Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on päättänyt oma-aloitteisesti selvittää, ovatko valtiovarainministeriö ja sisäministeriö rikkoneet perustuslakia.
Kaikissa kolmessa tapauksessa kyse on eduskunnan tiedonsaannista Euroopan unionin asioista, ilmenee oikeuskanslerinviraston ministeriöille lähettämistä selvityspyynnöistä.
Vakavimmat epäilyt kohdistuvat valtiovarainministeriöön. Se ei ole kahdessa tapauksessa saattanut EU:n ehdotuksia lainkaan valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi vaan lähettänyt ne suoraan eduskuntaan.
Valtioneuvoston yleisistunnossa kaikilla ministereillä olisi mahdollisuus ottaa kantaa ehdotuksiin ja oikeuskanslerinvirasto voisi tarkistaa niiden lainmukaisuuden.
Lisäksi kaikissa kolmessa tapauksessa on kyse siitä, että tietojen antaminen eduskunnalle on viivästynyt pahoin.
Perustuslain mukaan eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa, vaikka ne muutoin kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan.
Valtioneuvoston on toimitettava EU-asioissa ehdotus kirjelmällään eduskunnalle viipymättä siitä tiedon saatuaan, jotta eduskunta voi ottaa ehdotukseen ajoissa kantaa.
”Kyse on periaatteellisesti hyvin merkittävistä asioista, koska suomalaisen yhteiskunnan ja valtiosäännön vahvuutena on, että eduskunta voi ottaa kantaa EU-asioihin, ja vieläpä viipymättä”, sanoo oikeuskansleri Pöysti.
Nyrkkisääntö ehdotuksen toimittamisesta viipymättä eduskunnalle on suuren valiokunnan ohjeen mukaan 6–8 viikkoa siitä kun komissio on ehdotuksensa antanut.
Euroopan komissio antoi lokakuussa 2016 ehdotuksen, jolla muutettaisiin direktiiviä verokohtelun eroavuuksista kolmansien maiden kanssa. Valtiovarainministeriö ei toimittanut ehdotuksesta eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmää.
Oikeuskanslerin selvityspyynnön viimeisessä kappaleessa kirjoitetaan:
”Pyydän valtiovarainministeriötä toimittamaan selvityksen siitä, mistä syystä valtiovarainministeriö ei ole esitellyt valtioneuvoston yleisistunnossa valtioneuvoston kirjelmää kyseisestä komission ehdotuksesta sen toimittamiseksi perustuslain 96 §:ssä tarkoitetussa menettelyssä eduskunnalle kannan määrittelyä varten. Samalla pyydän ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin ministeriö on ryhtynyt varmistaakseen, että vastaavaa ei jatkossa tapahtuisi.”
Toisessa valtiovarainministeriön tapauksessa on kysymys Euroopan petostentorjuntaviraston ja Euroopan syyttäjäviraston yhteistyötä koskevan asetuksen muuttamisesta, josta komissio antoi ehdotuksen toukokuussa 2018. Valtiovarainministeriö informoi eduskuntaa suoraan heinäkuussa 2018 ja syyskuussa 2019.
Valtiovarainministeriö toimitti kirjelmän valtioneuvoston yleisistuntoon vasta sen jälkeen, kun oikeuskansleri lokakuun lopussa lähetti selvityspyynnön. Valtioneuvoston yleisistunto päätti kirjelmän lähettämisestä eduskunnalle 19. joulukuuta eli lähes 19 kuukautta ehdotuksen antamisen jälkeen.
Sisäministeriön tapauksessa kyse on pelkästään eduskunnan informoimisen viivästymisestä, eikä siis valtioneuvoston yleisistunnon ohittamisesta.
Euroopan komissio antoi tammikuussa 2019 ehdotukset viranomaisten pääsystä EU:n tietojärjestelmiin sekä matkustustieto ja -lupajärjestelmään (etias). Valtioneuvoston yleisistunto päätti kirjelmän lähettämisestä eduskunnalle lokakuussa 2019 eli lähes kahdeksan kuukautta ehdotuksen jälkeen.
”Mielestäni on todella hienoa, että oikeuskansleri seuraa näitä asioita. Eduskunnalle on ensiarvoisen tärkeää, että se saa viipymättä tiedon vireillä olevista EU:n asioista, jotta se voi ottaa niihin kantaa. Tämä on yksi Suomen valtiosääntöjärjestelmän jalokivistä, josta on syytä pitää kiinni”, sanoo Turun yliopiston julkisoikeuden professori Janne Salminen.
Julkisoikeuden professori Janne Salminen Kuva: Vesa-Matti Väärä
Valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltäviä EU-asioita kutsutaan U-kirjelmiksi. Niitä laaditaan EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi lainsäädäntöasiat, eduskunnan budjettivaltaa ja kansainvälisiä sopimuksia koskevat asiat.
U-kirjelmässä esitetään kuvaus ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan. Vuoden 2015 alusta lukien oikeuskanslerinvirasto on kiinnittänyt viisi kertaa ministeriöiden huomion U-kirjelmän viivästymiseen.
Kun ministeriö antaa eduskunnalle selvityksiä vireillä olevista EU-asioista, jotka ovat muita kuin lainsäädäntö- ja budjettiasioita tai kansainvälisiä sopimuksia, kyse on E-kirjeistä.
Niissä eduskunnalle kerrotaan erityisesti periaatteellisesti, poliittisesti tai taloudellisesti merkittävistä EU-asioista. Tällaisia ovat yleensä komission lainsäädäntöehdotuksia edeltävät tiedonannot.
Poikkeustapauksissa ministeriö voi turvautua E-kirjeeseen U-kirjelmän sijaan, jos asian käsittelyllä EU:ssa on kova kiire. Silloinkin ministeriön täytyy jälkeenpäin laatia vielä mahdollisimman pian U-kirjelmä.
Viiden vuoden aikana oikeuskanslerinvirasto ei ole kertaakaan kiinnittänyt huomiota siihen, että jokin ministeriö olisi vastoin perustuslakia jättänyt U-kirjelmän antamatta.
Oikeuskanslerivirasto selvittää myös, jättikö valtiovarainministeriö vuosi sitten kertomatta eduskunnalle sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä (sote) rahoituspuutteista.
