Mitä sinä tekisit 1 094 miljardilla eurolla? EU:n tulevien vuosien rahoitus ratkaisee koko unionin uskottavuuden - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-analyysi

Mitä sinä tekisit 1 094 miljardilla eurolla? EU:n tulevien vuosien rahoitus ratkaisee koko unionin uskottavuuden

Parhaimmillaan EU pystyy sellaiseen, mihin yksikään maa ei pysty yksin. Onnistuuko uusi budjetti tässä? Unionin on osoitettava kansalaisilleen, että rahoilleen saa vastinetta.

Suomea EU-huippukokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd). Joulukuussa hän tapasi muun muassa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin (oik.) Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Julkaistu: 18.2. 2:00, Päivitetty 18.2. 8:07

Bryssel

Suhteessa siihen, miten paljon Euroopan unionin rahankäyttö vaikuttaa jokaisen suomalaisen elämään, se kiinnostaa hämmästyttävän vähän. Kesä tai talviaikaan siirtymisestä on käyty valtava kansalaiskeskustelu, mutta budjetista – eipä juuri mitään.

Vaikka yhden valoisan tunnin voittaminen aamuun tai iltaan on arkeen syvästi vaikuttava asia, kannattaa pohtia myös rahaa. Millaisen Euroopan unionin me haluamme tuleviksi vuosiksi?

EU-maiden 27 johtajaa kokoontuvat tämän viikon torstaina ensimmäistä kertaa Britannian EU-eron jälkeen pohtimaan tulevaa rahankäyttöä. Työn alla on vuosien 2021–2027 budjetti. Johtajat päättävät budjetin kokonaistason lisäksi mihin rahaa ohjataan eli paljonko satsataan maatalouteen, aluetukiin, tutkimusyhteistyöhön, maahanmuuttoratkaisuihin tai puolustusyhteistyöhön.

Kun aiemmin budjetti painottui maatalous- ja aluerahoihin, unioni haluaa nyt uuden suunnan. Tätä uutta suuntaa kutsutaan budjetin modernisoinniksi. Käytännössä kyse on asioista, joissa EU-yhteistyötä halutaan parantaa.

Torstaina alkavassa huippukokouksessa selviää, kuinka valmis unioni on uuteen suuntaan. Uutta yhtenäisyyttä kaivataan kipeästi, sillä Britannian eron seuraajia ei toivota. Jotta unioni toimii, sen on osoitettava kansalaisilleen, että rahoilleen saa vastinetta.

Mielipidemittauksissa on tullut esille kaksi asiaa. Suomalaiset ja eurooppalaiset laajemmin ovat entistä tyytyväisempiä Euroopan unioniin. Suurimmat huolenaiheet koskevat ilmastonmuutosta, maahanmuuttoa, terrorismia, yleistä turvallisuutta ja taloustilannetta. Nämä ovat alueita, joissa Euroopan unionilla on paljon yhteistä toimivaltaa. Parhaimmillaan EU pystyy sellaiseen, mihin yksikään maa ei pysty yksin.

Sen jälkeen kysymykset ovat vaikeampia. Paljonko sinä olisit valmis maksamaan toimivammasta EU:n ulkopolitiikasta, jota kieltämättä kaivataan kipeämmin globaalien kriisien keskellä. Entä rauha, onko sillä hintaa? Unioni on todistettavasti vähentänyt sotia.

Entä sisämarkkinoiden toimivuus? Kuinka paljon annetaan painoarvoa sille, että lähes 500 miljoonan asukkaan markkinoiden toimivuutta ja säännöksiä pohditaan yhdessä ja raja-aitoja pyritään kaatamaan? Entä liikkumisen vapaus? Erasmus-koulutusvaihto?

Euroopan unionin budjettirahoja miettiessä on vaikeaa löytää sopivaa mittakaavaa. Tulevien seitsemän vuoden budjetiksi on ehdotettu 1 094 miljardia euroa, mikä vastaa suunnilleen Norjan öljyrahaston nykyistä arvoa. Tosin Norjan rahat jaetaan norjalaisille, EU-budjetti kaikille EU-kansalaisille. Suomi on EU:n nettomaksaja eli se saa unionista vähemmän kuin maksaa. Nettomaksuosuus oli vuonna 2018 yhtä suomalaista kohti noin 105 euroa.

Uuden budjettiehdotuksen osalta laskuharjoitusta ei ole tehty, mutta selvää on jo nyt, että Suomen jäsenmaksu kasvaa.

Budjettineuvotteluiden alla eri leirien rajat ovat selkiintyneet. Ranskan presidentti Emmanuel Macron painottaa, että ilman yhteistä rahoitusta on turha haaveilla toimista, joilla todella on merkitystä. Tiukimmin kukkaron nyörejä puristavat Ruotsi, Tanska, Itävalta, Hollanti ja Saksa. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz kirjoitti Financial Times -sanomalehdessä, että Britannian lähdön jälkeen budjettia on pienennettävä.

”Olemme sitoutuneita Euroopan unioniin, mutta menestys eurooppalaisessa projektissa riippuu poliittisesta kunnianhimostamme ja kyvystämme selittää se ihmisille – ei budjetin koosta.”

Vaikeaksi asian tekee, että Kurz ja Macron ovat molemmat oikeassa. Kurz siinä, ettei pidä vain tuijottaa rahaa ja brexitin jälkeen sitä on käytössä vähemmän. Macron siinä, että jos nyt EU:hun ei panosteta, niin milloin sitten. Testataan, mihin kaikkeen EU parhaimmillaan pystyy kituuttamisen sijaan, on Macronin viesti.

Suomi on linjannut itsensä keskikastiin. Erityinen huomio on maatalouden rahoituksessa, joka on perinteisesti ollut Suomelle merkittävä EU-tulojen tuoja. Tuorein budjettiehdotus tyrmäsi Suomen EU-puheenjohtajakaudella neuvottelupohjaksi annetun maatalouden kehitysrahoituksen lisäämisen. Tämän tason vahtiminen on pääministeri Sanna Marinin (sd) tehtävä huippukokouksessa.

Toinen Suomelle tärkeä asia on ollut oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen. Suomen EU-puheenjohtajakauden yksi saavutuksista oli viedä eteenpäin ajatusta, jonka mukaan huonosti käyttäytyvät maat (lue: Unkari ja Puola) voisivat jäädä paitsi EU-rahasta.

Kyseessä on oikeusvaltiomekanismi, joka toimisi budjetin yhteydessä. Jos maan oikeusvaltiorikkomukset vaarantaisivat EU-rahojen käyttöä, rahaa voitaisiin evätä. Nyt vaarana on, että Suomen tavoittelema kirjaus vesittyy.

”Valuviat kirjauksessa eivät saa myöhemmin johtaa siihen, että jälleen kertaa meillä on oikeusvaltioväline, jolla ei käytännön tuloksia saada aikaan”, sanoi budjettineuvotteluja Brysseliin alustamaan tullut Eurooppa-ministeri Tytti Tuppurainen (sd) maanantaina.

Kesä- ja talviaikakeskustelu on jäänyt rullaamaan EU-rattaisiin. Osa jäsenmaista ei halua muuttaa nykyistä järjestelmää, osalle on ollut liian vaikeaa päättää mihin aikaan jäädään. Asia seisoo todennäköisesti hamaan tappiin.

Budjettineuvotteluissa on pakko löytää yhteinen laskeutumisalusta, ja tähän mennessä se on aina löytynyt. Murjotus ja riitely kuuluvat asiaan, kyseessä on yksi merkittävimmistä EU:n tulevaisuutta määrittävistä neuvotteluista.

Tällä kertaa kyse on myös yhä enemmän koko EU:n uskottavuudesta. Brexitin jälkeen EU:lla ei ole varaa myydä epäonnistunutta eurooppalaista projektia.

Oikaisu 18.2.2020 kello 8.06: EU:n tulevien seitsemän vuoden budjetiksi on ehdotettu 1 094 miljardia, ei 1 084, kuten jutussa aiemmin sanottiin.

Kiista EU-rahoista kovenee: Uusi budjettiehdotus tyrmäsi Suomen toiveet maatalouden lisärahasta

”Parasta tietysti, jos saisi elantonsa maidolla tai viljalla” – Suomen maatalous nojaa EU-tukiin, joiden jakoon tulee suuria muutoksia