Eduskunta on päättänyt, että valmiuslain käyttöönottoasetukset saavat jäädä voimaan perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisesti.
Aiemmin keskiviikkona eduskunnan perustuslakivaliokunta hyväksyi keskiviikkona valmiuslain käyttöönottoasetukset lähes kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta yhtä pykälää.
Käyttöönottoasetukset ovat hallituksen eduskunnalle tiistaina antamia asetuksia, joilla valmiuslaki saatetaan voimaan.
Valmiuslailla rajoitetaan kansalaisten vapauksia ja yhteiskunnan toimintoja koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Kyseessä on historiallinen tapahtuma, sillä koskaan aikaisemmin rauhan aikana Suomen hallitus ei ole ottanut valmiuslakia käyttöön.
Käyttöönottoasetuksia on kaksi. Perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt ensimmäisen asetuksen kohtaa, joka koskee terveydenhuoltohenkilökunnan työvelvoitteita ja sen soveltamista koko valtakunnan alueella.
Mikäli hallitus haluaa saada tämän valtuuden voimaan, sen täytyy antaa asiasta uusi asetus. Uutta asetusta ei ehditä käsitellä tällä viikolla, valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoi.
Hänen mukaansa kyseisen pykälän ongelma oli, että siihen liittyy myös muita pykäliä, joita ei aktivoitu. Tämän takia kokonaisuus olisi voinut jäädä epäselväksi.
”Olisi esimerkiksi voinut jäädä epäselväksi, milloin ihmisen ei tarvitse osallistua työvelvollisuuteen”, hän sanoi.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä valiokunnan tiedotustilaisuudessa eduskunnassa keskiviikkona.
Toinen käyttöönottoasetus annettiin eduskunnalle kiireellisenä, ja se astui voimaan jo tiistaina. Eduskunnalta haettiin siunausta jälkikäteen. Asetus koskee lääkemyynnin rajoittamista, ja se katsottiin voitavan ottaa käyttöön kiireellisenä.
Valiokunta kuitenkin kiinnitti ”vakavaa huomiota” asetuksen perustelumuiston puutteellisuuteen. Sen mukaan muistiossa ei ole asianmukaisesti ja konkreettisesti kuvattu niitä lääke- ja tarvikehuollon turvaamiseen liittyviä syitä, jotka edellyttävät asetuksen välitöntä voimaantuloa.
Valiokunta hyväksyi myös, että maassa on poikkeusolot, kuten hallitus on yhdessä tasavallan presidentin kanssa linjannut. Poikkeusolojen toteaminen on edellytys sille, että valmiuslaki voidaan saattaa voimaan.
Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen (kok) totesi, että on suuri uhka siitä, että epidemia leviää ilman valmiuslain käyttöön ottamista.
Hän kuitenkin korosti, ettei poikkeusolojen toteamiseen tule suhtautua kevyesti. Kysymys on, siitä ”kuinka paljon voidaan perus- ja ihmisoikeuksia rajoittaa, jotta saavutettaisiin jotakin muuta hyötyä”, hän sanoi.
Häkkäsen mukaan voimakkaan tartuntataudin jyllääminen ei voi aina vastaisuudessa johtaa valmiuslain käyttöönottoon. Tätä varten on jo olemassa esimerkiksi tartuntatautilaki, jota koronan torjumisessakin on laajalti hyödynnetty.
”On äärimmäisen tärkeää, että poikkeusoloja julisteta tuosta noin vain”, hän sanoi.
Hallituksen perustelut poikkeusolojen määräämiselle ovat herättäneet joidenkin perustuslakiasiantuntijoiden keskuudessa arvostelua. Syy on, että hallitus katsoi poikkeusolojen vallitsevan paitsi tartuntatautiin viitaten, myös taloudellisin perustein.
Kun poikkeusolot julistetaan talouteen viitaten, voi hallitus ottaa käyttöönsä huomattavasti laajempia valtuuksia.
Ojala-Niemelä sanoi, ettei taloudellisiin perusteisiin viittaamisesta juuri keskusteltu valiokunnassa. Syy on, ettei hallitus aktivoinut yhtäkään valmiuslain kohtaa kyseisellä perusteella.
”Emme juuttuneet tätä paljon pohtimaan”, Ojala-Niemelä sanoi.
Hallitus saattaa silti haluta aktivoida uusia kohtia laista myöhemmin, jolloin asiaa joudutaan pohtimaan, hän sanoi.
Eduskuntapuolueet asettuivat jo tiistaina yksimielisesti valmiuslain käyttöönoton ja hallituksen esittämien toimien taakse.
Valmiuslain käsittely jatkuu vielä torstaina, jolloin käsitellään valmiuslain soveltamisasetuksia.
Niissä määritellään tarkemmin se, miten yksityiskohtaisesti valmiuslain toimivaltuuksia käytetään.
Pääministeri Sanna Marin (sd) kiitti eduskunnassa perustuslakivaliokuntaa hyvästä työstä.
Hän sanoi myös, että uusia käyttöönottoasetuksia ja soveltamisasetuksia voidaan tuoda eduskuntaan, jos hallitus haluaa ottaa käyttöön lisävaltuuksia valmiuslaista.
Marin pyysi myös eduskunnalta ymmärrystä sille, että valmistelutyö on jouduttu tekemään kovalla kiireellä.
”Normaalin kaltaista pitkää valmisteluprosessia ei ole tässä kohdin ymmärrettävistä syystä ollut mahdollista käyttää.”
Oikaisu: Toisin kuin jutussa aiemmin kerrottiin, hylätty pykälä ei koske koulujen sulkemista vaan terveydenhuoltohenkilökunnan työvelvoitetta.
