Entinen EK-johtaja Lasse Laatunen moittii työnantaja­järjestöjä, jotka hänen mukaansa yrittävät nujertaa ay-liikkeen hinnalla millä hyvänsä - Politiikka | HS.fi
Politiikka

Entinen EK-johtaja Lasse Laatunen moittii työnantaja­järjestöjä, jotka hänen mukaansa yrittävät nujertaa ay-liikkeen hinnalla millä hyvänsä

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen moittii työnantajia ay-liikkeen nujertamislinjasta periaatteella ”maksoi, mitä maksoi”. Laatusen kirjoittama työmarkkinoita käsittelevä katsaus julkaistiin torstaina.

Lasse Laatunen. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Julkaistu: 27.2. 9:05

Meneillään olevan kaltaisessa työehtosopimusten neuvottelukierroksessa ei ole mitään järkeä.

Näin päättelee työmarkkinakonkari Lasse Laatunen, joka toimi neljä vuosikymmentä työnantajien järjestöissä Etelärannassa, viimeksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinajohtajana vuoden 2014 loppuun asti.

Laatusen viesti torstaina julkaistussa raportissa kuuluu: vaikka työehtoneuvotteluja käydään nyt liittojen kesken, ei pidä myöskään kammoksua keskusjärjestöjen roolia neuvottelussa ja sopimisessa.

Laatunen perustelee keskusjärjestöjen roolin ainakin osittaista palautusta vuoden 2016 kilpailukykysopimuksen tuomilla 24 kiky-tunnilla, joista tuli kokoaan suurempi ongelma tällä liittokierroksella.

”Keskusjärjestöillä pitää olla valmius luoda edellytykset onnistuneille liittoneuvotteluille. Jos työmarkkinoita uhkaa nyt koetun kaltainen yhden asian ongelma (kiky-tunnit), on keskusjärjestöjen tehtävä raivata tällaiset ongelmat pois liittoneuvottelujen tieltä”, Laatunen kirjoittaa torstaina julkaistussa katsauksessaan Työmarkkinaneuvottelut 2019–2020. Suomen malli sekä neuvottelu- ja sovittelujärjestelmän tulevaisuus.

Työntekijäpuolen yhteistyöjärjestön eli Teollisuuden palkansaajien TP:n tilaama raportti on jatko-osa viime vuoden julkaisulle Sopimisen edistäminen työmarkkinoiden murroksessa.

TP:hen kuuluu ammattiliittoja jokaisesta kolmesta palkansaajien keskusjärjestöstä.

Viime kevään raportissaan Laatunen totesi muun muassa, ettei yhteistyökyvyn, neuvottelutaidon ja sopimisen tarve ole vähentynyt. Hän arvioi tuolloin myös, että liittokohtaisen sopimisen malli kaipaa selkeämpiä menettelytapoja.

Uudessa katsauksessaan Laatunen sanoo, että keskusjärjestöjä voitaisiin sovittelijan tai osapuolten pyynnöstä hyödyntää myös varsinaisessa sovittelussa sopimusten aikaansaamiseksi.

Työriidan osapuolet voisivat käyttää myös ulkopuolisia selvityshenkilöitä ongelmiensa ratkaisemisessa.

”Keinoja ja malleja kyllä löytyy työmarkkinaneuvottelujen järjestäytyneeksi hoitamiseksi, jos luovutaan puritaanisesta kiellosta keskusjärjestöjen neuvottelumandaatin osalta ja toimitaan pragmaattisesti. Liitoilla on sopimusautonomia. Sitä ei kukaan ole viemässä”, Laatunen kirjoittaa.

Laatunen pohtii, miksi keskitetysti sovitusta työajan pidennyksestä tuli niin iso riita, jonka ratkaisemisesta kuitenkin on neuvoteltu hajautetusti.

Vaikka Laatunen vakuuttaa kirjoittavansa ”ammattimiehenä”, eikä minkään leirin tai puolueen edustajana, syyttää hän kiky-riidan pitkittymisestä pitkälti työnantajapuolta.

Laatusen mukaan on vaikea ymmärtää, miksi kiky-tunneista piti rakentaa Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvotteluja venyttänyt ja lakonuhkaan johtanut prosessi.

Laatusen mukaan Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle tiesi hyvin, että hänen edeltäjänsä oli sopinut ja liiton hallintokin hyväksynyt kiky-tunnit määräaikaisiksi.

”Mitä tällä uholla voitettiin?” Laatunen kysyy ja sanoo myös, että tällä hetkellä ay-liikkeen nujertamislinja on työnantajissa voitolla periaatteella ”maksoi, mitä maksoi”.

Epäluottamuksen ja nokittelun tilalle on työmarkkinoilla rakennettava luottamus, Laatunen painottaa, koska yhteiskunnan vakaus on keskeinen kilpailukyvyn perusta.

Ratkaisuksi sekasorrolle ja pitkittyneille neuvotteluille Laatunen esittää neuvottelu- ja sovittelujärjestelmän uudistamista niin, että sovittelu nähtäisiin osana neuvotteluja, koska ”sovittelu on epäonnistuneiden neuvottelujen paikkausyritys.”

Useamman sovittelijan ja sovittelijaryhmän käyttö monipuolistaisi sovitteluosaamista, Laatunen arvioi. Samansuuntaisia esityksiä on kuultu myös työntekijöiden keskusjärjestöltä SAK:lta ja toimihenkilöitten STTK:lta.

Lasse Laatunen työskenteli työnantajien piikkiin 40 vuotta – Nyt hän kirjoitti duunarien kustantaman kirjan, joka ylistää luottamusta ja kolmikantaa

Työmarkkinoilla tunteet pinnassa jo 80 vuotta – työnantajat ovat pyristelleet eroon tupoista, mutta silti niitä on tehty