Historiallisen vaikeat budjettineuvottelut alkoivat Brysselissä – Pääministeri Marin: ”Olen erittäin pettynyt” - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Historiallisen vaikeat budjettineuvottelut alkoivat Brysselissä – Pääministeri Marin: ”Olen erittäin pettynyt”

Suomi vaatii lisärahaa maatalouden kehittämiseen ja pitää budjettiehdotusta liian korkeana. Kokous saattaa venyä pitkäksi.

Suomen pääministeri Sanna Marin saapui Brysselin budjettihuippukokoukseen torstaina.

Suomen pääministeri Sanna Marin saapui Brysselin budjettihuippukokoukseen torstaina. Kuva: CHRISTIAN HARTMANN

Julkaistu: 20.2. 18:10

Bryssel

Euroopan unionin johtajat kokoontuivat torstaina Brysseliin huippukokoukseen, jota on kutsuttu historian vaikeimmaksi. Tarkoitus oli saada selvyyttä EU:n tulevien vuosien rahankäyttöön Britannian EU-eron jälkeen.

Kokous alkoi torstaina, mutta kokouksen loppumisesta ei kenelläkään ollut tarkkaa ennustetta.

”Olen valmis istumaan niin monta päivää kuin vaatii, että tulos on Suomen kannalta mahdollisimman hyvä”, kokoukseen saapunut Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi torstaina.

Puola pääministeri Mateusz Morawiecki kuvasi neuvotteluja ”vaikeimmiksi historiassa”.

EU-johtajien tarkoituksena on päättää, kuinka paljon EU-maat maksavat budjettiin vuosina 2021–2027. Lisäksi Brysselissä päätetään, mihin rahat ohjataan. HS kokosi neuvottelujen kipukohdat.

Budjetin koko

Neuvotteluja käydään EU-jäsenmaiden Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ehdotuksen pohjalta. Jo ennen kokousta moni maa kertoi olevansa ehdotukseen tyytymätön. Esimerkiksi nettomaksajajoukko Itävalta, Tanska, Ruotsi ja Hollanti pyytävät reilusti alempaa budjetin kokonaistasoa. Myös Suomi ja Saksa haluavat, että EU-maat maksaisivat budjettiin Michelin ehdottamaa vähemmän.

Budjetin koko määritellään suhteessa kaikkien 27 EU-jäsenmaan bruttokansantuloon. Michelin ehdotus on 1,074 prosenttia, Suomen vaatimus on 1,06 prosenttia ja tiukin neljän maan ryhmä vaatii tasan prosenttia. Kun seitsemän vuoden koko budjetti on 1 094 miljardia euroa, desimaaleillakin on merkitystä.

Suomi maksoi vuonna 2018 EU:lle 1 478 miljoonaa euroa, mistä EU-tukien ja muiden rahansiirtojen jälkeen oli nettomaksuksi jäi 580 miljoonaa euroa. Nettomaksu oli jokaiselle suomalaiselle 105 euroa vuonna 2018.

Jo torstaina tiedettiin, että jäsenmaksut tulevat nousemaan Britannian lähdön ja uusien budjettiavausten vuoksi.

Maatalous

Suomi valmisteli EU-puheenjohtajamaana kompromissiesityksen budjetista, jossa maatalouden rahoitus oli 10 miljardia euroa komission esitystä suurempi. Michelin esityksestä oli niistetty pois erityisesti Suomen haluama maaseudun kehitysrahoitus.

”Haluamme uudistaa maataloutemme kestävästi. Tässä nimenomaan maatalouden kehittämisrahoitus on keskeisessä roolissa ja Suomelle aivan keskeinen prioriteetti neuvotteluissa”, Marin sanoi.

Edellisissä budjettineuvotteluissa vuonna 2013 Suomi sai niin kutsutun maatalouskirjekuoren eli 600 miljoonan euron erillisrahoituksen maaseudun kehittämiseen. Marinin mukaan ”jonkinlainen erityisjärjestely” on mahdollinen tälläkin kertaa, mutta pääpaino neuvotteluissa on kehitysrahoituksen kokonaistason turvaaminen.

Myös Ranska toivoo esitystä enemmän rahaa maataloudelle. Ranskan presidentti Emmanuel Macron korosti tekevänsä parhaansa auttaakseen viljelijöitään.

”He tuottavat ruoan ranskalaisille ja eurooppalaisille. On turvattava tuotannon laatu ja tuettava viljelijöitä muutoksissa, joita esimerkiksi ilmastonmuutoksen takia tarvitaan”, Macron sanoi torstaina.

Modernit kohteet

Valtaosa EU:n rahoituksesta menee maatalouden tukemiseen sekä alue- eli koheesiorahoitukseen, joka on tarkoitettu alueiden kilpailukyvyn ja taloudellisten mahdollisuuksien parantamiseen.

Uudessa budjetissa rahaa halutaan ohjata enemmän niin kutsuttuun modernisaatioon eli uusiin kohteisiin, joiden katsotaan mahdollistavan Euroopan unionin tehokkaammaan toiminnan tulevaisuudessa.

Näitä kohteita ovat muiden muassa ilmastonmuutoksen torjunta, maahanmuuttopolitiikan tukeminen sekä puolustus- ja turvallisuusyhteistyö.

Kuvituskuva

Suomi toivoo rahoituksen vahvistamista erityisesti koulutus- ja tutkimusyhteistyöhön sekä opiskelijavaihto-ohjelma Erasmukseen.

Ranskan Macron haluaa kasvattaa EU:n budjettia unionin tulevaisuuden turvaamiseksi.

”Emme voi maanantaina kehua kunnianhimoamme asioissa ja torstaina tulla paikalle toteamaan, ettei rahaa toteuttamiseen ole”, Macron sanoi.

Oikeusvaltiorikkomukset

EU-budjetissa on ensimmäistä kertaa mukana tapa, jolla EU-varojen käyttöä voidaan arvioida oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen näkökulmasta. Mikäli jäsenmaan oikeusvaltiorikkomukset vaarantavat rahankäytön, on raha mahdollisuus evätä.

Uudessa budjetissa oikeusvaltiomekanismin äänestyskäytäntö on kuitenkin muuttunut komission ja puheenjohtajamaa Suomen ehdottamasta. Rikkomuksia olisi vaikeampi tuoda jäsenmaiden äänestykseen. Marin oli muutokseen pettynyt.

”Olin erittäin pettynyt, että jo tässä vaiheessa Michel oli vesittänyt oikeusvaltiomekanismia siitä, mitä komissio on alun perin esittänyt. Minusta tässä vaiheessa neuvotteluja tämä ei ollut järkevä valinta”, Marin sanoi.

Jäsenmaksukorjaukset

EU-budjettiin sisältyy erilaisia alennus- ja korjausjärjestelyitä, jotta tiettyjen maiden liian suurina pidetyt jäsenmaksut voidaan mukauttaa yleistasoon. On todennäköistä, että jäsenmaksukorjaukset ovat yksi suurista riidanaiheista Brysselin kokouksessa.

Jäsenmaksuhelpotuksia ovat saaneet Saksa, Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi. Komission ehdotuksen mukaan jäsenmaksuhelpotukset päättyisivät asteittain seuraavien seitsemän vuoden aikana. Suomi kannattaa jäsenmaksuhelpotusten lakkauttamista.

HS-analyysi|Mitä sinä tekisit 1 094 miljardilla eurolla? EU:n tulevien vuosien rahoitus ratkaisee koko unionin uskottavuuden

Euroopan unionin jäsenmaksut kasvavat, mutta Suomen osuus vain hieman – EU-komissio julkisti budjettiehdotuksensa vuodesta 2020 eteenpäin

Kiista EU-rahoista kovenee: Uusi budjettiehdotus tyrmäsi Suomen toiveet maatalouden lisärahasta

”Parasta tietysti, jos saisi elantonsa maidolla tai viljalla” – Suomen maatalous nojaa EU-tukiin, joiden jakoon tulee suuria muutoksia