Schengen-maat suunnittelevat tiukkoja matkustusrajoituksia Schengen-alueen ulkopuolelta, vahvistaa Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty HS:lle. Pitkäniityn mukaan rajoituksen koskevat Suomen Venäjän-rajalla sellaisia Suomeen aikovia, joilla ei ole tulolleen välttämätöntä syytä.
”Kyse on matkailijoista”, Pitkäniitty sanoo.
EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan 26 Schengen-maata ovat kieltämässä lähes kaiken matkustamisen Schengenin alueelle kolmansista maista 30 päivän ajaksi. Kielto ei koskisi Schengen-maiden asukkaita eikä niitä kolmansien maiden kansalaisia, joilla on oleskelulupa Schengen-maassa. Von der Leyenin mukaan ei-välttämättömän matkustamisen rajoituksia voidaan tarvittaessa jatkaa.
Suomen ja Venäjän vastainen noin 1 340-kilometrinen raja on myös EU:n ja Schengen-alueen ulkoraja. Tähän asti niin henkilö- kuin tavaraliikenne on kulkenut itärajan yli normaalisti.
”Komission tämän hetken suositusten pohjalta kyse rajoituksista, jotka koskevat ei-välttämätöntä liikkumista. Silloin kyse on vapaa-ajan matkustamisesta ja turismista”, Pitkäniitty sanoo. ”Ne kolmansien maiden kansalaiset, joilla on oleskelulupa EU-alueelle ja yleensä myös työskentelevät täällä, pääsevät maahan.”
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö keskusteli maanantaina Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa puhelimitse koronaviruspandemian aiheuttamasta tilanteesta ja sen vaikutuksista Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Presidentinkanslian mukana presidentit olivat yhtä mieltä siitä, että virusten torjunta vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Niinistö korosti myös jatkuvan tiedonvaihdon merkitystä.
Mahdolliset henkilöliikenteen rajoitukset Venäjän rajalla eivät olisi Suomelle mahdoton ongelma, mutta jos rajoitukset koskisivat tavaraliikennettäkin, tilanne olisi hyvin toinen, arvioi Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema.
”Koronavirus ei leviä rajan yli kulkevan tavaran mukana, ja tavaran on kuljettava myös keskellä kriisiä. Nykymaailmassa asiat on riippuvaisia toinen toisistaan huomattavasti enemmän kuin joskus menneessä maailmassa.”
Liikkumista rajojen yli säätelevä Schengenin sopimus mahdollistaa sen, että EU:n ja Schengen-alueen ulkorajoille voidaan estää pääsy kansanterveydellisistä syistä. Sen sijaan Schengenin sopimus ei mahdollista sitä, että Schengen-alueen sisärajoille voitaisiin palauttaa väliaikaisesti rajavalvonta kansanterveydellisistä syistä, vaikka osa EU-maista nyt näin toimii.
Moni EU-maa on koronavirusepidemian leviämistä hidastaakseen aloittanut henkilöliikenteen rajoittamiset omilla sisärajoillaan. Näitä myös Saksan aloittamia toimia Ranskan presidentti Emmanuel Macron on arvostellut Reutersin mukaan kovin sanoin.
Saksa sulki maanantaiaamuna rajansa ulkomaisilta matkailijoilta Ranskaan, Sveitsiin, Itävaltaan, Tanskaan ja Luxemburgiin koronaviruksen leviämistä estääkseen. Luxemburg on nyt vedonnut Luxemburgissa työskentelevään mutta rajan yli töihin kulkevaan terveydenhoitoalan henkilökuntaan, että nämä yöpyisivät koronakriisin ajan Luxemburgissa.
EU-komission puheenjohtaja von der Leyen vaatii mailta parempaa koordinaatiota – rajoja ei voi noin vain sulkea. ”Toimenpiteemme koronaviruksen puhkeamisen hillitsemiseksi ovat tehokkaita vain, jos koordinoimme toimintaamme Euroopan tasolla”, von der Leyen sanoi maanantaina.
”Meidän on tehtävä poikkeuksellisia toimenpiteitä kansalaisten terveyden suojelemiseksi. Samalla on kuitenkin varmistettava, että tavarat ja välttämättömät palvelut jatkavat liikkumista sisämarkkinoillamme. Tämä on ainoa tapa estää pula lääketieteellisistä laitteista ja ruuasta.”
Tähän asti ilmoitetut sisärajojen rajoitukset eivät ole koskeneet tavaraliikennettä. Jos niin olisi, komissio toimisi toisin kuin maanantaina ilmaisi, Pitkäniitty sanoo.
”Rajoitusten ei pitäisi koskea tavaraliikennettä ja rajat ylittävää työssä käymistä.”
Louneman mukaan tavaraliikenteen sujuminen on kriittisen tärkeää Suomen ja koko Euroopan taloudelle ja huoltovarmuudelle.
”Henkilöliikenteen rajoittaminen on pikkujuttu siihen nähden, että rajat suljettaisiin tavaraliikenteeltä. Se, että tavaraliikenne kulkee rajojen yli on huoltovarmuuden näkökulmasta se keskeinen juttu”, Lounema sanoo.
”Talouselämän keskeiset toiminnot on pystyttävä pitämään mahdollisimman häiriöttömästi toiminnassa. Jos kuljetukset sakkaavat, hyytyy hyvin nopeasti ihan kaikki.”
Suomen taloudelle ja huoltovarmuudelle keskeisintä on se, että meriliikenne toimii, Lounema sanoo.
Suomen tuonnista ja viennistä noin 80 prosenttia kulkee meriliikenteessä. Meriliikenteessä kuljetettavan tavaran volyymit ovat myös niin suuria, ettei meriliikennettä voi korvata lentorahdilla tai maantiekuljetuksilla Ruotsin kautta.
Myös EU-lainsäädäntö lähtee siitä, että EU:n sisämarkkinat pidetään toimintakunnossa myös kriisissä. EU-jäsenmaiden liikenneministerit kokoontuvat keskiviikkona hätäkokoukseen keskustelemaan koronaviruksen vaikutuksista liikenteeseen.
Keskuskauppakamari varoittaa yrityksiä siitä, että tavaraliikenne kärsii vielä huomattavasti liikkumisen rajoittamisesta ja koronaviruksen vaikutukset iskevät logistiikkaketjuihin.
Keskuskauppakamarin johtavan liikenne- ja elinkeinopoliittisen asiantuntijan Päivi Woodin mukaan yritysten on syytä varautua järjestelemään kuljetusketjujaan uudelleen.
”Siitä huolimatta, että rahtikuljetuksille ei ole asetettu rajoituksia, matkustajalauttojen liikenteen vähentyessä myös tavarakuljetusten määrä vähenee. Viron päätöksellä sulkea rajansa tiistaista alkaen ainakin kahden viikon ajaksi saattaa olla vaikutusta alusliikenteen vuoroväleihin”, Wood sanoo Keskuskauppakamarin tiedotteen mukaan.
Keskuskauppakamari toivoo myös Suomen hallituksen miettivän kansallisesti joustoja siihen, miten kuljetukset sujuisivat. Joustoa voisi Woodin mukaan tulla esimerkiksi siihen, että maantieliikenteen ajo- ja lepoaikojen väljennetään väliaikaisesti.
Tällaisia toimia on tehty esimerkiksi Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa, jossa on myös purettu raskaan liikenteen ajorajoituksia. Nyt rekat pääsevät moottoriteille myös viikonloppuisin.
Mahdollinen Suomen ja Venäjän rajan sulkeminen varsinkin tavaraliikenteeltä vaikuttaisi monin tavoin Suomen talouteen, Lounema sanoo. ”Suomella ei ole mitään terveysriskeihin liittyvää syytä sulkea itärajaa tai muitakaan rajoja tavaraliikenteeltä. Suomi on niistä tavaroista ja raaka-aineista riippuvainen.”
Suomeen tulee Venäjältä muun muassa huomattavia määriä öljyä ja kivihiiltä sekä erilaisia kemianteollisuuden raaka-aineita.
”Euroopassa ei ole tehty tavaraliikenteen osalta rajoituksia, joten en itse osaa nähdä, miksi Venäjän suunnasta olisi siihen syytä. Korona ei leviä raakaöljyn tai puutavaran mukana.”
Myös Venäjä voisi syystä tai toisesta päättää sulkea rajan joko vain henkilöliikenteeltä tai myös tavaraliikenteeltä. ”Kyse on kuitenkin kaksisuuntaisista riippuvuuksista. Me tarvitsemme Venäjältä tulevat raaka-aineet tavaran, ja he he tarvitsee siitä tulot.”