Kauppakamarit ehdottavat oppisopimus­palkkaan porrastusta – tavoitteena vähentää ammatti­taidottoman nuoren yritykselle tuomaa kustannus­riskiä - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Kauppakamarit ehdottavat oppisopimus­palkkaan porrastusta – tavoitteena vähentää ammatti­taidottoman nuoren yritykselle tuomaa kustannus­riskiä

Myös hallitus odottaa kevään kehysriiheen esityksiä, miten oppisopimuksen avulla voitaisiin helpottaa nuorten ja osatyökykyisten opiskelua ja työllistymistä.

Arvioidaan, että oppisopimusten avulla voisi syntyä vuodessa muutama sata tai jopa tuhat työpaikkaa. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Julkaistu: 24.2. 7:06

Kauppakamarit ehdottavat, että oppisopimuskoulutuksessa otettaisiin käyttöön palkkaporrastus, joka vähentäisi ammattitaidottoman nuoren etenkin alussa yritykseen tuomaa kustannusriskiä.

Tilastojen mukaan vuonna 2018 vain noin kuusi prosenttia kaikista oppisopimusoppilaista oli alle 20-vuotiaita. Alle 30-vuotiaitakin heistä oli vain vajaa kolmannes.

Kauppakamarin mallissa aloittelijan palkka olisi esimerkiksi puolet työehtosopimuksen vähimmäispalkasta, mutta nousisi taitojen karttuessa ja olisi valmistumishetkellä jo ”tessin” mukainen.

Yksi vaihtoehto olisi käyttää apuna palkkatukea. Nykyisin yritys voi saada palkkatukea työttömän palkkaukseen ja hallitus on suunnitellut sen käytön laajentamista.

Miten tehdä oppisopimuskoulutuksesta nykyistä paremmin myös nuorten, osatyökykyisten, maahanmuuttajien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien väylä kouluttautua ja työllistyä?

Sitä pohtii parhaillaan myös laaja työryhmä, jolta pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus odottaa vinkkejä jo kevään kehysriiheen. Tuttu ja tärkeä tavoite edistää työllisyyttä niin, että 75 prosentin aste saavutettaisiin vuonna 2023.

Oppisopimustenkin avulla voisi syntyä vuodessa muutama sata tai jopa tuhat työpaikkaa.

Vuoden alussa aloittanutta työryhmää johtaa opetusministeri Li Anderssonin (vas) valtiosihteeri Minna Kelhä.

Yritykset kyllä hyödyntävät jo nytkin oppisopimuksia, mutta lähinnä vain jo olemassa olevan henkilöstönsä osaamisen parantamiseen.

Kauppakamareiden kyselyyn vastanneista yrityksistä noin 40 prosenttia käyttää oppisopimuskoulutusta. Mikroyrityksissä osuus on vajaa neljännes ja suuryrityksissä lähes 70 prosenttia.

Ongelmana on, että oppisopimuskoulutus on pääosin aikuisten koulutusmuoto ja pienet yritykset sitä karttavat.

”Oppisopimuskoulutus on varmasti koulutusjärjestelmän osista yksi parhaiten yritysten tarpeisiin räätälöitävistä. Ei ole yllätys, että sen käyttö kasvaa yrityskoon kasvaessa. Syynä ovat oppisopimuksen riskit, jotka koetaan pienemmissä yrityksissä suuremmiksi”, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

Valtaosa oppisopimuskoulutuksen volyymista painottuu 30–50-vuotiaisiin eli vanhemmille henkilöille, joilla on ennestään ainakin vähän ammattitaitoa tai työkokemusta.

”Yritysten näkökulmasta oppisopimuksen solmiminen on aina tarkoin harkittu päätös. Silloin avainasemassa on se, että kustannukset suhteessa saatuun hyötyyn ovat tasapainossa. Näin ei valitettavasti ole silloin, kun oppisopimuksella palkataan ammattitaidoton henkilö”, sanoo Valtonen.

”Jos kustannus ja hyöty saadaan tasapainoon, tulee oppisopimuskoulutuspaikkoja tarjolle varmasti nykyistä enemmän. Siitä hyötyisivät erityisesti nuoret”, uskoo Valtonen.

Valtosen mukaan kauppakamareiden palkkaporrastus madaltaisi tuntuvasti yrityksen kynnystä ottaa oppisopimusopiskelijoita.

Kauppakamarit ovat aiemminkin ehdottaneet palkkojen porrastusta, samoin Suomen Yrittäjät. Joissakin työehtosopimuksissa on myös valmiiksi sovittu sopimusopiskelijoiden alemmista palkoista.

Kysely: Yritykset haluavat halvempia oppisopimuksia

Vieraskynä|Oppisopimuskoulutusta käytetään liian vähän