HS-analyysi: Puolen miljoonan suomalaisen työehdoista on jo sovittu, mutta suurten lakkojen uhka pysyy – varmaa on, että kierroksesta jää syvät haavat - Politiikka | HS.fi
Politiikka

HS-analyysi: Puolen miljoonan suomalaisen työehdoista on jo sovittu, mutta suurten lakkojen uhka pysyy – varmaa on, että kierroksesta jää syvät haavat

Palkansaajien mielestä kiky-tunnit ovat nyt historiaa, mutta työnantajien mielestä ne vain muuttivat muotoaan.

Julkisen puolen neuvottelut ovat vielä edessä. Terveydenhuoltoalaa edustavan Tehyn jäsenet osoittivat mieltään eduskuntatalolla marraskuussa 2007.

Julkisen puolen neuvottelut ovat vielä edessä. Terveydenhuoltoalaa edustavan Tehyn jäsenet osoittivat mieltään eduskuntatalolla marraskuussa 2007. Kuva: Tuomas Selänne

Julkaistu: 16.2. 21:01, Päivitetty 16.2. 22:33

Alkusyksystä lähtien on palkansaajia ja työnantajia edustavat liitot ovat vääntäneet kättä siitä, millaisilla ehdoilla yli kaksi miljoonaa suomalaista tekee töitä seuraavat pari vuotta.

Työehdoista sopiminen on ollut tuskaisempaa kuin vuosikymmeniin. Lakkoja on järjestetty 1970-luvun huippuvuosien tapaan.

Lakot ovat johtuneet lähes yksinomaan siitä, että Teollisuusliiton vetämänä palkansaajat ovat vaatineet pois kilpailukykysopimuksessa vuonna 2016 sovittua palkatonta 24:ää työtuntia.

Riita on syntynyt, koska työnantajapuoli on puolestaan katsonut, että kiky-tunneista on sovittu pysyvästi keskusjärjestöjen välillä, eikä se ole tunneista luopunut ilman korvausta edes lakkouhan edessä.

Perjantaina kaupan alalle syntyi sopimus, joka koski yli 160 000 ihmistä. Sunnuntaina syntyi puolestaan neuvottelutulos kiinteistöpalvelualalle, ja liitot päättävät sen hyväksymisestä maanantaina. Alan työehtosopimuksen piirissä työskentelee yli 50 000 työntekijää.

Tätä ennen palkansaajia edustava Teollisuusliitto on solminut sopimuksia, jotka ovat koskeneet noin 200 000 ihmistä. Myös muun muassa kuljetusalalla, toimihenkilöpuolella ja paperiteollisuudessa on päästy sopimukseen.

Kaikkiaan noin puolen miljoonan suomalaisen uusista työehdoista on sovittu.

Tämän neuvottelukierroksen erikoisuus on se, että isoista sopimuksista vain kuljetusalan sopimuksissa on päästy sopuun ilman lakkoja tai lakkoilmoituksia.

Aikaisemmin juuri kuljetusala tuli tunnetuksi herkästi lakkoasetta käyttävänä alana. Kuljetusalalla sopimista on helpottanut se, ettei alan sopimuksissa alunperinkään ollut kiky-tunteja.

Onko nyt siis rauha maassa? Tuskinpa.

Valtakunnansovittelijan toimiston sivuilta löytyy viiden liuskan pituinen lista sovitelluista neuvotteluista. Edelleen sovittelussa ovat muun muassa taloushallintoala sekä mekaaninen metsäteollisuus eli erityisesti sahat. Valtakunnansovittelija varautuu tulevaan, sillä toimistoon palkattiin juuri yksi uusi sovittelija.

Julkisen puolen neuvottelut ovat jo alkaneet, ja niistä odotetaan erityisen vaikeita.

Keskeinen syy on se, että terveydenhuoltoala on vaatinut palkkaohjelmaa, jolla se saisi seuraavat kymmenen vuotta selvästi suuremmat palkankorotukset kuin teollisuuden palkansaajat.

Kuntatyönantaja on sanonut, että vaatimukset ovat mahdottomia, koska useimpien kuntien taloustilanne on poikkeuksellisen huono.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on puhunut kovia, mikä on nostanut terveyshuollon työntekijöiden odotukset korkealle. Onkin vaikea kuvitella sopimuksen syntyvän ilman työtaisteluja, mutta ainahan se on mahdollista.

Todennäköisesti mahdolliset työtaistelut alkavat ylityökiellolla, joka puree nopeasti etenkin sairaaloissa, joissa työntekijät sairastavat paljon. Sairaiden työvuoroja tehdään ylitöinä, koska terveydenhuoltoalalla on pulaa työntekijöistä.

Suomessa on tapana vaatia sama palkka kuin muut ovat saaneet, oli alan tilanne mikä tahansa. Joten jos terveydenhuoltoala saa enemmän kuin teollisuusduunarit, vaativat todennäköisesti opettajat ja kaikki muutkin julkisen puolen työntekijät samaa.

Se taas nostaisi veroja ja merkitsisi silti mahdollisesti irtisanomisia kunnissa, mikä taas lisäisi työn raskautta. Yhtälö on siis erittäin vaikea, vaikka kyselyissä terveydenhuoltoalan palkankorotusvaatimuksilla onkin kansan enemmistön tuki.

Onko jo tehdyistä sopimuksista hyötyä tulevissa sopimuksissa?

On.

Palkankorotustaso on ollut jokseenkin kaikissa sopimuksessa suurin piirtein vähän päälle kolme prosenttia kahden vuoden aikana. Taso määriteltiin jo tammikuun alussa Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisessä sopimuksessa.

Toinen selvä linja on se, ettei kiky-tunteja ei enää mainita kuin tiettävästi vain Postin jakelijoita koskevassa sopimuksessa.

Palkansaajat ovat korostaneet, että kiky-tunnit ovat lähteneet, ja työnantaja sitä, että ne ovat vain muuttaneet muotoaan.

Monissa sopimuksissa on kuitenkin tehty muutoksia niin, että työnantajalla on tullut sama kustannushyöty kuin kiky-tunneista. Työtä saatetaan tehdä joustavammin ja tunneista maksetaan, mutta samalla esimerkiksi joitakin korvauksia on kevennetty.

Työnantaja on osannut neuvotteluissa pyytää kunnon hintaa kiky-tunneista.

Palkansaajien liittojen puheenjohtajien on ollut yksinkertaisesti pakko saada kiky-tunnit pois jo ihan oman työpaikkansa säilymisen takia sen jälkeen, kun palkansaajia edustava Teollisuusliitto ja työnantajien Teknologiateollisuus tekivät tammikuussa sopimuksen, jossa niitä ei enää ole.

Työnantajat eivät ole sanottavammin haukkuneet sopimuksia, vaikka nimellisesti kiky-tunnit hävisivät.

Poikkeuksen on tehnyt UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen, joka ilmoitti heti Metsäteollisuuden ja Paperiliiton sopimuksen jälkeen, että ay-toiminta ajaa investoinnit Suomesta pois.

Se on jo varma, että lakkojen takia tästä neuvottelukierroksesta jää syvät haavat.

Joissakin työnantajaliitoissa pohditaan ainakin puolivakavasti, kannattaako ylipäätään liittojen välillä sopia, jos sopiminen merkitsee näin laajoja lakkoja. Toinen vaihtoehto on tehdä sopimukset työpaikkakohtaisesti ja unohtaa sopimusten yleissitovuus.

Tosin pitää muistaa, että sekä riitaan että sopuun tarvitaan vähintään kaksi osapuolta, ja tämä pätee myös silloin, kun työehdoista sovitaan työpaikoilla.

Suomeen on ollut vaikea saada investointeja, ja lakkojen takia ulkomaalaisten tai suomalaisten halu sijoittaa maahan rahaa ei ole ainakaan lisääntynyt. Oikeastaan kaikki länsimaat kärsivät investointien puutteesta, joten ottajia rahoille on.

Suomi vielä harjoittelee uutta tapaa sopia työehdoista.

Vuosikymmenien ajan palkat määräytyivät enemmän tai vähemmän keskusjärjestöjen välisissä sopimuksissa. Liitot kopioivat näiden tupojen palkkapäätökset omiin sopimuksiinsa.

Tällä kertaa työehtokierros on ollut kummallinen sekoitus vanhan tupon traumoja eli kilpailukykysopimusta ja liittojen välistä sopimusta.

Kahden vuoden kuluttua pitäisi olla puhdas liittokierros, jossa rasitteena ei enää ole riitaa edellisestä keskitetystä sopimuksesta.

Teollisuuden suuri työehtosopimus hyväksyttiin: Kiky-tuntien poistaminen ja 3,3 prosentin palkankorotukset antavat suuntaa muille aloille

Kaupan alan sopu pitää Prismat ja K-Citymarketit auki – palkat nousevat yleisessä linjassa

Hoitajien palkkataistelussa puheet kovenevat: Jos palkat eivät nouse, Suomen terveydenhoito romahtaa, varoittaa Tehyn Millariikka Rytkönen