Politiikka    |   HS-analyysi

Suomen tärkeimmän virkamiehen valinta meni solmuun – edeltäjien suuret saappaat pelottavat ja palkkakin on ”vain” 13 000 euroa

Poliitikot ovat ajautuneet ongelmiin, koska yksikään ehdokkaista ei nouse selvästi toisten yläpuolelle vaan kaikilla on erilaisia avuja, kirjoittaa analyysissään HS:n politiikan toimittaja Teemu Luukka.

Torstaina Helsingin Sanomat uutisoi, että valtiovarainministeriön korkeimman virkamiehen nimitys on viivästynyt poliittisten erimielisyyksien ja oikeudellisten kysymysten takia.

Poliitikot ovat ajautuneet ongelmiin, koska yksikään ehdokkaista ei nouse selvästi toisten yläpuolelle vaan kaikilla on erilaisia avuja.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön virkaa on kutsuttu Suomen tärkeimmäksi puolustusvoimien komentajan ohella.

Kansliapäälliköksi ovat hakeneet valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg, Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkö Leena Mörttinen, valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovala ja kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok).

Kaikki muut ovat kansantaloustieteestä väitelleitä valtiotieteiden tohtoreita paitsi Nerg, joka on maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Kiistaa ei ole tällä kertaa pohjimmiltaan siitä, että puolueet haluaisivat valita omaa puoluettaan lähellä olevan. Esimerkiksi Sdp ei ole ajamassa virkaan Sovalaa, joka on taustaltaan sosiaalidemokraatti.

Nerg on vahvoilla, koska hän on jo nyt hierarkiassa heti nykyisen valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen alapuolella valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri.

Sosiaalidemokraatit ovat vastustaneet äänekkäästi Nergin valintaa, tosin eivät kaikki. Erityisesti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) ja Sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen luotto Nergiin ei ole kummoinen.

Nerg johti virkamiehenä edellisen hallituksen aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta eli sotea, eivätkä oppositiossa olleet Rinne ja Kiuru pitäneet syystä tai toisesta Nergin johtamistavasta.

Oikeuskanslerinvirasto selvittää parhaillaan, ovatko Nerg ja muut virkamiehet pimittäneet eduskunnalta tietoa sote-valmistelun aikana. Nerg on kiistänyt väitteet.

Sdp:n Nerg-kriitikoiden mielestä on kestämätöntä, jos selvitys johtaa vaikkapa poliisitutkintaan sen jälkeen kun Nerg on jo nimitetty.

Keskustalle Nergin nimitys kävisi, koska Nergillä on hakijoista laajin tuntemus valtionhallinnosta. Virkaan haetaan talousosaajaa, mutta myös vahvaa valtiovarainministeriön hallinnollista kehittäjää.

Moni poliitikko näkisi Kajanojan hyvänä valintana, mutta hänellä ei ole kovin paljon johtamiskokemusta. Vartiaisella on monipuolinen kokemus, mutta hän on kokoomuslainen. Kuulostaa myös, että hallituspuolueissa ei ole syystä tai toisesta suurta innostusta monipuolisena talousosaajana tunnettua Mörttistä kohtaan.

Puolueissa odotettiin, että tehtävää olisi hakenut laajempi joukko ihmisiä, joilla on sekä talouspoliittista että hallinnollista kokemusta.

Hakuaika päättyi jo 30. lokakuuta. Pian tämän jälkeen valtiovarainministeriöstä kysyttiin oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä, olisiko virka mahdollista laittaa uudelleen hakuun. Kunnon oikeudellisia perusteita ei löytynyt.

 

Kyseessä on huippujohtajan tehtävä, jossa johtajan harteilla painaa kokonaisen maan tulevaisuus.

Jos kyse olisi ollut yksityisestä yrityksestä, hakua olisi todennäköisesti jatkettu, mutta virkamiesten haussa on tarkemmat säännöt.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti torstaina, että he ovat keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Katri Kulmunin kanssa sopineet, ettei hakua jatketa.

Uuden kansliapäällikön valitsee valtioneuvosto Kulmunin johtaman valtiovarainministeriön esityksestä.

Keskeinen kysymys on, miksi Suomen yhteen tärkeimpään työtehtävään hakee vain viisi henkeä.

Ilmiö ei ole uusi.

Myös moniin muihin valtionhallinnon korkeisiin tehtäviin on ollut vain vähän hakijoita. Sen sijaan alempiin virkoihin hakijoita on valtavasti. Esimerkiksi valtiovarainministeriön johdon assistentin tehtävää haki yli sata ihmisiä, mutta vero-osaston osastopäällikön tehtävää vain kaksi ihmistä.

HS teki soittokierroksen neljälle korkeiden virkamiesten työtä tuntevalle.

He kaikki sanovat, että monet pätevät empivät hakemista, koska valtiovarainministeriön kansliapäällikön tehtävä on niin vaativa ja raskas.

Valtiovarainministeriön verkkosivuilla luetellaan valtava määrä ministeriön tehtäviä, kuten hallinnon julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun turvaaminen.

Kyseessä on huippujohtajan tehtävä, jossa johtajan harteilla ei paina vain huoli yhden yhtiön tulevaisuudesta, vaan kokonaisen maan tulevaisuus.

Silti tehtävästä maksetaan vain vähän päälle 13 000 euroa kuukaudessa, mikä kuulostaa tavallisesta palkansaajasta suurelta, mutta on monen suuryrityksen keskiportaan johtajan palkka. Nykyisiäkin palkkoja mediassa kauhistellaan, joten poliitikot eivät uskalla korottaa palkkoja.

Tehtävään on hyvin vaikea houkutella ihmisiä yksityiseltä sektorilta.

Virka on määräaikainen. Sen jälkeen jatko riippuu jälleen politiikoista, jotka valitsevat korkeimmat virkamiehet.

Tämän lisäksi työ on jatkuvan julkisen valvonnan alla aivan eri tavalla kuin yksityisellä puolella.

Lisäherkkuna on byrokratia. Valtiovarainministeriötä kuvataan varsin jäykäksi organisaatioksi, ja sen suhteet muihin ministeriöihin voisivat olla paremmatkin.

Poliittiset päätösprosessit ovat pitkiä, ja vaalien jälkeen kaikki voi taas muuttua. Vastuu kuitenkin on suuri.

Virkamiehet valmistelevat lakeja, jotka koskevat kaikkia suomalaisia. Yritysten tekemien päätösten vaikutukset ovat huomattavasti suppeampia.

Tällä kertaa hakijoiden määrää on saattanut vähentää myös kaksi nimeä, nykyinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki ja häntä ennen tehtävää vuosina 1995–2013 hoitanut Raimo Sailas.

Molempia kunnioitettiin yli puoluerajojen. ”Marttikin sanoi näin”, saattaa kuulla niin vasemmistoliittolaisen kuin perussuomalaisenkin suusta.

Edeltäjien suuret saappaat pelottavat, mikä ei tee poliitikkojen valintaa helpommaksi.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaismiljonääri Peter Nygårdia vastaan joukoittain syytöksiä tyttöjen ja naisten raiskauksista, uhrien asianajaja HS:lle: Vanhin syytös vuodelta 1977 – Nygårdin mukaan häntä yritetään mustamaalata

    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    4. 4

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    5. 5

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    2. 2

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    4. 4

      Saksan joukko­ampumisia tutkitaan ääri­oikeistolaisena terrorismina – tämä tapahtumien kulusta, epäillystä ja teon motiivista tiedetään nyt

    5. 5

      Vantaalla on parkkipaikka, jonne juuri kukaan ei uskalla jättää autoaan

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää