Politiikka

Kiista EU-rahoista kovenee: Uusi budjettiehdotus tyrmäsi Suomen toiveet maatalouden lisärahasta

Euroopan unionin komission puheenjohtajan Charles Michelin ehdotus EU:n lähivuosien rahanjaosta on Suomen ehdotuksen linjoilla paitsi maataloudessa.

Bryssel

Peli Euroopan unionin tulevien vuosien rahankäytöstä koveni perjantaina, kun ensimmäiset luonnokset kokonaisbudjetista tulivat julki. Keskustelu budjetista alkaa virallisesti ensi viikon torstaina huippukokouksessa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ehdotus vastaa pääosin Suomen EU-puheenjohtajakaudella tekemää mallia. Suomi neuvotteli EU:n puheenjohtajamaana viime syksynä kompromissiesityksen, jossa ehdotettiin rahoituskehyksen kokonaistasoksi 1,07 prosenttia jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Michelin esityksessä budjettitaso on 1,074 prosenttia, mikä tarkoittaa 1 094 miljardia euroa. Suomen oma neuvottelukanta on 1,06 prosenttia, eli hieman esitystä pienempi.

Vuosien 2021–2027 budjettineuvotteluissa päätetään budjetin kokonaistason lisäksi siitä, miten rahaa jaetaan eri alueisiin. Budjetin suurimmat osuudet ovat perinteisesti olleet maatalous sekä aluekehitystuet eli niin kutsuttu koheesiorahoitus.

Merkittävin muutos Suomen puheenjohtajakauden esitykseen on maatalouden rahoitus. Suomen alkuperäisessä ehdotuksessa maatalouden rahoitus oli noin kymmenen miljardia euroa komission ehdotusta korkeampi. Perjantain ehdotuksessa Suomen toivo kehitysrahojen kasvattamisesta on tyrmätty.

Perjantain ehdotukseen on lisätty myös EU:n ilmastorahoitusta, josta päätettiin vasta Suomen budjettiehdotuksen jälkeen. Komissio lupasi reilun siirtymän rahaston, joka tukisi sadalla miljardilla eurolla siirtymää vähähiiliseen talouteen. Rahaston pesämuna, 7,5 miljardia euroa, on lisätty budjettiehdotukseen.

Budjettineuvotteluista ennustetaan vielä erittäin vaikeita, sillä EU:n suuri nettomaksaja Britannia ei ole enää unionin jäsen. Samaan aikaan EU:ssa on ehdotettu monia uusia toimia, joihin rahaa tarvitaan. Näitä ovat muun muassa puolustus- ja turvallisuusyhteistyön syventäminen sekä yhteiset toimet maahanmuutossa.

Suomelle tärkeätä on turvata erityisesti maatalouden kehittämisrahoitus. Sen lisäksi Suomi painottaa tutkimuksen ja innovaatioiden rahoittamista ja Erasmus-vaihto-ohjelmaa. Suomelle on tärkeää, että budjettivarojen käyttö sidotaan oikeusvaltioperiaatteiden noudattamiseen.

Kovasanaisimpia kommentteja on kuultu viiden maan ”prosenttijengiltä”, jotka haluavat pitää budjetin kokonaistason muita alhaisempana eli niin, että se jäisi yhteen prosenttiin EU-maiden bruttokansantulosta. Joukkoon kuuluvat Itävalta, Tanska, Saksa, Hollanti ja Ruotsi ovat kaikki Suomen tapaan budjetin nettomaksajia eli ne maksavat EU-budjettiin enemmän kuin sieltä saavat.

Toisessa äärilaidassa ovat niin kutsuttu koheesioryhmä eli maat, jotka hyötyvät EU:n aluerahoituksesta. 15 maan ryhmään kuuluvat muun muassa Puola, Unkari, Kreikka, Tšekki, Espanja, Portugali ja Baltian maat. Maaryhmä toivoo suurempaa kokonaisbudjettia ja aluerahoituksen säilyttämistä ennallaan.

Suomen nettomaksu EU:lle oli 580 miljoonaa euroa vuonna 2018. Maksu vaihtelee vuosittain ja oli esimerkiksi vuonna 2017 275 miljoonaa euroa.

EU-jäsenyys maksoi 105 euroa vuodessa asukasta kohden vuonna 2018.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomen televisiohistorian ikonisimpiin lukeutuva kohtaus näyttää ennustaneen todellisen rikoksen tamperelaisessa munkkikahvilassa

    2. 2

      Mies kasasi pihalleen romua, jätettä ja jopa puolikkaita junanvaunuja – Kuvat näyttävät, miten ympäristöä turmeltiin vuosien ajan

    3. 3

      Kauniista kodista tuli elämää suurempi statusviesti, ja siksi moni sulkee ovensa vierailta – Tätä on kotihäpeä

      Tilaajille
    4. 4

      Hiilihydraattien pelko on vain jäävuoren huippu – Tutkimus tekee selväksi, mikä suomalaisten ravitsemuksessa on pielessä

    5. 5

      Perustuslakivaliokunta päätti: Ulko­ministeri Haaviston päätöksestä syrjäyttää konsuli­päällikkö al-Hol -kiistassa aloitetaan esitutkinta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    3. 3

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    4. 4

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    5. 5

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    6. Näytä lisää
    1. 1

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    2. 2

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    5. 5

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    6. Näytä lisää