HS-gallup: Sdp:n ja keskustan kannatus kääntyi nousuun - Politiikka | HS.fi
Politiikka

HS-gallup: Sdp:n ja keskustan kannatus kääntyi nousuun

Sdp:n kannatus on noussut hallituskriisin aikaan syntyneestä kuopasta.

Sanna Marinin uusi hallitus piti tiedotustilaisuuden joulukuussa Valtioneuvoston linnassa. Kuvassa vasemmistoliiton Li Andersson (vas.), Maria Ohisalo (vihr), Sanna Marin (sd), Katri Kulmuni (kesk) ja Thomas Blomqvist (r). Kuva: Rio Gandara / HS

Julkaistu: 19.2. 2:00, Päivitetty 19.2. 6:17

Keskustan kannatusalho helpottaa.

HS:n helmikuun gallupissa puolueen kannatus on noussut hieman yli 12 prosenttiin. Luku on yhä erittäin pieni, mutta kymmenen prosentin lukema, jota on pidetty jonkinlaisena kriisirajana, on yhä kauempana.

Vielä joulukuussa keskustan kannatus oli 11 prosenttia. Keskustan kannatusvuoto perussuomalaisiin hidastui helmikuussa alkuvuodesta.

”Keskustan kannatus on liikkunut 11–12 prosentin välillä pidempään. Se on vakiintunut siihen eduskuntavaalien jälkeen”, sanoo Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

Kaikkien puolueiden kannatus vaikuttaa vakiintuneen, vaikka pientä liikettä ylös ja alas näkyykin.

Poikkeus on Sdp. Sen kannatus alkoi pudota merkittävästi viime vuoden loppupuolella, kun hallitus ajautui kriisiin ja joutui eroamaan.

Helmikuussa Sdp:n kannatus kääntyi taas nousuun, tammikuun runsaasta 15 prosentista yli 16 prosenttiin. Puolue vaikuttaa saaneen lisää äänestäjiä katsomoon siirtyneistä demareista. Lisäksi äänestäjien vuoto vihreisiin sekä perussuomalaisiin on vähäisempää kuin tammikuussa.

Kannatuskäänne on tapahtunut sen jälkeen, kun Sanna Marin nousi pääministeriksi Antti Rinteen tilalle ja hallitus näyttää taas vakaammalta. Lisäksi julkisuudessa on ollut esillä esimerkiksi Sdp:lle tärkeä vanhushoivan henkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin.

”Mikään yksittäinen seikka ei ole välttämättä houkutellut äänestäjiä takaisin, mutta esillä olleet asiat ovat saaneet hallituksen näyttämään toimintakykyiseltä. Syntyy sellainen kuva, että kyllä hallitus saa jotain aikaan”, Nurmela sanoo.

Kokoomuksen kannatus on pysynyt runsaassa 17 prosentissa.

Vihreiden kannatus on laskenut noin puoli prosenttiyksikköä 12,3 prosenttiin. Suurin piirtein samanlaisen laskun ovat kokeneet perussuomalaiset sekä vasemmistoliitto, jonka kannatus painui 7,7 prosenttiin.

Vasemmistoliiton kannatuslaskua selittää se, että äänestäjiä on valunut toisaalta vihreisiin, toisaalta perussuomalaisiin.

Perussuomalaisten asema on edelleen erittäin vahva, vaikka virta Sdp:stä ja keskustasta onkin hidastunut hieman alkuvuodesta. Puolueen kannatus oli helmikuussa 22,4 prosenttia.

Perussuomalaisten äänestäjät ovat uskollisia puoluettaan kohtaan, minkä lisäksi puolue kykenee houkuttelemaan viime vaaleissa äänestämättä jättäneitä paremmin kuin useimmat muut.

Perussuomalaisilla ei Nurmelan mukaan vaikuta kuitenkaan tällä hetkellä olevan kovin merkittävää reserviä, josta se voisi saada lisää kannatusta.

Äänestäjien virta perussuomalaisiin on edelleen suurempi kuin sieltä pois.

Muiden puolueiden konservatiivisille äänestäjille perussuomalaiset näyttäytyy houkuttelevana vaihtoehtona. Nurmela sanoo, että esimerkiksi kokoomusta äänestäneiden mieltymys perussuomalaisiin estää kokoomuksen kannatuksen nousua.

”Tällä hetkellä noin 17 prosenttia on kokoomukselle katto. Jos puolue haluaa nostaa kannatustaan siitä, niin se tarvitsee takaisin äänestäjiä, jotka ovat siirtyneet perussuomalaisiin.”

Nurmelan mukaan Sdp:llä on sama tilanne. Vielä ennen viime kevään eduskuntavaaleja puolueen kannatus liikkui 19–21 prosentissa.

”Ennen kuin Sdp pystyy haaveilemaan vaaleja edeltävistä kannatuslukemista, sen pitäisi saada houkuteltua äänestäjiä takaisin perussuomalaisista. Tällä hetkellä ei ole näköpiirissä sellaista asiaa, joka saisi sen aikaiseksi. Ellei jotain yllättävää tapahdu.”

Fakta

Kantar TNS teki Helsingin Sanomien toimeksiannosta tutkimuksen, jossa selvitettiin puolueiden eduskuntavaalikannatusta. Tutkimusaineisto kerättiin 19.1–14.2.2020.

Tutkimusta varten haasteltiin kaikkiaan 2 204 ihmistä. Aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin.

Tutkimuksen otos edustaa Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat.

Puoluekannatusarvio on laadittu tarkastelemalla yhdessä haastatteluissa saatuja vastauksia sekä vaalitilastoja viime eduskuntavaaleista.

Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.