Ennen kuin turve ajetaan pohjoisesta alas, pitäisi luopua Helsingin hiilikasoista, sanoo Sdp:n Johanna Ojala-Niemelä - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Lauantaivieras

Ennen kuin turve ajetaan pohjoisesta alas, pitäisi luopua Helsingin hiilikasoista, sanoo Sdp:n Johanna Ojala-Niemelä

Kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) tuli monelle tutuksi, kun hänen johtamansa perustuslakivaliokunta tutki ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) toimia.

Johanna Ojala-Niemelä vakuuttaa, että perustuslakivaliokunnassa ei politikoida vaan pohditaan puhtaasti juridiikkaa. Kuva: Sami Kero / HS

Julkaistu: 29.2. 2:00, Päivitetty 29.2. 9:03

Kärjistetään vähän. Eduskunnassa on viisitoista valiokuntaa, joissa kansanedustajat tekevät politiikkaa. Sitten on perustuslakivaliokunta, jossa poliitikon on unohdettava roolinsa ja keskityttävä juridiikkaan.

”Jos perustuslakivaliokunnassa asioiden käsittely politisoituisi, se olisi tämän järjestelmän loppu”, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd).

”Lainaan entistä kansanedustajaa Tapani Tölliä (kesk), joka aikoinaan muistutti, että tässä valiokunnassa on aina oltava päässä tuomarin hattu.”

Viime aikoina perustuslakivaliokunta on ollut näyttävästi julkisuudessa. Kovinta kohu oli, kun kymmenen oppositiopuolueiden kansanedustajaa teki muistutuksen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) toimista.

Edustajat pyysivät valiokuntaa tutkimaan Haaviston toimien laillisuutta Syyrian al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tai Suomesta sinne päätyneiden kotiuttamisessa.

Lähes tarkalleen kaksi kuukautta myöhemmin puheenjohtaja Ojala-Niemelä ilmoitti, että valiokunta pyytää valtakunnansyyttäjää käynnistämään asiasta esitutkinnan. Valiokunnan mielestä oli syytä tutkia, toimiko Haavisto lainvastaisesti antaessaan toimeksiannon valmistella ulkoministeriön konsulipäällikön Pasi Tuomisen siirtämistä toisiin tehtäviin, vaikka al-Holia koskevat asiat oli jo siirretty häneltä erityisedustajan hoidettavaksi.

Huomattavaa oli, että valiokunnan päätös oli yksimielinen. On myös jossain määrin poikkeuksellista, että asian käsittelystä ei ole vieläkään vuotanut tietoja kokoussalin ulkopuolelle.

Ojala-Niemelän mukaan valiokunta päätyi yhdelle kannalle lopulta helposti ja vieläpä neljä kertaa. Valiokunta tutki prosessin aikana myös sitä, oliko Haavisto painostanut virkamiestä, oliko erityisedustajan tehtävästä päätetty oikeassa järjestyksessä ja olisiko asiassa pitänyt hakea valtioneuvoston päätöstä.

”Näiden kolmen kysymyksen osalta pöytä putsattiin puhtaaksi nopeasti”, Ojala-Niemelä sanoo.

Nyt valtakunnansyyttäjä selvittää vain sitä, onko Haavisto syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttämiseen tai virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Perustuslakivaliokunnan käsittelyyn asia palaa syksyllä. Valiokunta laatii mietinnön, minkä jälkeen eduskunnan täysistunto äänestää syytteen nostamisesta.

Johanna Ojala-Niemelä vastasi toimittajien kyselyihin ulkoministeri Pekka Haaviston tapauksesta eduskunnassa 19. helmikuuta. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Ojala-Niemelä on Lapin vaalipiiristä neljättä kertaa valittu kansanedustaja, josta tuli suurelle yleisölle tuttu vasta perustuslakivaliokunnan vuoksi. Puheenjohtajana hän on vastannut julkisuudessa hankaliin kysymyksiin kansantajuisesti ja suoraan.

”Palautetta tuli kieltämättä aika paljon, sekä muilta kansanedustajilta että kansalaisilta.”

Puolueet pyrkivät valitsemaan perustuslakivaliokuntaan edustajia, joilla on joko kokemusta eduskuntatyöstä tai juristin koulutus. Ojala-Niemelällä on molempia: hän on valmistunut Lapin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta.

Ojala-Niemelä on kotoisin Muoniosta, Suomen käsivarren kainalosta. Hänen isänsä oli Kelan paikallisjohtaja ja äitinsä työvoimatoimiston erikois­työvoima­neuvoja.

”Isä tunsi kaikki Muonion ikäihmiset ja äiti nuoret.”

Muoniosta Ojala-Niemelän oli lähdettävä Rovaniemelle opintojen takia. Hän ei päässyt oikeustieteelliseen ensi yrittämällä ja aloitti merkonomin opinnoilla.

Juristiksi valmistuttuaan Ojala-Niemelä päätyi eduskuntaan Johannes Koskisen (sd) avustajaksi. Siinä tehtävässä hän oli viisi vuotta ja kutsuu nyt Koskista oppi-isäkseen.

Sdp:ssä Ojala-Niemelä kuuluu puolueen perinteiseen duunarisiipeen eli puhuu mieluummin taloudesta ja työllisyydestä kuin ympäristöstä.

Vielä viime vuonna hän oli turveyhtiö Vapon hallintoneuvoston puheenjohtaja. Nyt hänellä on sama rooli Kemijoki-yhtiössä.

Hallituksessa keskusta on sinnikkäästi vastustanut turpeen energiakäytön kieltämistä. Ojala-Niemelä sanoo ymmärtävänsä turpeen puoltajia. Hän muistuttaa, että Oulussa ja Rovaniemellä on vasta investoitu kauko­lämpö­laitoksiin, jotka käyttävät turvetta ja haketta.

”Myös Vapossa ymmärretään, että turpeen energiakäyttöä pitää ajaa alas. Minun mielestäni siihen pitää kuitenkin antaa aikaa sopeutua.”

Turpeen energiakäyttö aiheuttaa kuitenkin enemmän hiili­dioksidi­päästöjä kuin koko Suomen henkilöautoliikenne. Olisiko tässä kohtaa syytä toimia nopeasti ilmaston ehdoilla?

”Minä luopuisin ensiksi noista kivihiilikasoista.”

Ojala-Niemelä viittaa Helsinkiin, jossa runsas puolet kaukolämmöstä tuotetaan kivihiilellä. Tosin Suomi on jo sitoutunut luopumaan kivihiilestä vuoteen 2029 mennessä. Turpeen energiakäytöstä vastaavaa päätöstä ei ole.

 ”Jos työpaikkoja ei ole tarjolla, sitten voidaan vain sammuttaa valot.”

Ojala-Niemelän mukaan muualla Suomessa unohdetaan helposti Lapin ongelmat.

”Lapille ovat tärkeitä niin metsä- ja metalliteollisuus kuin matkailukin. Jos työpaikkoja ei ole tarjolla, sitten voidaan vain sammuttaa valot.”

Ojala-Niemelä sanoo puoltavansa myös Lapissa kasvavaa kaivosteollisuutta. Tosin hän haluaisi nopeasti kaivosveron, jonka tuottoja pitäisi ohjata kaivospaikkakunnille. Hallitusohjelmassa esitetäänkin kaivosveroa selvitettäväksi.

”En aseta teollisuutta ja luontoa vastakkain. Koskematonta Lappia riittää kyllä, ja kansallispuistoihin pitää panostaa jatkossakin.”

Samaan hengenvetoon Ojala-Niemelä harmittelee, että Suomen Natura-alueista on tullut ”koskemattomia”.

”Natura-alueet päätettiin aikoinaan hyvin nopeassa prosessissa. Ajatuksena oli, että niitä voidaan tarkistaa myöhemmin, kuten muualla Euroopassa on tehty. Täällä se kuitenkaan ei ole ollut mahdollista.”

Hän ottaa esimerkiksi Sallatunturin, jossa Sallan kunta haki tuloksetta Natura-alueen rajojen muuttamista matkailukeskuksen laajennuksen takia.

Jo nyt voi luvata, että Ojala-Niemelä näkyy mediassa myös jatkossa: perustus­laki­valio­kuntaan on saamassa käsiteltäväkseen ensimmäiset sote-uudistukseen liittyvät esitykset.

”Sote on käynyt perustuslakivaliokunnassa jo kolmella sakkokierroksella, eli reunakivet on aseteltu hyvin. Nyt kaikilla pitäisi olla käsitys, millainen esitys menee läpi.”

Johanna Ojala-Niemelä eduskunnassa vuonna 2011. Kuva: Tuomas Selänne

Viisi kysymystä Johanna Ojala-Niemelälle

1. Kuka lobbasi sinua viimeksi?

”Olin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan kanssa Meri-Lapissa liikennehankkeiden edunvalvontaa koskevassa tilaisuudessa.”

2. Ketä oppositiopoliitikkoa arvostat?

Anne-Mari Virolainen (kok) paneutuu hyvin asioihin.”

3. Mikä tekee sinut iloiseksi?

”Lapseni.”

4. Minkä kirjan luit viimeksi?

”Yöpöydällä taitaa nyt olla Michelle Obaman elämäkerta.”

5. Mitä teet viikonloppuna?

”Menen lauantaina Kittilään tutustumaan Suurikuusikon kultakaivokseen. Sieltä jatkan sunnuntaina mieheni kyydissä Rovaniemelle.”

Johanna Ojala-Niemelä

Syntynyt vuonna 1974 Muoniossa.

Koulutukseltaan ulkomaankaupan merkonomi ja oikeustieteen kandidaatti, varatuomari.

Sosiaalidemokraattien kansanedustajana Rovaniemeltä vuodesta 2007.

Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi lasta.

Mitä perustuslakivaliokunnan Haavisto-päätös tarkoittaa? Kuinka poikkeuksellinen se on? HS etsi vastaukset

Tuulivoimaa, kasvualustoja ja ilmansuodattimia – hiilineutraalissa Suomessa ei turvetta polteta, ja siksi myös turveyhtiö Vapo luo nahkansa uudestaan

Ulko­ministeri Haaviston päätöksestä syrjäyttää konsuli­päällikkö al-Hol -kiistassa esitutkinta, tutkinta voi kestää syksyyn saakka

Kommentti|Haavisto-päätös on poliittisen järjestelmän voitto: Keskiöön nousi asia, joka kertoo Suomesta paljon

Ulkoministeri Haavisto ja konsuli­päällikkö Tuominen olivat tunteja perustuslaki­valiokunnan kuultavana – ”Kertomukset ovat risti­riitaisia keskenään”

Perustuslakivaliokuntaa pyydetty tutkimaan Haaviston toimien laillisuutta suomalaisten kotiuttamisessa al-Holin leiriltä