Professori arvostelee valmiuslain perusteluita: ”Tässä on kyse lainvastaisuudesta ja perustuslain vastaisuudesta” - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Valmiuslaki

Professori arvostelee valmiuslain perusteluita: ”Tässä on kyse lainvastaisuudesta ja perustuslain vastaisuudesta”

”Ristiriita on erittäin vakava, koska se tarkoittaa demokraattisen päätöksentekojärjestelmän panemista sivuun”, sanoo professori Martin Scheinin. Hänestä olisi pitänyt edetä askel askeleelta ja turvautua aluksi pienempiin valtuuksiin.

Professori Martin Scheinin kuvattiin Brysselissä 2014.

Professori Martin Scheinin kuvattiin Brysselissä 2014. Kuva: Juha Roininen

Julkaistu: 17.3. 15:26

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvostelee kovasanaisesti hallituksen perusteluita valmiuslain säätämiselle koronaviruksen torjumiseksi.

Scheininin mielestä ne poikkeusolojen perusteet, joihin hallitus viittaa perustelumuistiossaan, eivät täyty. Poikkeusolojen toteaminen on edellytys valmiuslain säätämiselle.

”Se on poikkeuslaki ja sitä käytetään vain poikkeusoloissa. Silloin on olennaista että sitä käytetään vain silloin, kun poikkeukselliset olot ovat käsillä”, Scheinin sanoo.

”Nyt ikään kuin varmuuden vuoksi ennakoivasti otetaan jo käyttöön sellaisia kriisivaltuuksia, joihin tämä nykyinen tilanne ei anna oikeutta. Tässä on kyse lainvastaisuudesta ja perustuslain vastaisuudesta.”

Valmiuslaki on laki, jonka nojalla päätösvalta rankoista rajoitustoimista, kuten oppilaitosten sulkemisista tai liikkumisrajoituksista, keskitettäisiin valtioneuvostolle. Ilman valmiuslakia toimivaltaiset viranomaiset kuten kunnat hajautetummin voivat tehdä tiettyjä rajoitustoimia, mutta vähemmässä määrin.

Valmiuslain säätämistä on perusteltu sillä, että sen avulla hallitus voi tehokkaammin rajata koronaviruksen leviämisetä ja suojella riskiryhmiä. Laki on määrä ottaa nyt käyttöön ensimmäistä kertaa koskaan.

Hallituksen taustamuistiossa poikkeusolot, jotka ovat lain säätämisen edellytys, on perusteltu viittaamalla kahteen valmiuslain kohtaan. Nämä ovat pykälän kolme kohdat kolme ja viisi.

Kohdan kolme perusteella poikkeusolot voidaan todeta, jos maassa vallitsee ”väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat.”

Kohdan viisi perusteella poikkeusolot vallitsevat, jos maahan kohdistuu ”vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.”

Scheininin mielestä tartuntatautiin viittaava kohta on ongelmaton, ja on hyväksyttävää ottaa valmiuslaki käyttöön sen nojalla. Taloudellisten olosuhteiden kohdalla hallitus ei sen sijaan onnistu Sheininin mukaan perustelemaan poikkeusolojen edellytysten täyttymistä.

Tämä käy hänen mielestään ilmi siitä, että muistio käyttää sellaisia muotoiluja kuten että ”ei voida poissulkea talouden itseään vahvistaa negatiivistä kierrettä.”

Tai että talouselämän toiminnan perusteiden turvaamiseksi ”saattaa syntyä tarve”.

”Siinä osoitetaan, että kyse on ennakoinnista, että mitä voi tapahtua viikkojen ja kuukausien kuluttua, jos tilanne menee huonosti”, Scheinin sanoo.

Hänestä muistio ei onnistu perustelemaan myöskään, että kyseessä olisi lain edellyttämä ”uhka”.

”Valmiuslaki on säädetty juuri siksi, että voidaan reagoida nopeasti, mutta ei siksi, että reagoidaan ennakoivasti, silloin kun tilanne ei ole käsillä.”

Taloudellisia oloja koskeva kohta kolme antaa huomattavasti enemmän valtuuksia kuin kohta viisi, joka perustuu tartuntatautiin. Se mahdollistaa esimerkiksi maksuliikkeen rajoittamisen, sähkön käytön rajoittamisen, polttonesteiden säännöstelyn ja vähittäiskaupan säännöstelyn.

Scheininin mukaan houkutuksena onkin saattanut olla ottaa käyttöön valtuuksia, joille ei vielä olisi perusteita. Hänen mielestään olisi pitänyt edetä askel askeleelta ja turvautua aluksi pienempiin valtuuksiin.

”Näen ristiriidan ja tämä ristiriita on erittäin vakava, koska se tarkoittaa demokraattisen päätöksentekojärjestelmän panemista sivuun”, Scheinin sanoo.

”Kriisilakeja on aina kritisoitu siitä, että syntyy kiusaus käyttää niitä silloin, kun tilanne ei ole käsillä. Tässä on nyt ensimmäistä kertaa ollaan ottamassa valmiuslakia käyttöön. Silloin olisi ehdottomasti edettävä niin, että edetään vain sen viitoskohdan kautta ja katsotaan, miten käy.”

Hallitus pitää tiedotustilaisuuden valmiuslain säätämisestä kello 15. Eduskunta ja sen perustuslakivaliokunta käsittelevät asiaa myöhemmin illalla.

Varautuminen|Suomi siirtyy valmiuslain aikaan – tällainen on laki, jota kukaan ei haluaisi vapaaehtoisesti ottaa käyttöön

Päivittyvä seuranta|Kiinassa ei yhtään uutta kotimaista koronavirustartuntaa, Suomi palautti rajatarkastukset kaikille rajoilleen