Lakot ovat maksaneet palkansaajille ainakin 30 miljoonaa euroa - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Lakot ovat maksaneet palkansaajille ainakin 30 miljoonaa euroa

Eniten korvauksia on maksanut Teollisuusliitto.

Ammattiliitto Pron lakkovahteja Orionin portilla Espoossa viime joulukuussa.

Ammattiliitto Pron lakkovahteja Orionin portilla Espoossa viime joulukuussa. Kuva: Heikki Saukkomaa / lehtikuva

Julkaistu: 26.2. 18:00

Viime vuoden loppupuolella ja tänä vuonna järjestetyt lakot ovat maksaneet palkansaajia edustaville liitoilla jo ainakin 30 miljoonaa euroa.

Kasvaneet menot johtuvat liittojen maksamista lakkoavustuksista.

Arvio on alakanttiin, sillä luvussa ei ole mukana aivan kaikkia työtaisteluja järjestäneitä liittoja. Vielä ei ole myöskään aivan tarkkaa tietoa edes siitä, paljonko jo järjestetyt lakot maksoivat.

Tämä johtuu siitä, että kaikki lakossa olleet työntekijät eivät ole vielä pyytäneet liitoilta lakkoavustuksia.

Merkittävämmät työtaistelut ovat olleet syksyn pitkä postinjakelijoiden lakko, joulukuun kolmen päivän teollisuuslakko, mekaanisen metsäteollisuuden neljän viikon lakko ja paperiteollisuuden noin kahden viikon lakko.

Yhteensä lakkojen aikana on maksettu vähintään yli 30 miljoonaa euroa lakkoavustuksia. Suurimman rahamäärän on maksanut Teollisuusliitto, jonka osuus avustuksista on ollut noin 12 miljoonaa euroa.

Jakajia edustavan Paun lakot maksoivat noin kuusi miljoonaa euroa.

Lakkoavustuksia liitto maksoi 67 euroa työpäivältä. ”Kyllä tämä oli yksi liiton historian kalleimmista ellei kallein lakko”, sanoo Paun puheenjohtaja Heidi Nieminen.

Hän sanoo, ettei lakko tyhjentänyt lakkokassaa. ”Ei meidän tarvinnut edes kajota Kojamon osakkeisiin”, Nieminen sanoo.

Merkittävä osa ay-liikkeen omaisuudesta on kiinni Kojamon eli entisen Valtakunnallisen vuokratalo-osuuskunta VVO:n osakkeissa.

Paulla on kiinteistösijoittaja Kojamon osakkeita tiistaina osakekurssin mukaan noin 10 miljoonan euron arvosta.

Teollisuusliiton kolmen päivän lakko maksoi Teollisuusliitolle noin kolme miljoonaa ja toimihenkilöitä edustavalle Prolle noin miljoona euroa.

Lakossa olivat myös ylempiä toimihenkilöitä edustavan YTN:n jäseniä.

YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki viestittää, että sekä kolmen päivän lakko että suunnittelualan 9–18. joulukuuta järjestetty lakko maksoivat yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa.

Yhteensä niihin osallistui 13 000 henkilöä.

Kolmen päivän lakko maksoi palkansaajaliitoille yhteensä arviolta yli viisi miljoonaa euroa.

Mekaanisen metsäteollisuuden lakko kesti neljä viikkoa. Lisäksi siihen liittyi työnantajan työsulku.

Teollisuusliitolle mekaanisen metsäteollisuuden lakko on maksanut kuutisen miljoonaa euroa. Lisäksi työsulun aikana maksettiin toista miljoonaa euroa korvauksia.

Paperiliiton paperi- ja sellutehtaat sulkenut lakko maksoi arviolta noin seitsemän miljoonaa euroa, josta Paperiliiton osuus on 5,5 miljoonaa euroa. Lakossa oli noin 9 000 työntekijää Paperiliiton sopimukseen piiriin kuuluvaa.

Myöskään Paperiliiton ei ole tarvinnut myydä Kojamo-omistuksiaan. Sillä on yhtiön osakkeita noin 13 miljoonan euron arvosta.

Lakkoon osallistui myös toimihenkilöitä edustaneen Pron noin 2 500 toimihenkilöä. Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo, ettei liitto ole laskenut tämän vuoden puolen lakkojen kustannuksia.

Lakossa oli noin 2 500 toimihenkilöä, joten lakkokorvaus voisi olla 1,5–2 miljoonaa euroa.

Myöskään Teollisuusliiton ja Pron varallisuus ei näihin lakkoihin lopu. Teollisuusliitolla on jo pelkästään Kojamon osakkeita tämän viikon kurssien mukaan noin 470 miljoonan euron arvosta. Prolla Kojamon osakkeita on noin 160 miljoonalla eurolla.

Oma erikoinen lukunsa oli Sähköliiton lakko, sillä siinä ei ollut kyse työehdoista vaan järjestöpoliittisesta lakosta.

Lakon takana oli Sähköliiton vaatimus saada sen jäsenille oma luottamusmies tai vastaava edustaja Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä. Sähköliitto ei hyväksynyt sitä, että sähköasentajien tulisi vastedes luottaa asiansa Teollisuusliiton luottamusmiesten hoidettaviksi.

Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti sanoo, ettei liitto ole vielä laskenut, paljonko lakko maksoi.

Hän ei myöskään sano, kuinka moni liiton jäsenestä lopulta oli lakossa. Lakko kohdistui työnantajapuolta edustavan Teknologiateollisuuden jäsenyrityksiin.

Lakon aikana väkeä on ollut lakossa eri määrä, mutta ei tiettävästi kertaakaan yli tuhatta henkilöä.

Lakko kesti kaksi kuukautta, ja liitto maksoi jokaiselle lakossa olleelle poikkeuksellisen suuren 200 euron korvauksen menetetyistä palkoista lakon takia.

Korvaus lienee yksi kaikkien aikojen korkeimmista lakkoavustuksista, joita Suomessa on maksettu.

Kahden kuukauden lakon hinnaksi tulisi noin 10 miljoonaa euroa, jos lakossa olisi ollut keskimäärin edes 500 ihmistä.

Väntti sanoo, että arvio on yläkanttiin, mutta arvelee maksujen sijoittuvan jonnekin viiden ja kymmenen miljoonan euron välille.

Väntti sanoo, ettei lakkokassa tyhjentynyt pitkässä lakossa. ”Kyllä siellä sen verran on, että luottavaisin mielin tässä voi vielä jatkaa”, Väntti sanoo.

Hän sanoo, että nykyään lakossa pitää maksaa kunnon korvausta, jotta lakko onnistuisi.

”Ihmiset elävät tänään aika pitkälti niin, että asunto- ja muiden menojen takia pitää olla jatkuvasti säännölliset tulot.”

Työnantajille lakot ovat tulleet huomattavasti kalliimmiksi kuin palkansaajille. Pelkästään Metsä Groupiin kuuluvat Metsä Board on arvioinut, että Paperiliiton lakko maksoi sille ainakin 20 miljoonaa euroa.