukseen on lisätty myös EU:n ilmastorahoitusta, josta päätettiin vasta Suomen budjettiehdotuksen jälkeen. Komissio lupasi reilun siirtymän rahaston, joka tukisi sadalla miljardilla eurolla siirtymää vähähiiliseen talouteen. Rahaston pesämuna, 7,5 miljardia euroa, on lisätty budjettiehdotukseen.

Budjettineuvotteluista ennustetaan vielä erittäin vaikeita, sillä EU:n suuri nettomaksaja Britannia ei ole enää unionin jäsen. Samaan aikaan EU:ssa on ehdotettu monia uusia toimia, joihin rahaa tarvitaan. Näitä ovat muun muassa puolustus- ja turvallisuusyhteistyön syventäminen sekä yhteiset toimet maahanmuutossa.

Suomelle tärkeätä on turvata erityisesti maatalouden kehittämisrahoitus. Sen lisäksi Suomi painottaa tutkimuksen ja innovaatioiden rahoittamista ja Erasmus-vaihto-ohjelmaa. Suomelle on tärkeää, että budjettivarojen käyttö sidotaan oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen.

Kovasanaisimpia kommentteja on kuultu viiden maan ”prosenttijengiltä”, jotka haluavat pitää budjetin kokonaistason muita alhaisempana eli niin, että se jäisi yhteen prosenttiin EU-maiden bruttokansantulosta. Joukkoon kuuluvat Itävalta, Tanska, Saksa, Hollanti ja Ruotsi ovat kaikki Suomen tapaan budjetin nettomaksajia eli ne maksavat EU-budjettiin enemmän kuin sieltä saavat.

Toisessa äärilaidassa ovat niin kutsuttu koheesioryhmä eli maat, jotka hyötyvät EU:n aluerahoituksesta. 15 maan ryhmään kuuluvat muun muassa Puola, Unkari, Kreikka, Tšekki, Espanja, Portugali ja Baltian maat. Maaryhmä toivoo suurempaa kokonaisbudjettia ja aluerahoituksen säilyttämistä ennallaan.

Suomen nettomaksu EU:lle oli 580 miljoonaa euroa vuonna 2018. Maksu vaihtelee vuosittain ja oli esimerkiksi vuonna 2017 275 miljoonaa euroa.

EU-jäsenyys maksoi 105 euroa vuodessa asukasta kohden vuonna 2018.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Finnair antoi tulosvaroituksen, pörssien lasku lyö jo ennätyksiä: HS seuraa osakemarkkinoiden kylmää kyytiä hetki hetkeltä

    2. 2

      Miten toimia vihamielisen ihmisen edessä? Psykoterapeutti kertoo tekniikan, joka rauhoittaa mielen uhkaavassa tilanteessa

      Tilaajille
    3. 3

      Ensin Onni, 3, yski ja sitten vaimeni – Hädän hetkellä ensimmäiset minuutit ratkaisevat, mutta juuri silloin moni hyytyy

      Tilaajille
    4. 4

      Voisiko koronavirus tarttua vierustoverilta 10 minuutin metromatkalla? Professori kertoo, miten lähikontakti määritellään

    5. 5

      Autoilijat yllätettiin Otaniemessä: Keskeiselle väylälle ajettiin kuormakaupalla soraa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    2. 2

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    3. 3

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    4. 4

      Päihdejärjestön epäily: Ruotsissa on kehitetty suomalaisia varten huippuvahva nuuska, joka koukuttaa etenkin nuoria

    5. 5

      Monen olkapäässä on tapahtunut salakavala muutos, joka voi altistaa vammoille – Fysioterapeutti näyttää kolme liikettä, joilla testaat olkanivelen liikkuvuuden

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää