Saksan Hanaun ampujan salaliittoteoriat ovat läsnä myös Suomessa: äärioikeisto otti haltuun jopa tietokonepelien chattikanavat - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Saksan Hanaun ampujan salaliittoteoriat ovat läsnä myös Suomessa: äärioikeisto otti haltuun jopa tietokonepelien chattikanavat

Iskujen tekijät radikalisoituvat paikallisesti, mutta radikalisoitumiseen vaikuttavat tekijät ovat useimmiten globaaleja.

Ihmiset jättivät kukkia ja muistokynttilöitä torille Hanaussa kaksi päivää terroristisen ammuntatapahtuman jälkeen Saksassa. Kuva: Odd Andersen / AFP

Julkaistu: 22.2. 2:00, Päivitetty 22.2. 12:39

Saksan sisäministeri Horst Seehofer kuvasi perjantaina äärioikeiston uhkan olevan Saksassa hyvin suuri. Hanaun iskun jälkeen poliisin läsnäoloa Saksassa vahvistetaan, ja muun muassa moskeijoiden turvatoimia lisätään.

Myös Suomessa äärioikeistolainen väkivaltainen radikalisoituminen on kasvava ilmiö. Suomalaista äärioikeistolaista liikehdintää tutkiva väitöskirjatutkija Daniel Sallamaa Helsingin yliopistosta pitää Hanaun iskun kaltaista tekoa mahdollisena.

”Tällaisen iskun todennäköisyyttä on yleisesti ottaen hyvin hankala arvioida. Kaiken kaikkiaan pidän kuitenkin yksittäisen äärioikeistolaisen tai korkeintaan pienen äärioikeistosolun suorittamaa vakavaa väkivallantekoa ainakin tällä hetkellä todennäköisempänä skenaariona kuin sellaista iskua, jonka toteuttajatahona olisi laajempi organisaatio.”

Lue lisää Hanaun iskusta: Saksan joukkoampumisia tutkitaan äärioikeistolaisena terrorismina

Hanaun isku ja myös muut viime aikoina tehdyt juutalaisvihamielisesti tai muslimivastaisesti motivoituneet iskut osoittavat, miten äärioikeiston väkivaltaisuuksien luonne on kymmenen viime vuoden aikana muuttunut, sanoo sisäministeriön kehityspäällikkö ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn kansallinen koordinaattori Tarja Mankkinen.

Äärioikeiston uhka hahmottuu uudella tapaa. Pitkät historialliset juuret omaava äärioikeistolainen ideologia, juutalaisvastaisuus ja muslimiviha siirtyvät nyt verkossa maasta toiseen globaalisti ja digitaalisesti.

”Kyse ei ole enää yksinomaan väkivaltaisista äärioikeistolaisista ryhmistä, joilla on selvä hierarkia ja johto vaan globaaleista verkostoista, joissa iskujen tekijät radikalisoituvat syötteinään toisiinsa limittyvät ja väkivaltaisuutta ruokkivat teemat”, Mankkinen sanoo.

Vaikka iskujen tekijöitä usein kuvataan yksittäisiksi susiksi, monista viime aikojen iskuista, kuten Hallen synagogaiskusta, Uuden-Seelannin Christchurchin moskeijaiskusta, Texasin El Pason terrori-iskusta ja Norjan terrori-iskusta vuonna 2011, löytyy yhteisiä nimittäjiä niin paljon, että yksittäistapausten sijaan kyse on toiminta- ja radikalisoitumismallista.

Tätä mallia ei ole helppo pelkistää selkeiksi säännönmukaisuuksiksi, Mankkinen sanoo. Tekijöitä yhdistää esimerkiksi suuri kiinnostus aseisiin sekä antisemitismin ja muslimivihan sekoitteinen rasismi, naisviha ja tiivis linkki peliyhteisöön. Iskut on tehty suunnitelmallisesti ja näyttävästi. Tutkijat tuovat esiin iskujen tietokonepelimäiset piirteet, ja moni tekijä on kuvannut iskunsa suorana verkkoon.

”Erilaisilla manifesteilla, videoilla ja sillä, että itse iskut ovat suoria lähetyksiä verkossa, on ollut keskeinen osa iskuissa. Tästä Christchurchin isku Uudessa-Seelannissa on yksi järkyttävimmistä esimerkeistä”, Mankkinen sanoo.

Iskut tunkeutuvat myös uudella tavalla eri puolille maailmaa, sillä Christchurchin tekijän kuvaamat videot levisivät myös Suomessa jopa koululuokissa, Mankkinen sanoo. Mankkisen mukaan seurauksena äärioikeiston väkivalta ikään kuin normalisoituu.

Se, että tekijät toimivat kuin pelissä, ei se ole sattumaa. Äärioikeistolaisen liikehdinnän yksi keskeisistä ja uusimmista alustoista on verkkopeliyhteisöt, Mankkinen sanoo.

”Äärioikeisto on löytänyt tarttumapintaa esimerkiksi tietokonepelien chateista. Pelimaailman ja verkkoyhteisöjen ympärille syntyy kombinaatioita, joissa yhdistyvät äärioikeisto ja incel-alakulttuuri. Ne ruokkivat taitavasti toinen toisiaan”, Mankkinen sanoo.

Hanaun iskun tekijä määritteli itsensä inceliksi, ja myös viime syksyisen Saksan Hallen moskeijaiskun tekijä yhdistetään incel-alakulttuuriin.

”Incelit ovat miehiä, jotka elävät vastoin omaa tahtoaan ilman seksiä. Ideana on se, että ilman naisseuraa jäänti synnyttää vihaa naisia kohtaan. Tämä linkittyy vielä tietynlaiseen mieskulttuuriin, rasismiin ja äärioikeistoon.”

Viimeaikaisten äärioikeistolaisten iskujen määrittely tarkasti on hankalaa osin siksi, että iskuissa on esimerkiksi kouluampumisiin liittyviä piirteitä, ja osin kyse on poliittisesta terrorismista. Kohteet ovat olleet maahanmuuttajia, juutalaisia, muslimeja tai poliitikkoja, jotka ovat pitäneet näkyvästi esillä ihmisoikeusteemoja.

Iskuja leimaa suunnitelmallisuus, ja ne on haluttu tehdä hyvin julkisiksi, online.

Äärioikeisto myös propagoi järjestelmällisesti verkossa. Järjestelmällisyys näkyy esimerkiksi siinä, millaista sanastoa ja salaliittoteorioita äärioikeisto ja sen liepeillä liikkuvat yrittävät istuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, Mankkinen sanoo.

”Väestönvaihtonarratiivi on nyt tullut vahvasti Suomeen”, Mankkinen sanoo.

”Ihmisten olisi syytä tajuta, ettei kyse ole Suomessa kehitetystä termistä, vaan se ollut käytössä pitkään, kun on haluttu ruokkia vastakkainasettelua ja ääriajattelua. Olisi hyvä, että kansanedustajat ja poliitikot näkisivät vastuuta mielipidevaikuttajina.”

Salaliittoteorioiden vaikutus näkyy väkivaltaisten iskujen tekijöiden manifesteissa, kuten Hanaun ja Christchurchin iskut osoittavat, Mankkinen sanoo.

Suomalaisen äärioikeistolaisen liikehdinnän laajuutta on vaikea tarkkaan arvioida, Mankkinen sanoo.

”Pohjoismaisella vastarintaliikkeellä PVL:llä jäseniä oli noin sata. Sen toimintaan ja Suomen väkilukuun suhteutettuna määrä ei ole pieni.”

Suojelupoliisin mukaan Suomessa äärioikeistolainen toiminta on viime aikoina näyttäytynyt lähinnä ajoittaisena katuväkivaltana, mielenosoituksina ja vihamielisen propagandan levittämisenä. Suojelupoliisi varautuu kuitenkin myös vakaviin väkivaltaisuuksiin.

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään parhaillaan äärioikeistolaisesti motivoituneen iskun valmistelua. Syyttäjän mukaan syytetyn nuoren miehen tarkoituksena oli iskeä uudenvuodenaattona 2018 väkijoukkoon, jossa oli paljon ulkomaalaisia ja muslimeja.

Tämä tapaus osoittaa, että vakavampiakin suunnitelmia voi tulla esiin myös Suomessa, Suojelupoliisin viestintäpäällikkö Milla Meretniemi sanoo.

”Yksittäiset toimijat muodostavat Suomessa korkeimman terrori-iskun uhkan ideologiasta riippumatta.”

Suomessa äärioikeistolaisen liikehdinnän näkyviä ilmentymiä ovat olleet muun muassa MV-lehti, Odinin soturit -ryhmän katupartiointi ja Pohjoismainen vastarintaliike. Ne olivat aktiivisimmillaan syksyllä 2015 ja keväällä 2016, kun Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita. Tuolloin muun muassa yksittäiset, ulkomaalaisvastaisen tai rasistisen motiivin mukaisesti toimineet henkilöt tekivät vastaanottokeskuksiin polttopulloiskuja.

Sallamaa muistuttaa, että myös äärioikeistolainen katuväkivalta on uhka, vaikka kukaan ei kuolisikaan.

”Osa sen uhreista on saanut vakavia vammoja, kuten esimerkiksi Helsingin asema-aukion pahoinpitelyssä syksyllä 2016.”

Aiemmin tällä viikolla kävi ilmi, että Saksassa moskeijaiskun suunnittelusta epäillyn ryhmän jäsenillä on ollut yhteyksiä aiemmin Soldiers of Odinin nimellä Saksassa toimineisiin ryhmiin.

”Tarvitsimme lisää tutkimusta siitä, miten esimerkiksi Odinin soturit todella kytkeytyvät muihin verkostoihin”, Mankkinen sanoo.

Oikeuden päätöstä kieltää PVL Mankkinen pitää tärkeänä.

”Emme usko, että toiminta lakkaa kieltoon, ja tämä on jo nähty PVL:n seuraajassa Kohti vapautta -liikkeessä. Yhteiskunnan on kuitenkin vedettävä rajoja siitä, mikä on hyväksyttävää.”

Sosiaalisessa mediassa toimii myös aktiivinen suomalainen äärioikeistolainen yhteisö, joka levittää vihamielistä propagandaa.

”Pieni joukko ihmisiä tekee asioita, jotka lisäävät vihaa ja jopa väkivaltaa yhteiskunnan muita jäseniä kohtaan. Se ei ole mitään sellaista toimintaa, joka olisi esimerkiksi sananvapauden piirissä. Tavoitteena on lisätä epäluottamusta yhteiskuntaa, viranomaisia ja poliitikkoja kohtaan ja samalla tehdä oma ryhmä tiiviimmäksi.”

Sisäministeriö on juuri julkaissut kolmannen kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelman. Viime vuonna myös YK:n alainen Counter-Terrorism Committee Executive Directorate (CTED) arvioi viime vuonna Suomen toimia radikalisoitumisen estämiseksi.

Arvioinnissa Suomea kiitettiin viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä. Kiitosta sai myös se, miten Suomi on valmistautunut vastaanottamaan Syyrian ja Irakin taistelualueelta palaavia ihmisiä. Moitteitakin tuli. Suomi on muuttanut lainsäädäntöään liian myöhään vastaamaan esimerkiksi vierastaistelijailmiöön.

Saksan ampumisista epäilty tekijä näyttää toimineen yksin, sanoo epäillyn julkaisemaan materiaalin tutustunut suomalais­tutkija

Saksan joukko­ampumisia tutkitaan ääri­oikeistolaisena terrorismina – tämä tapahtumien kulusta, epäillystä ja teon motiivista tiedetään nyt