Neljän maan ”prosenttiryhmä” pysyi tiukasti kannassaan, EU:n budjettineuvottelut päättyivät tuloksettomina - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Neljän maan ”prosenttiryhmä” pysyi tiukasti kannassaan, EU:n budjettineuvottelut päättyivät tuloksettomina

Euroopan unionin seuraavien vuosien budjettineuvotteluissa ei päästy sopuun perjantaina. Tiukimman budjetin kannattajat Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska vaativat leikkauksia.

Pääministeri Sanna Marin saapui budjettihuippukokoukseen sen toisena päivänä Brysselissä. Kuva: FRANCOIS LENOIR / Reuters

Julkaistu: 21.2. 17:26, Päivitetty 21.2. 21:32

Bryssel

Torstaina alkaneet Euroopan unionin neuvottelut tulevien vuosien budjetista päättyivät perjantaina tuloksettomina. Neuvottelut alkoivat torstaina.

Perjantain varsinainen kokous venyi useita tunteja kun Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel jatkoi neuvotteli jäsenmaiden kanssa erikseen.

Perjantain uuden budjettiesityksen yleistaso oli aiempaa ehdotusta maltillisempi. Michelin aiemmin ehdottamasta 1,074 prosentin tasosta siirryttiin 1,069 prosentin tasoon jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Suomen esitys budjetin tasoksi on 1,05 prosenttia. Se tarkoittaisi noin 1 060 miljardia euroa seitsemäksi vuodeksi vuosina 2021–2027. Suomen hallituksen linjaama neuvottelukanta 1,06 prosenttia pitää sisällään budjetin ulkopuolisia välineitä eikä ole suoraan verrannollinen Michelin ehdotuksen 1,074 prosentin kokonaistasoon.

Suomea miellyttivät uuden ehdotukset lisärahat maaseudun kehittämiseen sekä paremmat kirjaukset oikeusvaltioperiaatteesta, joka säätelisi budjettivarojen käyttöä.

Maatalouden kehitykseen ohjattiin ehdotuksessa 2,5 miljardia euroa aiempaa ehdotusta enemmän. Suoriin tukiin ehdotettiin kahden miljardin korotusta.

”Tässä viimeisessä esityksessä tultiin lähemmäs meille tärkeitä kysymyksiä. Siirtymä ei ollut vielä riittävää, mutta oikeaan suuntaan mentiin”, Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi kokouksen päätyttyä perjantai-iltana.

Perjantain ratkaisevin maaryhmä oli tiukan budjettilinjan nelikko, johon kuuluvat Hollanti, Tanska, Ruotsi ja Itävalta. Ne vaativat budjettitasoksi tasan prosenttia. Prosenttiryhmä oli loppuun asti tyytymätön neuvotteluehdotuksiin.

”Suomi ei ole tässä kaikkein tiukimpien maiden porukassa mukana”, Marin sanoi aiemmin perjantaina.

Marinin mukaan ratkaisuun ei päästy, sillä jäsenmaiden kannat erosivat vielä liikaa toisistaan.

”Jäsenmaat pitivät aika tiukasti kannoistaan kiinni eivätkä joustaneet riittävästi.”

Marinin mukaan Suomi on tietoisesti asemoinut itsensä keskelle ääripäiden sijaan. Suomelle on tärkeää, etteivät jäsenmaksut nouse liian suuriksi. Samalla Suomi näkee tarpeita maaseudun kehittämiselle, aluerahoitukselle ja uusille prioriteeteille.

”Kaikkien pitää tulla hieman vastaan”, hän sanoi.

Marinin mukaan uutta kokousajankohtaa ei vielä sovittu. Michel jatkaa epävirallisia neuvotteluita jäsenmaiden kanssa.

EU:n jäsenmaat terävöittivät perjantaina neuvottelukantojaan, ja esimerkiksi aluerahoitusta tukevat nettosaajamaat sanoivat, ettei budjettiin tiukasti suhtautuvat maat ole jättäneet juuri neuvottelutilaa.

Esimerkiksi Tšekin pääministeri Andrej Babiš sanoi perjantaina kokoukseen saapuessaan, ettei ”jos budjetilla ei ole tulopuolta, ei ole mitään järkeä keskustella.”

Myöhemmin iltapäivällä lehdistösaliin puhumaan saapunut Unkarin pääministeri Viktor Orbán painotti reiluutta ja sanoi, ettei tiukkisnelikko sitä edusta.

”Saksa ja Ranska ovat toimineet isojen, vastuullisten jäsenmaiden tapaan”, hän sanoi.

Lue myös HS-analyysi: Mitä sinä tekisit 1 094 miljardilla eurolla? EU:n tulevien vuosien rahoitus ratkaisee koko unionin uskottavuuden

Tarkennus 22.2.2020 kello 11.00: Lisätty myös jutun viimeiseen päivitysversioon tarkennus Suomen budjettineuvottelukannasta.

Historiallisen vaikeat budjettineuvottelut alkoivat Brysselissä – Pääministeri Marin: ”Olen erittäin pettynyt”

Kokoomuksen Orpo nostaisi Suomen maksuosuutta EU:lle ”jonkin verran” hallitusta enemmän