Kokoomuksen Orpo nostaisi Suomen maksuosuutta EU:lle ”jonkin verran” hallitusta enemmän - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Kokoomuksen Orpo nostaisi Suomen maksuosuutta EU:lle ”jonkin verran” hallitusta enemmän

”Ei pidä tuijottaa tiukasti nettomaksuosuutta, vaan katsoa asioiden merkitystä Suomelle”, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo puhui eduskunnan täysistunnossa 12. helmikuuta 2020. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Julkaistu: 18.2. 15:26

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on valmis nostamaan Suomen maksuosuutta Euroopan unionille. Orpon mukaan Suomen pitää olla valmis maksamaan yhteiseen budjettiin ”jonkin verran lisää” verrattuna siihen, mitä hallitus nyt esittää.

Orpo ottaa kantaa asiaan, koska EU-maiden 27 johtajaa kokoontuvat tämän viikon torstaina ensimmäistä kertaa Britannian EU-eron jälkeen pohtimaan tulevaa rahankäyttöä. Työn alla on vuosien 2021–2027 budjetti.

EU-ministerivaliokunta linjasi tiistaina, että Suomen kehyksen kokonaistason tulisi asettua mahdollisimman lähelle nykyisen rahoituskehyksen tasoa eli 1,06 prosenttiin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Suomen mielestä EU:n esittämä kehyksen kokonaistaso on tällä hetkellä liian korkea.

Johtajat päättävät torstaina budjetin kokonaistason lisäksi mihin rahaa ohjataan eli paljonko satsataan maatalouteen, aluetukiin, tutkimusyhteistyöhön, maahanmuuttoratkaisuihin tai puolustusyhteistyöhön.

Orpo muistuttaa, että Suomi on Euroopan unionissa sen vuoksi, että se ei yksin saa ratkaistua tärkeitä asioita.

”Olemme Euroopan unionissa, jotta yhdessä tekemällä saisimme ratkaistua asioita, joita Suomi ei yksi pysty ratkaisemaan. Kärkihankkeita ovat ilmastonmuutoksen torjuminen, rajaturvallisuus, osaaminen ja kasvu sekä yhteinen puolustus”, Orpo sanoo.

Orpo muistuttaa sitä, että liian pieni budjetti maahanmuuton hillintään johtaa moninkertaiseen laskuun.

”Ei pidä tuijottaa tiukasti nettomaksuosuutta, vaan katsoa asioiden merkitystä Suomelle”, Orpo sanoo.

Suomen maksupainetta EU:lle lisäävät Britannia lähtö sekä se, että EU käyttää budjetistaan 40 prosenttia maatalouteen ja aluepolitiikkaan.

”Koska näin on, Suomen pitää olla valmis maksamaan yhteiseen budjettiin jonkin verran lisää. Nämä syyt johtavat automaattisesti lisämaksuihin EU:lle”, Orpo sanoo.

Orpo ei ymmärrä Suomen hallituksen nykylinjaa, jossa vaaditaan vanhoihin kohteisiin lisää rahaa uusien tärkeiden kohteiden kuten rajaturvallisuuden ja puolustusyhteistyön kustannuksella.

”Brexitin jälkeen EU:n pitää keskittyä eurooppalaista lisäarvoa tuoviin asioihin. Siksi Suomen linjaa on ihmetelty”, Orpo sanoo.

Orpo muistuttaa, että huippukokouksessa Suomea edustaa ”yksin pääministeri” ja hänen käsissään on Suomen kannalta hyvä ratkaisu.

Orpo sano, että nettomaksun tuijottaminen ei ole viisasta. Suomi on EU:n nettomaksaja eli se saa unionista vähemmän kuin maksaa.

Nettomaksuosuus oli vuonna 2018 yhtä suomalaista kohti noin 105 euroa.

”Totta kai nettomaksuosuudella on merkitystä, mutta samaan aikaan pitää muistaa, että Suomi ei ole hirveän hyvä hakemaan rahoja EU:sta. Esimerkiksi koulutuksen rahoista Suomi on vain keskivertohakija”, Orpo sanoo.

Hänen mielestään Suomen pitää kiinnittää huomiota ”laadukkaisiin hakemuksiin”, joilla EU-rahoitusta saa.

Kuinka paljon Suomen sitten pitäisi lisätä maksuosuuttaan EU:lle?

”Jos budjetin tasosta puhutaan, niin oikea taso on komission esityksen ja Suomen puheenjohtajuuskauden esityksen puolivälissä. Suomen esitys oli jonkin verran yli prosentti ja komission esitys 1,16 prosenttia”, Orpo sanoo.

Tulevien seitsemän vuoden EU:n budjetiksi on ehdotettu 1 094 miljardia euroa, mikä vastaa suunnilleen Norjan öljyrahaston nykyistä arvoa, joten desimaalin sadasosillakin on merkitystä.

”Harvoin nousee esille se, että EU:lla on yhteiset sisämarkkinat ja yhteiset kauppasopimukset, jotka tuovat suomalaisilla paljon hyvinvointia. Nettomaksuosuus ei ole riittävä mittari, vaan laadulliset mittarit pitää ottaa mukaan”, Orpo sanoo.

Suomelle tärkeistä kohteista rahoille Orpo mainitsee rajaturvallisuusviraston Frontexin ja opiskelijoiden Erasmus-vaihdon vahvistamisen.

”Nämä on konkreettisia Suomen täsmäkohteita”, Orpo sanoo.

Muutettu 18.2. kello 18.20: Kirjoitettu Orpon epäsuora siteeraus muotoon ”Orpo ei ymmärrä Suomen hallituksen nykylinjaa, jossa vaaditaan vanhoihin kohteisiin lisää rahaa uusien tärkeiden kohteiden kuten rajaturvallisuuden ja puolustusyhteistyön kustannuksella.”