Työmarkkinajärjestöt valmistelevat yrityksille mahdollisesti jopa miljardien eurojen arvoista hätäpakettia hallituksen maanantaina julkaisemien toimien lisäksi.
Hallitus on vaatinut työmarkkinoiden keskusjärjestöjä ehdottamaan toimia pikaisella aikataululla koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin takia. Aikaa on annettu tämä viikko.
Pääministeri Sanna Marin (sd) ja työministeri Tuula Haatainen (sd) kertoivat tilanteen vakavuudesta työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ykkösjohtajille pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa maanantai-iltana.
Paikalla olivat myös muun muassa valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk), elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk), sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) ja etäyhteydellä myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr).
Tilaisuudessa ministerit kehottivat määrätietoiseen sävyyn, että työmarkkinajohtajat kykenisivät syksyn ja talven riitaisista palkkaneuvotteluista huolimatta tällä kertaa nopeaan yhteistyöhön.
HS:n tietojen mukaan hallituksen puolelta muistutettiin työmarkkinajohtajille, että Tanskassa työmarkkinoiden keskusjärjestöt pystyivät muutamassa päivässä saamaan aikaiseksi valtavat pelastustoimet.
Tanskan sopimuksen mukaan valtio korvaa kolme neljäsosaa irtisanomisuhan alaisen henkilöstön palkkamenoista. Loput maksaa yritys.
Tällaisiin toimiin Suomessa ei olla näillä näkymin ryhtymässä.
Suomessa valmisteilla on kuitenkin miljardiluokan toimia, jotka normaaleissa olosuhteissa aiheuttaisivat mittavia riitoja ja mahdollisia lakkouhkia markkinoilla.
Keskeiset toimet koskevat irtisanomis- ja lomautussäännöksiä sekä sosiaaliturvamaksuja.
Hallitus pyytää toimia työmarkkinajärjestöiltä, koska ne voivat toimia nopeammin kuin lainsäätäjä, jos osapuolilla tahtoa riittää.
Jos toimia ei synny, hallitus voi tehdä päätöksiä myös itse joko valmiuslain perusteella tai säätämällä uudet lait.
Keskeinen ongelma yrittäjillä on tällä hetkellä se, että lain mukaan yt-neuvotteluja pitää käydä normaalisti kuusi viikkoa. Alle kymmenen työntekijät kohdalla aika on 14 päivää.
Koronavirus on aiheuttanut pienissä yrityksissä niin suuren kassakriisin, että yritys saattaa ehtiä ajautua konkurssiin ennen kuin normaalin kaavan mukaiset yt-neuvottelut ovat päättyneet.
Laissa on jo nyt mahdollisuus poiketa normaalisäännöistä poikkeusoloissa. Tällöin yt-neuvotteluja ei tarvitse käydä lainkaan.
Yksi vaihtoehto on, että palkansaajapuoli suosittelisi, että työpaikoilla otetaan poikkeusolopykälä käyttöön aina kun on tarpeellista.
Tämä voi olla vaikeaa palkansaajapuolelle, koska se jättäisi työnantajille varsin vapaat kädet ohittaa irtisanomismenettelyt.
Sen sijaan palkansaajille voi käydä helpommin se, että neuvottelut käydään, mutta hyvin lyhyesti.
Tällä olisi suuri merkitys yrityksille, sillä se käytännössä pienentäisi vaikeuksiin joutuneen yritysten palkanmaksua mahdollisesti kahdella tai kuudella viikolla.
Jos kuukaudeksi lomautettujen määrä kasvaisi vaikkapa puoleen miljoonaan työntekijään, työnantajat – mikäli eivät olisi ajautuneet konkurssiin – hyötyisivät ratkaisusta säästyneinä palkkakuluina teoreettisesti ja karkeasti ottaen noin 1,5 miljardia euroa.
Näin siksi, että henkilön toimeentulon kustantaisi työttömyyskassa tai valtio, ei yritys.
Suomen yrittäjien mukaan lomautusilmoitusaikaa on samalla lyhennettävä 14 päivästä kolmeen. Lisäksi on mahdollistettava, että myös määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa.
Samalla työntekijöiden omavastuuaikaa ja karensseja kevennettäisiin.
Yrittäjäjärjestö vaatii valtiolta tukea myös, kun työntekijä jää kotiin hoitamaan sairasta lastaan.
Toinen keskeinen kohta on sosiaaliturvamaksut.
Kyse on lähinnä siitä, että työnantajien velvollisuutta maksaa työeläke- ja työttömyysturvamaksuja lykätään tai jopa poistetaan väliaikaisesti.
Palkansaajille on todennäköisesti vaikeampi hyväksyä leikkaus työttömyysturvamaksuun, sillä työttömyyskassat ovat joutumassa todennäköisesti isoihin ongelmiin koronaviruksen aiheuttamien lomautusten takia.
Varsinaiset neuvottelut alkoivat vasta tiistaina, joten vielä ei ole varmuutta millaiseen tulokseen työmarkkinaosapuolet päätyvät, jos ylipäätään päätyvät.
Pelkästään yksityiset työnantajat maksavat karkeasti arvioiden noin miljardi euroa kuukaudessa erilaisia sosiaaliturvamaksuja. Tämän päälle tulevat julkisen puolen työnantajamaksut.
Suomen yrittäjät ovat esittäneet, että valtio ottaa kantaakseen noin 1,5 miljardin euron edestä yrittäjien ja työnantajien eläke- ja muita sosiaalivakuutusmaksuja määräajaksi.
Tästä valtaosa on työeläkemaksuja.
Menetetyt maksut voidaan periä takaisin myöhemmin tai ottaa rahat kriisien varalle kerätyistä Emu-puskureista, joissa on noin seitsemän miljardia euroa käytettäväksi poikkeuksellisiin olosuhteisiin.
Työmarkkinajärjestöjen perustamat, eläkejärjestelmän sisäiset puskurit ovat saaneet nimensä Euroopan talous- ja rahaliitto Emusta. Ne perustettiin tasaamaan vakavia taloudellisia heilahteluita.
Ratkaisun ongelma on se, että sitä saisi myös yritykset, joilla ei ole valtavia vaikeuksia koronaviruksen takia.
Suomen yrittäjät esittää myös, että valtio palauttaa alkuvuoden aikana maksetut verotulot yrittäjille. Takaisinmaksuaika voisi olla yksi vuosi.
Myös tämä olisi mahdollisesti miljardiluokan tuki.
Tukiratkaisut on tarkoitus tehdä määräaikaiseksi.
Palkansaajat pelkäävät, että työnantajat yrittävät tilanteessa saada aikaiseksi myös sellaisia pysyviä työehtojen muutoksia, joihin palkansaajat eivät olisi normaalioloissa missään nimessä valmiita.
