Hallitus riitelee yhä jätelaista, vaikka jo kesällä jätteiden kierrätyksen pitäisi tiukentua merkittävästi - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Hallitus riitelee yhä jätelaista, vaikka jo kesällä jätteiden kierrätyksen pitäisi tiukentua merkittävästi

Taajamien kiinteistöille kaavaillaan pakollista biojätteiden kierrätystä. Kiistaa on siitä, kuka saa kilpailuttaa kuljetukset.

Jätteiden lajittelu tulee tiukkenemaan. Jätteiden lajittelua Santahaminan varuskunnassa. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Julkaistu: 16.2. 2:00, Päivitetty 16.2. 10:00

Hallituspuolueiden puoli vuotta jatkuneen kiistelyn takia Suomi tuskin saa uudistettua määräaikaan mennessä kotien kierrätysmääräyksiä merkittävästi muuttavaa jätelakia.

EU:n vuonna 2018 hyväksymän direktiivin mukaan Suomen pitäisi muuttaa kierrätys- ja jätekäytäntöjään 5. heinäkuuta lähtien.

HS:n tietojen mukaan hallituksessa pidetään jo jokseenkin varmana, ettei laki ehdi valmiiksi määräaikaan mennessä, vaikka yhteisymmärrys löytyisi ja lakiesitys saataisiin piankin lausuntokierrokselle.

Hallituksessa yritetään jälleen kerran ensi viikolla löytää sopu ydinriitaan, joka koskee sitä, kuka saa kilpailuttaa jätteiden kuljetukset, kunta vai myös kiinteistöt.

Keskustan mielestä kiinteistöjen pitää saada myös kilpailuttaa kuljetukset. Vasemmistopuolueet ja vihreät, kuten myös EU, kannattavat jo nykyisin pääosin käytössä olevaa mallia, jossa kunta kilpailuttaa kuljetukset.

Hallituksessa pelataan nyt sen varassa, ettei Suomi saa nuhtelua, jos lakipaketti on edes eduskunnan käsittelyssä heinäkuussa. Hallitus on esiintynyt ulkomailla ympäristöasioiden mallimaana, joten sille olisi noloa, jos Suomen jätteiden kierrätys ei edisty kuljetuskiistan takia.

Suomen pitää muuttaa omaa lainsäädäntöään muun muassa EU:n uusien jäte-, pakkausjäte-, kaatopaikka-, romuajoneuvo-, paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivien mukaisesti.

Vuonna 2025 yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi olla 55 prosenttia eli 14 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2017.

Tämän jälkeen tavoitteet nousevat viiden vuoden välein. Vuonna 2035 kierrätysasteen tulee olla 65 prosenttia.

Erityisen vaikea pala Suomelle ovat muovi- ja puupakkausjätteen kierrätykselle asetetut tavoitteet. Muovipakkauksien kierrätysaste on nyt 25 prosenttia ja puupakkausjätteen 14 prosenttia. Niiden kierrätys pitäisi kaksinkertaistaa vuoteen 2025 mennessä.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää nyt riitelyn kohteena olevaa lakia, joka tuo merkittäviä muutoksia lajitteluun ja erilliskeräykseen sekä investointeja kierrätyslaitoksiin.

Kunnat, kuljetusyritykset ja pakkausten tuottajat odottavat lakia, jotta ne tietäisivät, mihin suuntaan niiden pitää alkaa toimintaansa kehittää. Nyt päätökset seisovat monilta osin. Jätteiden kuljetus työllistää tuhansia ihmisiä.

Jätelain uudistusta pohtinut työryhmä sai työnsä valmiiksi jo syyskuussa, tosin sekin erimielisenä.

Työryhmä ehdotti, että kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta taajamissa olevien, vähintään viiden huoneiston kiinteistöjen pitää järjestää erillinen biojäte-, muovi-, kartonki-, metalli- ja lasipakkauksien keräys.

Kierrätysvelvoitteet lisääntyisivät erityisesti taajamissa. Tiukennukset tulisivat voimaan asteittain.

Biojätteen osalta erilliskeräys laajenisi neljässä vuodessa kaikkiin kiinteistöihin taajamissa, joissa on yli 10  000 asukasta. Erilliskeräys tulisi järjestää vastaavasti myös liike- ja yrityskiinteistöissä.

Työryhmän ehdotuksista suurin osa mennee läpi. Suurin kiista koskee niin sanottua kuljetusten kaksoisjärjestelmää.

Suomessa kunnat voivat tietyin edellytyksin päättää, että jokainen kiinteistö voi itse tilata jätteen kuljetuksen.

Euroopan unionin mielestä kuljetusten kaksoisjärjestelmä ei ole kierrätyksen kannalta tehokas eikä sitä voi helposti valvoa. Unioni on suositellut Suomelle kuntavetoista mallia.

Myös työryhmä päätyi suosittelemaan kaksoisjärjestelmästä luopumista, koska se ei uskonut, että Suomi yltää EU:n kierrätystavoitteisiin, jos vastuu kuljetuksista ei ole kokonaan kunnilla.

Keskusta pelkää, että pienet kuljetusyrittäjät kärsisivät, jos kaikkialla kunnat järjestäisivät kilpailutuksen.

Hallituksessa etsitään kompromissia, jolla varmistettaisiin, etteivät kaikki kuljetukset keskittyisi suurille kuljetusfirmoille.

Syyskuussa mietintönsä jättäneen työryhmän mukaan kaksoisjärjestelmästä luovuttaisiin niin, että kunta hoitaisi kiinteän jätteen kuljetuksen keskitetysti mutta kiinteistöt saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetukset.

Tässäkin tapauksessa kunta huolehtisi jätteen vastaanotosta ja käsittelystä sekä toiminnan seurannasta ja valvonnasta.

EU:n jätedirektiivin mukaan jätteiden tuottajan pitää maksaa jätteen keräyksen ja sen jälkeisen kuljetuksen sekä käsittelyn kustannukset.

Suomessa on jo pitkälle sopu siitä, tuottajat vastaisivat noin 80 prosenttia kustannuksista ja kiinteistöt 20 prosenttia. Nyt EU on viestinyt, että tuottajan vastuu saattaisi nousta sataan prosenttia. Tämä ei tarkoittaisi, etteikö jätemaksuja enää perittäisi, sillä tuottajavastuu ei koske esimerkiksi bio- ja sekajätettä.

Työryhmä ehdotti, että kaikkien tuhansien pakkaustuottajien pitäisi osallistua tietyin varauksin kustannuksiin.

Hallituksessa on ollut kiistaa siitä, minkä kokoisia yrityksiä tuottajavastuu koskisi, sillä nyrkkipajalta voi olla kohtuutonta ja kallista periä kierrätysmaksuja.

Jatkossa tuottajavastuu yritetään laajentaa myös esimerkiksi ulkomaista verkkokauppaa kohtaan.

Nykyisin tuottajavastuu koskee yrityksiä, joiden liikevaihto on yli miljoonaa euroa. Yhtiöitä on noin 4 400, mutta jos liikevaihtoraja poistuisi, tuottajavastuu koskisi lisäksi vielä arviolta noin 22  000 yhtiötä.