Vaativat leikkaukset aiotaan keskittää viiteen yliopistosairaalaan – siirto suututtaa erityisesti Jyväskylässä, jossa on tehty isoja syöpäleikkauksia - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Vaativat leikkaukset aiotaan keskittää viiteen yliopistosairaalaan – siirto suututtaa erityisesti Jyväskylässä, jossa on tehty isoja syöpäleikkauksia

Hallitus muuttaa kritiikkiä saanutta keskittämisasetusta. Asetukseen tulee myös joustoa: muun muassa tekonivelissä 600 leikkauksen rajasta saa tietyin ehdoin poiketa.

Tekonivelleikkaus Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä viime kesäkuussa. Kuva: Pekka Fali

Julkaistu: 20.2. 17:08

Sairaaloiden välinen työnjako leikkauksissa kuumentaa jälleen tunteita eri puolilla Suomea. Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo korjata viime hallituskaudella hyväksyttyä niin sanottua keskittämisasetusta, jossa säädetään leikkausten keskittämisestä sairaaloihin, mutta muutokset eivät kaikilta osin tyydytä sairaaloita.

Asetukseen tulee lisää joustoa, mutta samalla se tiukkenee vaativissa ja harvinaisemmissa leikkauksissa.

Leikkaukset, joita tehdään koko Suomessa vuosittain alle 200, on tarkoitus keskittää yliopistollisiin sairaaloihin Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun. Nykyisen asetuksen mukaan niitä saa tehdä ”erityisistä syistä” myös muissa keskussairaaloissa.

Keskittämisasetuksessa on tarkat lukumäärät siitä, kuinka paljon sairaalassa on oltava tietyn alan leikkauksia vuodessa. Tarkoituksena on parantaa laatua ja potilasturvallisuutta sekä saada säästöjä.

Asetus on saanut kritiikkiä sairaaloilta muun muassa siitä, että osaavia lääkäreitä on vaikea rekrytoida, jos leikattavaa ei ole riittävästi. Jos osaajia on liian vähän eikä kiireettömiä leikkauksia ole päiväsaikaan tarpeeksi, se haittaa sairaalan valmiutta päivystää läpi vuorokauden.

Muutamat sairaanhoitopiirit ja yksityiset lääkäriyritykset kyselevät lausunnoissaan, missä ovat asetuksella saadut säästöt. Osa arvelee kustannusten kasvaneen muun muassa siksi, että potilaat joutuvat matkustamaan leikkausten perässä kauemmaksi.

Yleisimpien leikkausten kannalta asetuksesta tulee nyt joustavampi. Muutokset koskisivat lonkan ja polven tekonivelleikkauksia, selkäkirurgiaa sekä rinta- ja paksusuolisyövän leikkauksia.

Asetuksen mukaan lonkan ja polven tekonivelleikkauksia on vastakin oltava sairaalassa vuosittain vähintään 600. Selkäkirurgisia leikkauksia täytyy olla vuodessa 150, ensivaiheen rintasyöpäleikkauksia niin ikään 150 ja paksusuolisyövän leikkauksia 70.

Muutoksen jälkeen näistä tiukoista minimimääristä saisi poiketa, jos alueellisesti näyttää siltä, että palveluiden keskittäminen aiheuttaa haittaa ihmisille esimerkiksi pitkien etäisyyksien takia.

”Aikaisempi asetus keskittäisi nämä leikkaukset ehkä viiteentoista sairaalaan Suomessa. Nyt se antaa mahdollisuuden useammalle sairaalalle etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa”, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Poikkeukselle on kuitenkin yksi ehto: leikkauslukumäärissä voidaan joustaa vain jos leikkaavassa sairaalassa on erikoisalan ympärivuorokautinen päivystys. Lisäksi sairaalan pitää varmistaa laatu ja osaaminen yhdessä alueen yliopistosairaalan kanssa. Päivystys tarvitaan mahdollisten leikkauksen jälkeisten komplikaatioiden takia.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetusluonnoksesta keräämien lausuntojen mukaan muutos näyttää harmittavan erityisesti Keski-Suomessa.

Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä on tehty muun muassa vaativia syöpäleikkauksia, jotka pitää nyt asetusmuutoksen mukaisesti keskittää Kuopioon yliopistolliseen sairaalaan (Kys). Jyväskylässä on tehty esimerkiksi keuhkojen, ruokatorven, haiman ja maksan syöpäleikkauksia, joita siellä ei siis enää saisi tehdä.

Siirto Kysiin koskisi noin 350:tä leikkausta vuodessa. Jyväskylässä on vuosittain leikattu enemmän keuhkosyöpiä kuin Kuopiossa.

Lääkintöneuvos Keistinen kertoo tieteellisten tutkimusten osoittaneen, että isoihin keskuksiin kertyy osaamista ja niiden laatu on keskimäärin parempi.

Jyväskylän kaupunki sanoo lausunnossaan, että muutos kasvattaa Keski-Suomen erikoissairaanhoidon vuosittaisia kustannuksia miljoonilla euroilla.

Perusteena on kaupungin mukaan se, että Kys leikkaa potilaita kalliimmalla kuin Keski-Suomen keskussairaala. Pohjana on käytetty keskihintoja, joilla sairaanhoitopiirit laskuttavat kuntia palveluistaan.

Suomen yleiskirurgisen yhdistyksen lausunnosta selviää, että Kys laskuttaa keuhkosyöpäleikkauksesta kunnalta 14 000 euroa, kun Jyväskylässä sama operaatio maksaa hieman yli 10 000 euroa. Yhdistyksen mukaan Joensuussa lasku olisi neljältä hoitovuorokaudelta hieman yli 7 000 euroa.

Lisäksi hoitovuorokausien määrä on Jyväskylän kaupungin mukaan Kuopiossa pitempi kuin Jyväskylässä, jossa viime vuodet on erityisesti paneuduttu potilaan kotiuttamiseen yhdessä seudun kuntien kanssa. Mitä enemmän hoitovuorokausia, sitä suurempi on potilaan kotikuntaan lähtevä lasku.

Kaupunki on huolissaan myös siitä, että asetuksen muutos vie alueen sairaalasta osaavaa henkilökuntaa. Se voisi vaikuttaa myös sairaalan mahdollisuuksiin tehdä päivystyksessä kiireellisiä leikkauksia.

Leikkausmäärät ovat keskittämisasetuksen takia sairaaloille niin tärkeitä, että esimerkiksi Länsi-Savon sairaanhoitopiiri Essote ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote houkuttelivat viime keväänä mainoskampanjoilla tekonivelpotilaita sairaaloihinsa.

Vuosittainen 600 tekonivelleikkauksen raja ylittyi vuonna 2018 kaikkialla paitsi Savonlinnan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Länsi-Pohjan sairaaloissa.

Selkäleikkausmääriin ei päästy Savonlinnassa, Mikkelissä, Länsi-Pohjassa eikä Vaasassa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Vaasan pieni leikkausmäärä johtuu siitä, että sairaala noudattaa Ruotsista omaksuttua hoitokäytäntöä, jossa pääpaino on kuntoutuksessa eikä leikkauksessa.

Pienissä keskussairaaloissa on ollut vaikeuksia yltää myös asetuksen säätelemiin syöpäleikkausmääriin.

Suomen pienin sairaanhoitopiiri Itä-Savo pitää lausunnossaan hyvänä uudistuksena sitä, että yleisimpien leikkausten vähimmäismäärän saa jatkossa alittaa. Savonlinnan keskussairaalassa minimimääriin ei ole päästy.

Sen sijaan Savonlinnan kannalta on heikennys, että leikkaavassa sairaalassa pitää olla erikoisalan eli esimerkiksi ortopedian ympärivuorokautinen päivystys. Sen järjestäminen maksaisi noin miljoona euroa, mikä on pienelle sairaanhoitopiirille kova vaatimus ja voi tarkoittaa joidenkin leikkausten loppumista Savonlinnassa.

Rintasyöpäleikkaus Savonlinnan keskussairaalan leikkaussalissa marraskuussa 2019. Kuva: Olli Jaatinen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri eli Sosteri sanoo lausunnossaan, että päivystysvaatimukselle ei ole lääketieteellisiä perusteita. Sosterin mukaan esimerkiksi tekonivelleikkauksiin liittyvät päivystysongelmat ovat ”äärimmäisen harvoin” kirurgista hoitoa vaativia.

Sosterin mukaan tätä samaa ovat aiemmin vakuutelleet myös hallituksen virkamiehet.

”Emme siis hyväksy leikkausmäärien lieventämiseen liitettyä kirurgian päivystysvelvoitteen laajentamista”, Sosteri sanoo lausunnossaan.

Muutamissa muissakin lausunnoissa päivystysvaatimusta pidetään ylimitoitettuna.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sanoo lausunnossaan, että toimenpiteiden keskittäminen on erinomainen kehitysaskel laadun ja potilasturvallisuuden kannalta.

THL kritisoi kuitenkin sitä, että Suomen sairaalaverkon suunnittelu perustuu nyt pelkästään asiasta annettuihin asetuksiin ja toimenpiteiden määriin.

”Sairaaloiden toimintaa tulisi tarkastella laajempina kokonaisuuksina yli sairaanhoitopiirien rajojen ja huomioiden erikoissairaanhoidossa tapahtuvat muutokset: useiden toimenpiteiden kohdalta voi esiintyä joko tarpeetonta käyttöä tai suhteetonta alueellista vaihtelua.”

Keskittämisasetuksen muutoksen on tarkoitus tulla voimaan kesällä.

Vieraskynä|Rintasyöpäleikkauksia ei pidä uudelleen hajauttaa

Etelä-Savo taistelee sairaaloistaan niin, että koko maakunta uhkaa repeytyä rikki

Leikkaukset ovat loppumassa aluesairaaloista – keskustassa nousi kapina, Sirkka-Liisa Anttila taistelee Forssan sairaalan puolesta

Ministeriön selvitykset: Syöpä- ja tekonivel­leikkaukset keskitetään entistä harvempiin sairaaloihin