Jussi Halla-ahon mukaan Suomen taloutta voisi vahvistaa veronkevennyksillä – HS:n haastattelemat professorit tyrmäävät väitteen - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Perussuomalaiset

Jussi Halla-ahon mukaan Suomen taloutta voisi vahvistaa veronkevennyksillä – HS:n haastattelemat professorit tyrmäävät väitteen

Halla-aho uskoo veronkevennysten vähentävän työttömyyttä. Taloustieteilijöiden mukaan veronkevennykset eivät silti rahoittaisi itseään vaan heikentäisivät julkista taloutta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho politiikan toimittajien tilaisuudessa keskiviikkona. Kuva: Markku Ulander

Julkaistu: 11.3. 19:42

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho esittää verotuksen keventämistä yhdeksi ratkaisuksi Suomen julkisen talouden ongelmiin. Suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja katsoo, että työn ja yrittämisen verotuksen keventäminen toisi niin sanottujen dynaamisten vaikutusten ansiosta julkiseen kassaan enemmän rahaa kuin se sieltä vie.

Dynaamisilla vaikutuksilla tarkoitetaan taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymistä eli esimerkiksi työllisyyden kasvua ja työttömyyden vähenemistä.

”Vasemmistolaisella politiikalla joudutaan helposti sellaiseen kierteeseen, että rahoitetaan äänestäjille luvattuja julkisia palveluja ja menolisäyksiä verottamalla yhä ankarammin tuottavaa työtä ja yrittämistä. Se vähentää tuottavan tuon ja yrittämisen määrää”, Halla-aho sanoi politiikan toimittajien tilaisuudessa keskiviikkona.

Hänen mukaansa tulisi toimia päinvastoin.

”Pitäisi pystyä ottamaan myös riskejä ja ajatella verotuksellisia kysymyksiä pitkällä tähtäyksellä. Nimenomaan keventää työn verottamista ja yritysten verottamista. Luottaa siihen, että sillä on dynaamisia vaikutuksia ja että se luo meille uutta työtä. Tällöin veropohja laajenee ja verotettavaa rahaa tarvitaan vähemmän, koska ei tarvitse lääkitä työttömyyden kustannuksia.”

HS kysyi Halla-aholta vielä tilaisuuden jälkeen, onko hän siis sitä mieltä, että verotusta keventämällä voisi vahvistaa Suomen julkista taloutta.

”Kyllä. Koska tavoitteenahan pitää olla sellainen tilanne, että julkisen talouden menopuolta pystytään karsimaan. Ja mitä suurempi osa pystyy elättämään itsensä työllään, sitä harvempi tarvitsee tulonsiirtoja, sosiaaliturvaa”, Halla-aho vastasi.

Esimerkkinä perussuomalaisten ajamista veronkevennyksistä Halla-aho mainitsi keskituloisten palkansaajien työn verotuksen alentamisen. Halla-ahon mukaan keskituloisten saamat veronkevennykset siirtyisivät kulutukseen.

HS:n haastattelemat taloustieteilijät ovat eri mieltä Halla-ahon näkemyksestä, jonka mukaan verotuksen keventäminen voisi vahvistaa Suomen julkista taloutta.

”Tutkimuksen valtavirta näyttää, että edes niin korkealla verotuksen tasolla kuin Suomessa on, verotuksen keventäminen ei toisi lisää tuloja vaan jonkin verran pienentäisi niitä”, sanoo Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin julkistalouden professori Jukka Pirttilä.

Jukka Pirttilä. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Pirttilän mukaan osa vero­menetyksistä tulisi kyllä takaisin dynaamisten vaikutusten eli esimerkiksi työllisyyden ja kulutuksen kasvun sekä työttömyyden vähenemisen ansiosta.

”Dynaamiset vaikutukset eivät kuitenkaan näytä olevan niin suuria, että ne peittäisivät alleen veron­kevennysten aiheuttamat mekaaniset menetykset.”

Pirttilän mukaan Halla-ahon mainitsemat veronkevennykset keskituloisille palkansaajille olisivat erityisen tehoton tapa julkisen talouden hoitamiseen.

Dynaamisten vaikutusten saamiseksi veronkevennykset tulisi kohdistaa tulojakauman ala- tai yläpäähän, Pirttilä sanoo. Pienituloisia, sosiaaliturvaa saavia henkilöitä verotuksen keventäminen voisi kannustaa työllistymään. Huipputuloisilta taas veronkevennykset voisivat vähentää houkutusta etsiä keinoja verojen väistämiseen, vaikkapa muuttamalla maasta.

”Keskiluokka taas tyypillisesti työskentelee täyspäiväisesti ja tekisi yhä niin, vaikka verotusta hieman kevennettäisiin tai kiristettäisiin.”

Samoilla linjoilla Pirttilän kanssa on Tampereen yliopiston julkistalouden professori Kaisa Kotakorpi.

Kaisa Kotakorpi. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

”Minulle on iso mysteeri, miten julkisen sektorin rahoitus­asemaa voitaisiin parantaa laskemalla verotusta eli käytännössä heikentämällä rahoitus­pohjaa. Dynaamisista vaikutuksista saatu evidenssi osoittaa siihen suuntaan, etteivät veron­kevennyksen maksa itseään takaisin.”

Kotakorven mukaan Suomen julkisen talouden tervehdyttämiseksi pitäisi tehdä kipeitä päätöksiä eli leikata menoja tai korottaa veroja. Hän arvioi, että suomalaisessa keskustelussa on keskitytty etupäässä leikkauksiin ja veronkorotukset ovat jääneet taka-alalle.

Viime vaalikaudella verotusta kevennettiin reippaasti, mikä oli Kotakorven mukaan ristiriidassa Juha Sipilän (kesk) hallituksen tavoitteen eli kestävyysvajeen pienentämisen kanssa. Tähän kiinnitti huomiota myös Talouspolitiikan arviointineuvosto.

”Jos meillä olisi helppoja ratkaisuja ja voisimme päästä ongelmista eroon alentamalla veroja, niin eiköhän se olisi jo tehty.”

Veronkevennysten lisäksi Halla-aho on aiemmin esittänyt myös menoleikkauksia Suomen talouden tasapainottamiseksi. Perussuomalaiset kohdistaisi menoleikkaukset ennen kaikkea maahanmuuton kuluihin.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat