Komissio haluaa tekoälylle tiukemman sääntelyn: Viranomaiset tarkastamaan tekoäly­ohjelmistot sähkölaitteiden tai autojen tapaan - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Komissio haluaa tekoälylle tiukemman sääntelyn: Viranomaiset tarkastamaan tekoäly­ohjelmistot sähkölaitteiden tai autojen tapaan

”Haluamme, että kuluttajat voivat luottaa näihin järjestelmiin”, sanoo komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Ursula von der Leyen tutustui tekoälynäyttelyyn Brysselissä tiistaina. Kuva: Stephanie Lecocq / Reuters

Julkaistu: 19.2. 14:05, Päivitetty 19.2. 15:38

Euroopan komissio haluaa selvät säännöt sille, millaisia tekoälysovelluksia Euroopassa saa ottaa käyttöön. Komissio haluaa varmistaa, että erityisesti ihmisten terveyttä ja turvallisuutta koskevia päätöksiä tekevät tekoälysovellukset ovat turvallisia ja läpinäkyviä.

Tekoälyn sääntelystä on tullut polttava kysymys, sillä ala kehittyy nopeasti ja yhä uudet tehtävät siirtyvät koneiden hoidettavaksi. Tekoäly voi jo ohjata autoja, diagnosoida potilaita sekä tehdä verotus- ja rekrytointipäätöksiä.

Siksi komissio haluaa vahvistaa kaikkein riskialttiimpien tekoälysovellusten valvontaa.

”Tekoäly on iso mahdollisuus Euroopalle. Haluamme, että kuluttajat voivat luottaa näihin järjestelmiin”, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo.

Komissio ehdottaa, että kuluttajaviranomaisille tulisi velvollisuus tarkastaa tekoälysovellukset samaan tapaan kuin tarkastetaan muutkin kuluttajatuotteet kosmetiikasta sähkölaitteisiin ja autoihin.

Tarkastusvelvollisuus kohdistuisi sellaisiin tekoälysovelluksiin, joita käytetään kriittisillä aloilla kuten liikenteessä, terveydenhuollossa tai lainvalvonnassa sekä sovelluksiin, jotka tekevät esimerkiksi ihmisten turvallisuutta ja terveyttä koskevia päätöksiä.

Viranomaisten pitäisi komission mielestä pystyä varmistamaan, että tällaiset tekoälysovellukset ovat läpinäkyviä ja ihmisen valvonnassa.

Samalla pitäisi varmistua siitä, ettei tekoälyn hyödyntämä data ole vääristynyttä tavalla, joka uhkaisi ihmisten perusoikeuksia. Riskejä liittyy esimerkiksi rekrytoinnissa käytettäviin tekoälysovelluksiin, joissa vääristynyt data voi johtaa siihen, että järjestelmä alkaa syrjiä ihmisiä esimerkiksi etnisen taustan tai sukupuolen perusteella.

Tekoälysovellukset, joihin ei sisälly ilmeisiä suuria riskejä, selviäisivät kevyemmällä sääntelyllä.

Ehdotukset sisältyvät komission keskiviikkona julkistamaan isoon digipakettiin. Sen osana komissio julkaisi tekoälyä koskevan keskustelunavauksen. Kyse ei siis vielä ole konkreettisista lakiesityksistä, mutta dokumentissa komissio hahmottelee suuntaviivoja tulevaisuuden sääntelylle.

Yksi tulenarka asia, josta komissio haluaa Euroopassa keskusteltavan, on kasvojentunnistusteknologian käyttö.

Nykyisellään teknologiaa käytetään esimerkiksi silloin, kun älypuhelimen käyttäjä avaa puhelimen lukituksen näyttämällä kasvonsa puhelimen kameraan. Teknologia on tuttu myös lentokenttien rajamuodollisuuksista. Tällaisen käytön EU-lainsäädäntö sallii.

Sen sijaan EU-lait pääosin kieltävät ihmisten etätunnistamisen. Tällä teknologialla on paha kaiku, sillä Kiinassa kasvojentunnistusteknologiaa käytetään kansalaisten massavalvontaan.

Komissio ei ehdota etätunnistamisen sallimista, mutta se käynnistää yritysten ja kansalaisjärjestöjen julkisen kuulemisen siitä, voitaisiinko sääntöjä höllentää Euroopassa.

Toinen iso kokonaisuus komission keskiviikkona julkistamassa digipaketissa on EU:n datastrategia. Komission haave on, että EU onnistuisi luomaan datan sisämarkkinat. Tavoitteena on, että yritykset, tutkijat ja viranomaiset voisivat tulevaisuudessa jakaa dataa keskenään nykyistä helpommin.

Komission analyysin mukaan data Euroopassa on hajanaista ja alikäytettyä. Datan jakaminen voisi tehostaa taloutta ja tuoda muitakin hyötyjä. Yhtenä esimerkkinä komissio mainitsee syöpäkasvaimista otettujen kuvien jakamista eurooppalaisten tutkijoiden kesken, mikä voisi parantaa syöpädiagnoosien tarkkuutta.

Pakkoa datan jakamiselle ei ole tulossa, mutta komissio yrittää vauhdittaa vapaaehtoista datan yhdistelyä.

Edellisen komission aikana EU:ssa kiristettiin merkittävästi henkilötietojen keräämistä ja käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä. GDPR-sääntöjen mukaan henkilötietoja ei saa kerätä ilman ihmisen suostumusta, eikä niitä saa vapaasti myydä tai jakaa eteenpäin.

Komissio vakuuttaa, ettei tähän ole tulossa muutosta. Yritykset vauhdittaa datan jakamista eivät koske henkilötietoja.

Ennen kaikkea komissio haluaa yritysten tuottaman datan parempaan hyötykäyttöön. Esimerkiksi teollisuudessa yhä suurempi osa laitteista on kytketty verkkoon. Ne tuottavat valtavia määriä dataa.

EU:n sisämarkkinakomissaari Thierry Breton sanoo, että Euroopan on mahdollisuus näyttää esimerkkiä siinä, kuinka tämä data saadaan hyödyntämään laajemmin yhteiskuntaa.

”Taistelu teollisuuden datasta alkaa nyt, ja Eurooppa on taistelutanner. Suurin osa datasta tulee meidän yrityksiltämme.”

Kolumni|Tarinat ihmisroboteista ovat kiehtovia, mutta oikea tekoäly on jotain ihan muuta

Kommentti: Yhdysvaltalainen yritys imuroi somesta kolme miljardia kasvokuvaa ja myi ne poliisille – tapaus kertoo siitä, millaisia haasteita teknologian sääntelyllä on

Julkisilla paikoilla tapahtuva kasvojentunnistus aiotaan kieltää väliaikaisesti – sääntely vaikeaa, liikaa riskejä

Valtion tekoäly voi pian ehdottaa palveluita vaikkapa avioerotilanteeseen: Suomi rakentaa omaa tekoälyohjelmaa