Kommentti: Yksittäiset nytkähdykset puolueiden kannatuksessa ovat harvoin kiinnostavia, mutta nyt niihinkin kannattaa katsoa - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Kommentti: Yksittäiset nytkähdykset puolueiden kannatuksessa ovat harvoin kiinnostavia, mutta nyt niihinkin kannattaa katsoa

Olivatko tässä puolueiden kannatusten katto ja lattia? kysyy kommentissaan HS:n politiikan ja talouden toimituksen esimies Jussi Pullinen.

Pääministeri, Sdp:n Sanna Marin ja valtiovarainministeri, keskustan Katri Kulmuni eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 13. helmikuuta. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Julkaistu: 19.2. 9:35, Päivitetty 19.2. 10:20

Milloin gallup-tulos on selvä uutinen? Silloin, kun puolueen kannatus nytkähtää hieman ylöspäin? Silloin, kun siitä erottuu selvä puolen vuoden trendi ylös- tai alaspäin? Silloin, kun voidaan sanoa, minne puolueen kannattajat pakenevat tai mistä he tulevat?

Vastaus on, että riippuu tilanteesta – ja erityisesti siitä tilanteesta, jossa tulkitsijan oma puolue kulloinkin sattuu olemaan.

Tuore HS-gallup kertoo, että Sdp ja keskusta ovat kasvattaneet hieman kannatustaan perussuomalaisten aseman ollessa yhä lievästä laskusta huolimatta vahva.

Yksittäiset nytkähdykset ovat kiinnostavia harvemmin, mutta tällä kertaa niihinkin kannattaa katsoa. Ne kun saattavat kertoa siitä, missä suomalaisen politiikan rajat oikeastaan tällä hetkellä menevät.

Otetaan esimerkiksi perussuomalaiset. Puolueen kannatus HS-gallupissa näyttää vakiintuneen 22 ja 23 prosentin väliin. Näillä main puolueen suosio on väreillyt marraskuusta lähtien. Tuo taso on sattumalta myös sama, jossa perussuomalaisten katto edellisen kerran tuli vastaan: puolueen kannatus kesällä 2011 HS-gallupissa oli 22,7 prosenttia.

Olisi siis helppo arvella, että jossakin näillä main kulkee raja, jonka yli perussuomalaiset eivät helpolla pääse. Pörssikäyrien tuijottajat puhuvat joskus ”vastustustasosta” – eräänlaisesta rajasta, jonka ylittäminen vaatii yhtälön perustekijöiden muutosta. Perussuomalaisten vastustustaso näyttää kulkevan noin 23 prosentissa gallup-vastaajista.

Se tuskin harmittaa puoluetta liikaa. Kevään eduskuntavaalien jälkeen on oltu tilanteessa, jossa perussuomalaiset todennäköisesti vetäisi hallitusneuvotteluja hyvin vahvasta asemasta, jos Suomi päätyisi ennenaikaisiin vaaleihin.

Ihan toisaalla politiikassa taas varmasti halutaan ajatella, että gallupeissa on nyt törmätty ”tukitasoon” – jonkinlaiseen rajaan, jonka alittaminen vaatii vastaavasti isoa perusasetelman muutosta.

Keskustan kannatus ei HS-gallupeissa näytä enää laskevan. Helmikuun mittauksessa kannatus on jo viime kesän tasolla, vaikka loppuvuodesta se näytti liukuvan yhä alemmas. Kauhukuvissa on puhuttu kymmenen prosentin alittamisesta. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että jokin tukitaso ainakin HS-gallupissa saattaa kulkea 11 prosentin kohdalla.

 ”HS-gallup antaa etenkin keskustalle ja Sdp:lle hieman hengitystilaa.”

Ylen gallupissa – jonka tulosta ei voi suoraan verrata HS-gallupiin – keskustan kannatus on ollut hieman alempana, ja laski vielä helmikuun alussakin. Kuivilla puolue ei ole, ja myös tuore HS-gallup on tietysti vain yksi nytkähdys.

Viimeisen kuuden kuukauden HS-gallupeissa keskusta kuitenkin pikemminkin pyörii 12 prosentin tienoilla kuin syöksyy lisää.

Tällainen kannatus on entiselle suurpuolueelle tietysti veretseisauttavan alhainen. Mutta kenties jalkojen alla tuntuu jo vähän jotakin tukevaakin?

Sama pätee Sdp:hen. Puolueen kannatuksessa näkyi HS-gallupissa syksyllä pudotus, kun puolueen edellinen pääministeri Antti Rinne vajosi kaaokseen. Nyt viimeisten kuukausien perusteella näyttää siltä, että 15 prosentissa meni Sdp:llä jokin raja.

Pienemmissä hallituspuolueissa taas varmasti pohditaan, syökö profiililtaan vasemmistolaisen ilmastopoliitikon Sanna Marinin johtama Sdp kannatusta esimerkiksi vasemmistolta tai vihreiltä. Molemmat nythkähtivät HS-gallupissa alaspäin, mutta toistaiseksi kyse on vain nytkähdyksestä.

Gallup-kannatuksen rajat eivät ole mitään matemaattisia malleja. Niiden taustalla ovat ihmisten arviot puolueiden politiikasta ja tunteet siitä, ketä tuntuu oikealta äänestää.

Jos katsoo HS-gallupeja yhtä mittausta pidemmällä aikavälillä, liikkeet puolueiden kannatuksessa näyttävät oikeastaan törmänneen raja-arvoihinsa ja vakiintuneet. Putoavan kannatuksen kanssa kamppailleille hallituspuolueille tämä ei ole huono uutinen.

Syksyn jälkeen hallituksen pyörremyrskymäinen viestintä on rauhoittunut, ja jotkut lakihankkeet – esimerkiksi hoivamitoitus – näyttävät etenevän. Kun sekavuutta on vähemmän, äänestäjienkin on luultavasti helpompi keskittyä siihen, mitä hallitus saa tai ei saa aikaan.

Huhtikuun alussa on kehysriihi, johon hallitus on ladannut paljon odotuksia. Sitä ennen pitäisi antaa näyttöjä: pelimerkkejä ovat sote-uudistus, työllisyystoimet ja ilmastopolitiikka. HS-gallup antaa etenkin keskustalle ja Sdp:lle hieman hengitystilaa, jonka sisällä niitä edistää.

Silti on selvää, että paitsi hallituksen yhteistyön myös gallupienkin iso tarkistuspiste on tulossa huhtikuun jälkeen. Ennen sitä tarvittaisiin jotakin kovin yllättävää, jotta politiikan raja-arvot paukkuisivat.

HS-gallup: Sdp:n ja keskustan kannatus kääntyi nousuun