Selvä enemmistö kansanedustajista kannattaa pysäköinninvalvonnan rajaamista julkiseksi tehtäväksi. Eduskunta keskusteli asiasta tiistaina käsitellessään kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd) tekemää lakialoitetta.
Kiljusen mukaan yksityisen pysäköinninvalvonnan rahastusbisnes on estettävä ja valvonta on palautettava kunnalliselle pysäköinninvalvojalle.
Kiljusen lakialoite sai taakseen poikkeuksellisen laajan tuen. Sen allekirjoitti yhteensä 122 kansanedustajaa kaikista eduskuntaryhmistä.
Kiljusen mukaan pysäköinninvalvontayritysten rahastuksen kohteeksi joutuneet ovat reklamoineet yrityksille aiheettomista sakoista, mutta nämä eivät oikaise päätöksiään. Kynnys lähteä peräämään sakkoon muutosta oikeusteitse on korkea, koska prosessi on hidas ja kallis. Lisäksi riidanalaiset saatavat annetaan nopeasti perintäfirmojen karhuttaviksi, minkä vuoksi kansalaiset usein maksavat sakon, vaikka se olisikin annettu epäoikeudenmukaisesti.
”Tästä on tullut rahastuksen väline. Kun näiden parkkifirmojen tulos perustuu siihen, että ne saavat mahdollisimman paljon sakotettua, kohtuusharkintaa ei ole”, Kiljunen sanoi puheenvuorossaan.
Erityisesti lakialoite sai kannatusta perussuomalaisten eduskuntaryhmässä, jonka jäsenistä lähes kaikki allekirjoittivat sen. Myös Sdp:n, keskustan ja vasemmistoliiton ryhmissä selvästi yli puolet edustajista allekirjoitti aloitteen.
Kokoomuksen ja vihreiden ryhmissä kannatus jäi vähäisemmäksi, kun selvästi alle puolet edustajista allekirjoitti aloitteen.
Kiljusen lakialoite etenee seuraavaksi eduskunnan lakivaliokunnan käsiteltäväksi.
Kiljunen kertoi lakialoitteen lähetekeskustelussa yksityiskohtaisesti viime kesänä omalle kohdalleen sattuneesta tapauksesta, jossa hän sai pysäköinninvalvontamaksun, koska oli kiinnittänyt pysäköinninmaksulapun autonsa tuulilasinpyyhkimeen eikä auton sisälle kojelaudalle.
Kiljunen kirjelmöi pitkään Parkkipate oy:n kanssa pysäköinninvalvontamaksun oikeudenmukaisuudesta, mutta yhtiö ei luopunut maksuvaatimuksestaan. Vasta sen jälkeen, kun Kiljusen tekemä lakialoite oli joulukuussa luovutettu eduskunnalle, hän sai Parkkipate-yhtiön toimitusjohtajalta Christian Metsärannalta kirjeen, jossa tämä kertoi, että valvontamaksu oli virheellinen ja että se on mitätöity.
Kiljusen mukaan kansalaiset ovat pysäköinninvalvontayhtiöiden edessä epätasa-arvoisessa asemassa, sillä kaikki eivät voi Kiljusen tavoin tehdä eduskunnalle lakialoitteita.
”Muut kansalaiset eivät tähän valitettavasti pysty”, Kiljunen sanoi.
Kiljunen kertoo saaneensa kansalaisilta valtaisan pinon kirjeitä pysäköinninvalvonnan epäkohdista. Hän peräänkuuluttaa pysäköinninvalvontaan kohtuullisuusharkintaa. Kiljunen haluaa päästä eroon mallista, jossa pysäköinninvalvonnan tulos riippuu siitä, kuinka paljon pysäköinninvalvojat rankaisevat ihmisiä.
”Tästä on tullut harvinaisen helppo bisneksen kohde, johon nimenomaan ulkolaiset toimijat ovat investoineet. Enemmistö parkkiyhtiöistä on ulkomaisten pääomasijoittajien omistuksessa”, aivan niin kuin hoivabisneksessä ja lastensuojelussa.
