Hallitus vahvistaa: Suomi on päättänyt hakea 175 turvapaikanhakijaa Välimeren pakolaisleireiltä - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Hallitus vahvistaa: Suomi on päättänyt hakea 175 turvapaikanhakijaa Välimeren pakolaisleireiltä

Hallitus on sopinut, että ihmisiä voidaan tuoda Kreikan, Kyproksen, Maltan ja Italian pakolaisleireiltä, sisäministeriö vahvistaa.

Pakolaiset ja siirtolaiset osoittivat mieltään Kreikan Morian leirin surkeiden olosuhteiden vuoksi tammikuun lopussa Mytilenessä. Kuva: ELIAS MARCOU / Reuters

Julkaistu: 21.2. 22:06, Päivitetty 22.2. 8:51

Sisäministeriö vahvistaa hallituksen sopineen enintään 175 turvapaikanhakijan vastaanottamisesta Välimeren alueelta. Päätös koskee ensisijaisesti lapsia sekä yksinhuoltajaperheitä, jotka tulevat erityisen heikon turvallisuustilanteen maista, kuten Syyriasta ja Afganistanista.

Hallitus on sopinut, että Kreikassa, Kyproksella, Maltalla ja Italiassa sijaitsevilta leireiltä voidaan hakea Suomeen 175 ihmistä.

”Olen iloinen siitä, että hallitusryhmillä on yhteisymmärrys asian ratkaisemisessa. Tällä tavalla voimme auttaa hädänalaisia lapsia, jotka ovat erittäin vaikeassa tilanteessa. On tärkeää, että Suomi EU:n ulkorajavaltiona on mukana etsimässä ratkaisuja sekä akuuttiin tilanteeseen että kestävää ratkaisua eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään”, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) sanoo ministeriön tiedotteessa.

Hallituksen päätöksestä kertoi aiemmin Iltalehti.

Päätös liittyy Ohisalon viimeviikkoiseen ulostuloon, jonka mukaan Suomen tulisi tuoda alaikäisiä turvapaikanhakijoita Kreikan pakolaisleireiltä.

”Siellä on lapsia erittäin vaikeassa asemassa. Heiltä puuttuu terveydenhuolto ja hygienia. Olen kuullut, että leireillä joudutaan tilan puutteen vuoksi jopa nukkumaan vuoroissa”, Ohisalo sanoi HS:lle viime viikon tiistaina.

Ohisalon mukaan sisäministeriön virkamiehet ovat selvittäneet asiaa. Vielä viime viikolla Ohisalo ei kuitenkaan halunnut arvioida, kuinka monta lasta Suomeen voisi tulla.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kommentoi viime viikolla, että Ohisalon ehdotus turvapaikanhakijoiden tuomisesta Suomeen tuli hallituskumppani keskustalle yllätyksenä ja että puolue tarvitsee ennen kantansa muodostamista lisätietoja Suomeen mahdollisesti tuotavista lapsista.

Pääministeri Sanna Marin (sd) puolestaan sanoi viime torstaina eduskunnassa, että hänellä ei ole vielä omaa kantaa aiheeseen ja että hallituksen tulee keskustella asiasta. Marin sanoi tuolloin, ettei keskustelun ajankohdasta ole vielä tietoa.

Kreikan, kuten monien muidenkin Euroopan etulinjan maiden, pakolaisleirien tilanne on ollut jo pitkään esillä EU:n sisäministereiden kokouksissa.

Kreikkaan Turkin kautta saapuneiden siirtolaisten määrä kasvoi viime vuoden loppupuolella selvästi. Kreikkaan tulijoista suuri osa on saapunut Turkin liepeillä sijaitsevalle Lesboksen saarelle, jossa siirtolaisten elinolosuhteet ovat erittäin vaikeat. Saarella sijaitsevalle Moria-leirille on ahdettu moninkertainen määrä ihmisiä suhteessa leirin kantokykyyn.

Kreikka lähetti Suomelle syksyllä pyynnön ottaa täyteen ahdetuilta kreikkalaissaarilta alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Vielä silloin Suomi ei lupautunut ottamaan lapsia vastaan.

Lue HS:n reportaasi Kreikasta: Euroopan suurin pakolaisleiri on kurjempi kuin koskaan, ja nyt hallitus haluaa vangita sen asukkaat

Tilastotietojen mukaan Kreikassa oli viime vuoden lopussa noin 5 300 yksin matkustavaa alaikäistä turvapaikanhakijaa.

Heistä 8,7 prosenttia on alle 14-vuotiaita ja 91,3 prosenttia 14–17-vuotiaita.

Yleisin lähtömaa on Afganistan, josta on kotoisin 42 prosenttia. Pakistanilaisia on 22 prosenttia ja syyrialaisia 12 prosenttia. Tilastoista ei käy ilmi, kuinka suuri osa lapsista on orpoja ja kuinka suurella osalla on vanhemmat lähtömaassa.

Tilastotietoja on koostanut koostanut National Center for Social Solidarity.

Sisäministeriön kansainvälisten asioiden ylijohtajan Laura Yli-Vakkuri kommentoi viime viikolla HS:lle, että National Center for Social Solidarityn lukuja voi pitää suhteellisen luotettavina. Järjestö tekee yhteistyötä muun muassa YK:n pakolaisjärjestön kanssa.