Ammattikoulut kaipaavat kipeästi lisää opettajia: ”Pidän nuorista ja tästä työstä, mutta en minä kaikkeen riitä”, sanoo ammatillinen ohjaaja - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Ammattikoulut kaipaavat kipeästi lisää opettajia: ”Pidän nuorista ja tästä työstä, mutta en minä kaikkeen riitä”, sanoo ammatillinen ohjaaja

Hyvinkääläinen ammattioppilaitos menestyi hyvin, kun valtio jakoi ensimmäisen 20 miljoonan euron erän 235 miljoonan euron määräaikaisten tulevaisuusinvestointien potista. Nyt se jännittää, tuleeko opettajien pestaamiseen lisää rahaa ja milloin.

Sähköalan opettaja Lasse Venetkoski (takana) opastaa opiskelijoita Kimi Patovaa ja Santeri Kaltevaa ryhmäkeskuksen asennuksessa. Vasemmalla seuraa ammatillinen ohjaaja Jussi Isoherranen.

Sähköalan opettaja Lasse Venetkoski (takana) opastaa opiskelijoita Kimi Patovaa ja Santeri Kaltevaa ryhmäkeskuksen asennuksessa. Vasemmalla seuraa ammatillinen ohjaaja Jussi Isoherranen. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Julkaistu: 24.2. 2:00, Päivitetty 24.2. 6:18

Lisää opettajia ja ohjaajia!

Tämä on Hy­rian opettajien ja siellä ammattiin opiskelevien nuorten viesti päättäjille.

Ammatillisen koulutuksen uudistus, viime vuosien menoleikkaukset ja opettajien irtisanomiset ovat kasvattaneet opetusryhmiä ja tehneet opiskelusta aiempaa itsenäisempää.

Osalle se sopii, mutta ei kaikille, sanoo Hyrian koulutuksesta vastaava rehtori Tuula Kortelainen.

Loput hyötyisivät pienemmistä ryhmistä ja tiiviimmästä ohjauksesta.

Tavoite vaatii rahaa, ja sitä on myös tulossa. Hallitus on luvannut jakaa ammattikoulutuksen järjestäjille jopa 235 miljoonaa euroa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen vuosina 2020–2023.

Koulujen harmiksi lisärahat eivät ole pysyviä, vaan niin sanottujen kertaluontoisten tulevaisuusinvestointien potista. Toinen harmi on epätietoisuus aikatauluista. Hallitus on luvannut kouluille tämän vuoden alkuun 80 miljoonan euron osuuden koko potista, mutta niin kauan kuin rahojen jaosta ei ole varmuutta, uusia opettajia ja ohjaajia on paha mennä palkkaamaan.

Ihka ensimmäiset 20 miljoonaa euroa hallitus osoitti ammattioppilaitoksille jo viime kesän lisätalousarviossa. Rahat saatiin jaettua vasta vasta marraskuun lopulla, joten viime vuonna niitä ei juuri ehditty käyttää.

Hyrian osuus marraskuun lopun rahoista oli 370 000 ­euroa, kun suurimmat, noin ­miljoonan euron kokoiset osuudet menivät Helsingin ja Tampereen kaupungeille sekä Espoon seudun koulutuskuntayhtymälle Omnialle.

Kaikkiaan tuen saajia oli marraskuun jaossa yli sata, ja pienimmillään summat olivatkin vain 10 000 euroa.

Vaan lähdetäänpä Hyvinkäälle tapaamaan Hyrian opiskelijoita ja opettajia.

Sähköalan opiskelijat Santeri Kalteva (vas), Kimi Patova, Larissa Mannerjoki ja Sara Kontinaho asentamassa ryhmäkeskusta Hyriassa Hyvinkäällä.

Sähköalan opiskelijat Santeri Kalteva (vas), Kimi Patova, Larissa Mannerjoki ja Sara Kontinaho asentamassa ryhmäkeskusta Hyriassa Hyvinkäällä. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Ensin kuitenkin lyhyt esittely: Hyria on ammatillista koulu­tusta antava osakeyhtiö, jonka omistavat Hyvinkää, Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi sekä Hyria-säätiö. Sen toimipisteissä on yhteensä 10 000 opiskelijaa ja 221 opettajaa, joiden joukossa on myös kahdeksan opinto-ohjaajaa. Lisäksi opiskelijoita auttaa käytännön töissä 37 ammatillista ohjaajaa.

”Vermeet täällä on jo kohdallaan”, arvioi sähköasentajaksi Hyvinkäällä opiskeleva Santeri Kalteva. Vermeillä hän tarkoittaa työvaatteita sekä muita välineitä ja laitteita.

Sisustusta opiskeleva Milla Järventausta on kriittisempi: ”Työkengät ovat kyllä niin surkeat, että niillä on ihan älyttömän epämukava kävellä.”

Alkuun turvallisuusalaakin harkinnut Järventausta on silti tyytyväinen alanvalintaansa ja oman erikoisalansa opetukseen. Kaikille yhteisten oppiaineiden opetus sen sijaan saa häneltä moitteita.

Hyriassa on siirrytty äidin­kielen, matematiikan ja muiden teoria-aineiden eli yhteisten tutkinnon osien opiskelussa niin ­sanottuun pajamalliin. Siinä ­kukin opiskelija suorittaa teoria-aineita verkossa, käytännössä omaan tahtiinsa.

Yhdessä pajassa on kerrallaan 40–65 opiskelijaa ja 2–3 opettajaa, osan aikaa myös erityisopettaja.

Pajojen työtapa ei miellytä sen paremmin Järventaustaa kuin hänen opiskelukaveriaan Elina Nappalinia. Arvostelua tulee niin paja­opintojen rytmityksestä kuin tuen saannin vaikeudesta.

Esimerkiksi matematiikkaa voi olla koko viikko, jonka aikana on ”älyttömästi opittavaa”, Järventausta arvioi.

”Kyllä perinteinen luokka- ja lähiopetus on parempi vaihtoehto, ja sitä olikin meillä ensimmäisenä vuotena”, Nappalin sanoo.

Vierailupäivänä enemmistö sisustusalan opiskelijoista oli työpaikoilla. Opettaja Suvi Huovinen (vas.) ja ohjaaja Katja Salo opastavat Elina Nappalinia ja Milla Järventaustaa pintakäsittelyn saloihin.

Vierailupäivänä enemmistö sisustusalan opiskelijoista oli työpaikoilla. Opettaja Suvi Huovinen (vas.) ja ohjaaja Katja Salo opastavat Elina Nappalinia ja Milla Järventaustaa pintakäsittelyn saloihin. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Pajojen verkkokursseja opiskellaan luokissa, joita valvoo yksi tai kaksi opettajaa. Opettaja saattaa kuitenkin olla erikoistunut johonkin aivan muuhun kuin mitä pajassa opiskellaan.

”Pitäisi voida keskustella kyseisen aineen opettajan kanssa”, Järventausta sanoo.

Opetuksen puutteista huolimatta Nappalin on tyytyväinen siihen, että ammattikoulussakin on yleissivistäviä opintoja. ”Muutenhan meistä tulisi ihan perunoita”, hän sanoo.

Entä miten opiskelijoiden kritiikkiin pajaopinnoista vastaa Hyrian koulutuksesta vastaava rehtori Tuula Kortelainen?

”Kyseessä on ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuoma opiskelun osaamisperusteisuus. Se tarkoittaa etenemistä omaan tahtiin, mikä sopii osalle, osalle ei”, Kortelainen sanoo.

Pajojen opetustapaan Kortelainen ei toisin sanoen lupaa muutoksia. Toiseen opiskelijoiden ja opettajien toiveeseen hän sen sijaan yhtyy täysin: opetusryhmiin olisi hyvä saada enemmän opettajia ja ohjaajia.

Kiirekin olisi, sillä kevään yhteishaku ammattikouluihin ja ­lukioihin käynnistyi juuri. Pienryhmät Kortelainen aikoo perustaa uusille opiskelijoille jo elokuussa.

”Odotamme nyt ihan varpaisillamme, milloin tulee haet­tavaksi jo alkuvuodelle luvattu 80 miljoonan euron potti opet­tajien ja ohjaajien palkkaamiseen”, Kortelainen sanoo.

Tuula Kortelainen on Hyrian koulutuksesta vastaava rehtori.

Tuula Kortelainen on Hyrian koulutuksesta vastaava rehtori. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Kun marraskuun lopussa selvisi, että Hyria sai viime vuoden puolella jaetusta ensimmäisestä 20 miljoonan euron erästä liki 400 000 euroa, heräsivät toiveet perustaa pienryhmää tarvitseville opiskelijoille omia ryhmiä, joista huolehtii opettajan ja ohjaajan työpari.

Pienryhmiä tulee kolme eli merkonomiksi, kokki-tar­joilijaksi ja pienkonekorjaajaksi opiskeleville. Kussakin ryhmässä olisi enintään kymmenen opiskelijaa.

Kortelaisen mukaan perus­koulusta tulee yhä enemmän oppilaita, joilla ei ole riittäviä valmiuksia opiskella ammatillista tutkintoa normaalikokoisissa yli 20 hengen ryhmissä. He kaipaavat pienryhmäopetusta.

Mitä hyötyä pienryhmistä sitten olisi opettajien mielestä?

”Hyvät opiskelijat kysyvät apua koko ajan, mutta muutama kaveri vain istuu, eikä heitä aina edes huomaa”, kertoo sähkö­osastolla opettava Lasse Venetkoski opetuksen haasteista.

”Ja voivathan nämä laitteetkin olla hengenvaarallisia, jos ei ehdi valvoa kaikkia”, huomauttaa kollega Petri Vuorela.

Entä mitä sanovat sähköasentajaksi opiskelevat Kimi Patova ja Santeri Kalteva?

He pitäisivät noin 10–15 hengen luokkaa sopivampana ammattiopetuksessa kuin nykyisiä yli 20 hengen ryhmiä. Silloin opettajilla olisi enemmän aikaa selittää työvaiheet kunnolla kaikille, kun töiden etenemisvauhti vaihtelee ja toisinaan mennään hitaimpien, toisinaan nopeimpien tahtiin.

Sisustusalan opettaja Suvi Huovinen huomauttaa, että opettajan työ on muuttunut tuntuvasti viime vuosina.

”Ennen opettajan työ oli oppituntien valmistelua, opettamista ja opiskelijoiden arviointia, mutta nyt on lisäksi paljon kirjaamista ja dokumentoitavaa ­esimerkiksi oppisopimuksista, koulutussopimuksista, näytöistä, opintojen henkilökohtaistamisesta sekä yksilöllisistä opinto- ja urapoluista.”

Myös työpaikoilla käydään ­perehdyttämässä työpaikkaohjaajia tutkinnon sisältöihin ja arvioinnin perusteisiin. Kortelaisen mukaan Hy­riassa jo 30–40 prosenttia opiskelijoiden ajasta menee työpaikoilla oppimiseen.

Käytännön töiden osuus vaihtelee eri tutkinnoissa: esimerkiksi sisustuksen ja pintakäsittelyn opiskelijoilla myös yksityiset ihmiset teettävät paljon remontti- ja sisustussuunnitelmia.

Yhteydenpidossa työpaikkoihin auttavat opettajien lisäksi myös ammatilliset ohjaajat, jotka tarvittaessa jopa kuskaavat opiskelijan työpaikalle ja soittavat vielä peräänkin.

”Pidän nuorista ja tästä työstä, mutta voisi meitä olla useampia. En minä siihen kaikkeen riitä”, sanoo ammatillinen ohjaaja Katja Salo.

Mitä mieltä opettajat ja opiskelijat ovat siitä, että maan hallitus ei osoittanut ohjelmassaan pysyviä menolisäyksiä paikkaamaan vuosina 2013–2018 ammatilliseen koulutukseen tehtyjä noin 400 miljoonan euron rahoitusleikkauksia, joiden takia 1 600 opettajaa on irtisanottu?

Kaikkiaan opettajia on ammattikouluissa noin 13 000. Pysyvien menojen sijaan lisärahat opettajien ja ohjaajien pestaamiseen on määrä ottaa kertaluontoisista tulevaisuusinvestoinneista.

”Eikö se ole investointi, jos panostetaan nykynuoriin?” sanoo Nappalin. ”Tosi paljon teemme täällä töitä, etteivät nuoret syrjäytyisi”, sanoo myös Huovinen.

Koulutus siis nähdään Hyriassakin investointina, ja siksi rehtori Kortelainen arvostelee lisätuen määräaikaisuutta ja samalla heikkoa ennakoitavuutta.

Varsinainen valtionosuus­rahoitus Hyrialle väheni Kortelaisen mukaan vuosien 2016 ja 2017 välillä viitisen miljoonaa eli noin 34 miljoonasta 29 miljoonaan euroon.

”Päätös lisärahoituksesta tuli meille vasta marraskuun lopulla, joten viime vuoden puolella emme sitä käyttäneet ollenkaan. Odotamme nyt toisen, isomman lisärahoituserän päätöstä, jotta pystymme tekemään pidempikestoisia ja kauaskantoisempia ratkaisuja uusien henkilöiden rekrytoinnissa.”

Rahanreikiä riittäisi ”peruskoulun rämpineille” tarkoitettujen pienryhmien lisäksi esimerkiksi keskeyttämisten vähentämiseen.

”Jos nyt tulee lisää rahaa, emme haluaisi palkata henkilöitä vain vuodeksi vaan vähintään kolmeksi vuodeksi. Ja parempi olisi tietysti palkata pysyvästi, ettei tarvitsisi huonon talous­tilanteen tullessa miettiä, miten toimitaan, tai harkita irtisanomisia. Esimerkiksi tekniikan alan osaajista on muutenkin puutetta.”

Seuraava erä on tarkoitus jakaa koulutuksen järjestäjille vielä kevään aikana, sanoo ylijohtaja Mika Tammilehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä: ”Hakuun 80 miljoonaa euroa tulee todennäköisesti huhti­kuussa.”

Nyt mietitään vielä, millä perusteilla rahat jaetaan. Tammilehdon mukaan toisesta jaosta on määrä tehdä hakijan kannalta ke­vyempi ja läpinäkyvämpi kuin ensimmäisestä.

Jakokriteerejä olisi kolme: peruskoulun päättäneiden oppilaiden, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja perustutkintoa vailla olevien aikuisten määrä alueella.

Opetusministeriössäkään ei vielä tiedetä, miten ensimmäiset 20 miljoonaa euroa on käytetty, mutta todennäköisimmin juuri uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä tuntiopettajien lisätunteihin tai tukitoimiin.

”Seurantaa on määrä tehdä, ja paras mittari on tietysti opiskelijoiden saama opetus ja ohjaus”, Tammilehto sanoo.

Opettajia tulevaisuusinvestoinneilla

Hallitusohjelman mukaan kertaluontoiset tulevaisuusinvestoinnit ovat vuosina 2020–2022 yhteensä enintään kolme miljardia euroa.

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi -osuus veisi summasta 730 miljoonaa euroa.

Suurin summa, 235 miljoonaa euroa, osaamisen osuudesta menisi ammatillisen koulutuksen opettajiin.

Hallitusohjelmassa ei arvioida, paljonko opettajia tulisi lisätä, vaan todetaan: ”Lisätään opettajien määrää.”

235 miljoonan euron rahoitus olisi laskennallisesti yhteensä 4 500 henkilötyövuotta.

Ammattikoulut nääntyvät toistuviin rahanhakuihin, vaikka ministeri on luvannut ”hankehumpan” loppuvan

Kommentti|Ammatti­koulujen ahdinko jäi korkea­koulujen varjoon, vaikka lähihoitajia ja muita työn­tekijöitä pitäisi kouluttaa tuhansia lisää

Opettajien pestaus kolmeksi vuodeksi ammattikouluihin ”täysin kumma ajatus”

Seuraa uutisia tästä aiheesta