Rehtorit huolissaan maksuttoman toisen asteen vaikutuksista: Maksetaanko soittimet tai vanhojen­tanssipuvut? Montako ylioppilas­tutkinnon koetta katetaan? - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Rehtorit huolissaan maksuttoman toisen asteen vaikutuksista: Maksetaanko soittimet tai vanhojen­tanssipuvut? Montako ylioppilas­tutkinnon koetta katetaan?

Tuoreimpien laskelmien mukaan koulukuljetuksiin menisi vuodessa lähes 40 miljoonaa euroa. Kirjakaupat uskovat, että keskitetty oppimateriaalien hankinta lopettaa osan liikkeistä. Opettajat pelkäävät oppikirjojen laadun heikkenevän, ja rehtorit ovat huolissaan erityislukioista.

Oppimateriaaleihin, tietokoneisiin ja tutkintomaksuihin kuluisi uusimman laskelman mukaan noin 73 miljoonaa euroa vuodessa. Kuva: Emilia Kangasluoma, Linda Manner & Anna Matilda Valli

Julkaistu: 25.2. 2:00, Päivitetty 25.2. 6:37

Hallituksen suurin koulutusuudistus nostaa oppivelvollisuusiän 18 vuoteen ja tekee toisen asteen opinnoista opiskelijalle täysin maksuttomia.

Se tarkoittaa, että koulutuksen järjestäjän on tarjottava opiskelijan käyttöön oppimateriaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet.

Uudistuksen on määrä tulla voimaan jo ensi vuoden syksyllä. Käytännössä se koskisi tuolloin toisen asteen opinnot aloittavia.

Kukaan ei vastusta sitä, että vastedes kaikki suorittaisivat vähintään toisen asteen tutkinnon eli ammattikoulun tai lukion. Valmistelun edetessä ja laskelmien tarkentuessa voimistuu silti kritiikki kustannusten karkaamisesta ja rahojen valumisesta muuhun kuin itse opetukseen.

Uusin hätähuuto tulee Suomen Rehtorit ry:ltä, joka on huolissaan erityislukioista. Kuvataide-, tanssi- urheilu-, luonnontiede- ja yrittäjyyslukioissa tarvikkeet maksavat paljon, samoin esimerkiksi ilmailua, ratsastusta tai viestintää painottavissa lukioissa.

Nyt on vielä epäselvää, kuka maksaa nämä ”erikoiskulut” tai ylipäänsä laajasta valinnaisuudesta aiheutuvat menot.

Tuoreimpien HS:n näkemien kustannuslaskelmien mukaan yksin koulukuljetuksiin menisi vuodessa lähes 40 miljoonaa euroa.

Maksuttomuuden toteutuessa Kelan maksamaan tukeen oikeuttavan koulumatkan raja laskettaisiin kymmenestä kilometristä viiteen kilometriin. Samalla luovuttaisiin 54 euron kuukausittaisia matkakustannuksia koskevasta rajasta.

Lisääntyvät koulumatkat toisivat tuloja ainakin bussiyhtiöille ja muille liikennöitsijöille.

Sen sijaan kirjakauppojen asiakasvirralle uudistus ei lupaa hyvää, sillä vastedes kuntayhtymät, kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät hankkisivat oppimateriaalit keskitetysti ja todennäköisesti kilpailuttamalla.

Kirjakauppaliitto tiedotti jo lokakuussa, että yli kolmannes liikkeistä joutuu todennäköisesti panemaan lapun luukulle, kun opiskelijat vanhempineen katoavat asiakaskunnasta. Oppikirjojen osuus kirjamyynnistä on ollut jopa liki 30 prosenttia.

Oppimateriaaleihin, tietokoneisiin ja tutkintomaksuihin kuluisi uusimman laskelman mukaan noin 73 miljoonaa euroa vuodessa. Menoja on määrä hillitä keskitetyn hankinnan, digitalisaation ja kierrätyksen avulla.

Yhteensä maksuttomuuden kustannusarvio onkin kasvanut jo noin 110 miljoonaan euroon vuodessa. Siinä ei ole vielä mukana esimerkiksi muualla kuin kotonaan asuvien opiskelijoiden mahdollisesti kasvavia majoituskuluja tai uudistuksen vaatimaa lisähenkilöstöä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että maksuttomuuden menot valtiolle olisivat vuonna 2023 noin 107 miljoonaa euroa. Hallitusohjelmaa varten kesällä laaditun laskelman mukaan summa olisi vuonna 2024 jo 129 miljoonaa euroa.

Opettajien järjestö OAJ on sinänsä kannattanut oppivelvollisuuden laajentamista ja myös maksutonta toista astetta, mutta nyt se pelkää oppimateriaalien laadun heikkenevän ja samalla opiskelijoiden eriarvoisuuden kasvavan: kaikilla kunnilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia hankkia kirjoja ja muita välineitä.

Uhkana etujärjestö näkee myös sen, että opettajat eivät pääse enää vaikuttamaan kirjojen pedagogiseen laatuun. Toisaalta he voivat joutua laatimaan oppimateriaalia opetustyön ohessa ilman korvausta.

Suomen rehtoreiden yhdistyksen mukaan maksuttomuuden kustannusvaikutukset on laskettu alakanttiin. Rehtorien pahin pelko on, että hallituksen budjetoima rahoitus ei riitä, jolloin saatetaan joutua leikkaamaan opetuksesta ja kasvattamaan ryhmäkokoja entisestään.

Rehtorit huomauttavat, että lukiokoulutus poikkeaa tuntuvasti perusopetuksesta esimerkiksi siinä, että valinnaisuutta on melko paljon eikä sitä saisi kaventaa.

Kuinka monta opintopistettä kuuluu maksuttomuuden piiriin? Montako ylioppilastutkinnon koetta se kattaa? Saavatko kahden tutkinnon opiskelijat opiskella maksuttomasti molemmat tutkinnot?

Rehtoreilla riittää muitakin avoimia kysymyksiä: Sisältääkö maksuttomuus kansainvälistymistä tukevat ulkomaanmatkat sekä korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön? Entä kuuluvatko myös lukiodiplomien materiaalit, ylioppilaslakit ja vanhojentanssien puvut maksuttomuuden piiriin?

Rehtorien mukaan oppimateriaalien kierrätystä haittaa lukiossa se, että niiden tulee olla käytössä koko lukioajan eli 3–4 vuotta.

Sähköiset ylioppilaskirjoitukset taas vaativat laadukkaat ja luotettavat tietokoneet. Isoissa lukioissa koneiden ja ohjelmistojen hankinta ja huolto vievät aikaa.

Suuri huoli rehtoreilla on varsinkin yli 70 lukiosta, joilla on erityinen valtakunnallinen koulutustehtävä. Niitä ovat esimerkiksi ilmaisutaito-, musiikki-, tanssi-, kuvataide-, urheilu-, luonnontiede-, yrittäjyyslukiot sekä kansainväliset IB-lukiot.

Erityislukioissa materiaalit, kuten savet, maalaustarvikkeet, esiintymis- ja kilpailumatkat, soittimet ja urheiluvälineet, voivat ovat kalliita.

Opetusministeriön mukaan poikkeuksena maksuttomuuteen olisivat ”erityistä harrastuneisuutta painottavissa koulutuksissa tarvittavat välineet, kuten soittimet ja urheiluvälineet”.

Rehtoreiden mukaan termi on täysin väärä, sillä musiikki- ja urheilulukioissa ei ole kyse harrastuneisuudesta vaan opetussuunnitelman mukaisesta tavoitteellisesta opiskelusta.

OAJ:n mukaan uudistuksessa tulisikin nyt edetä vaiheittain. Se ehdottaa, että ensi vaiheessa säädettäisiin vain ne minimivaatimukset, joita maksuttomuuteen pitäisi perustuslain mukaan kuulua.

Riskinä opettajat pitävät myös opintoaikojen pidentymistä, jos maksuttomuutta lähdetään toteuttamaan nyt esitettyjen mallien mukaan.

Toisessa vaihtoehdossa oikeus kokonaan maksuttomaan toisen asteen koulutukseen jatkuisi neljä vuotta sen aloituksesta. Lisäksi sitä edeltävä valmistava koulutus olisi vuoden ajan maksutonta.

Toisen mallin mukaan maksuttomuus jatkuisi sen vuoden loppuun asti, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta.

Opettajien järjestö vaatiikin nyt, että pääosa rahoituksesta käytettäisiin materiaali- ja matkakulujen sijasta opinto-ohjaukseen ja tukeen, jolloin entistä useammat todella suorittaisivat toisen asteen tutkinnon.

Nyt toisen asteen tutkinto jää suorittamatta noin 16 prosentilta ikäluokasta, mikä useimmiten johtuu väärästä alanvalinnasta. Se tarkoittaa yli 9 000:ta opiskelijaa.

Opetusministeri Li Andersson (vas) on vakuuttanut, että uudistuksen aikataulu pitää. Hän on myös muistuttanut, että hallitus on luvannut osoittaa budjettirahoitusta erikseen opinto-ohjaukseen ja muuhun tukeen.

Oppivelvollisuuden laajentuminen

Kesällä hyväksytyn hallitusohjelman mukaan oppivelvollisuus laajenee ”yläpäästä” eli oppivelvollisuusikä korotetaan 18 vuoteen.

Nykyisin – ja vastakin – oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta.

Nykyisin oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut kymmenen vuotta, jolloin oppilas on yleensä 17-vuotias. Käytännössä peruskoulusta valmistutaan sinä vuonna, kun oppilas täyttää 16 vuotta.

Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää ohjelman mukaan toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta.

Oikeus kokonaan maksuttomaan toisen asteen koulutukseen olisi ensimmäistä kertaa syksyllä 2021 toisen asteen opinnot aloittavilla oppivelvollisilla. Se tarkoittaisi vuonna 2005 syntyneitä.

Hallituksen suunnitelma oppi­velvollisuuden laajentamisesta saa verkko­kyselyssä kovaa kritiikkiä

HS-analyysi|Oppivelvollisuuden laajentamisessa yhä isoja kysymyksiä auki – kauanko maksutta voisi opiskella ja miten kalliita välineitä saisi käyttöön

Seuraa uutisia tästä aiheesta