Työmarkkina­järjestöt sopivat: Lomautuksia nopeutetaan, yt-neuvotteluja ei korona­kriisin runtelemissa yrityksissä ole välttämätöntä käydä lainkaan - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Koronakriisi

Työmarkkina­järjestöt sopivat: Lomautuksia nopeutetaan, yt-neuvotteluja ei korona­kriisin runtelemissa yrityksissä ole välttämätöntä käydä lainkaan

Valtio saattaa poistaa arvonlisäveron joiltakin tuotteilta.

Uutta työelämän hätäpakettia ovat neuvottelemassa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen. Kuva viime kesäkuulta. Kuva: Vesa Moilanen

Julkaistu: 18.3. 12:51, Päivitetty 18.3. 18:06

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät keskiviikkona sopimukseen lomautuksia koskevien neuvottelujen nopeuttamisesta nopeimmillaan viiteen päivään. Normaalisti ne ovat kestäneet lomauttaessa vähintään 14 päivää, mutta usein useita viikkoa.

Lisäksi lomautusoikeus tulee koskemaan myös määräaikaisia työsopimuksia.

Nopeutettu järjestely koskee vain yksityisiä yrityksiä, ei julkista sektoria.

Lomautetun ja irtisanotun omavastuupäivät poistetaan, jotta palkansaajat saisivat nopeasti tuet.

Työmarkkinajärjestöt sopivat myös, että koronavirus voidaan tulkita sellaiseksi poikkeukselliseksi kriisiksi, jonka mukaan työpaikalla voi ottaa käyttöön niin sanotun nopeutetun irtisanomismenettelyn.

Sen mukaan yt-neuvotteluja ei tarvitse käydä lainkaan. Asiasta pitää kuitenkin sopia ensin työpaikalla.

Sopimuksen tekivät palkansaajia edustavat SAK, Akava ja STTK sekä työnantajia edustavat Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kuntatyönantajat.

Hallitus antoi järjestöille mahdollisuuden antaa ehdotuksia torstaihin aamupäivään mennessä. Jos riittäviä ehdotuksia ei olisi tullut, hallitus ilmoitti tekevänsä päätökset itse. Kaikki päätökset ovat määräaikaisia.

Ratkaisussa myös alennetaan työnantajan työeläkemaksua tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä. Alennus toteutetaan mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1. kesäkuuta 2020, ja se on voimassa 31. joulukuuta 2020 saakka.

Yksityisen sektorin työnantajille tämä tarkoittaa 910 miljoonan euron kevennystä.

Maksun alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän emu-puskuria, joka on tällä hetkellä noin seitsemän miljardia euroa.

Puskuri kartutetaan uudestaan korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022–2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan.

HS:n tietojen mukaan neuvotteluissa oli esillä myös 375 miljoonan euron työttömyysvakuutusmaksun ja noin 400 miljoonan euron sairausvakuutusmaksun alennus.

Työmarkkinajärjestöt pyysivät, että valtio korvaisi nämä tuet, mutta sopimukseen ei päästy ainakaan vielä. Alennukset olisivat tarkoitettu enemmänkin koronaviruksen akuutin vaiheen jälkeiseen elvytykseen. Ne olisivat olleet voimassa 1. heinäkuusta lähtien vuoden loppuun.

”On tärkeää, että näihin maksuihin palataan vielä viimeistään kehysriihessä huhtikuussa”, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Osapuolet ehdottavat myös, että palkanmaksuvelvollisuutta ei ole, jos työnteko estyy viranomaisen tekemästä toiminnan keskeyttämistä. Tällöin työntekijän ansionmenetys korvataan valtion varoista enintään 14 päivän ajalta.

Samoin valtion pitää korvata ansionmenetys, jos työnteko estyy viranomaisen päätöksen takia tai alle 12-vuotiaan lapsen koulu tai päiväkoti on suljettu tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi.

Pakettiin kuuluu myös työeläkemaksujen lykkäämistä kolmella kuukaudella ja työeläkeyhtiöiden takaisinlainauksen helpottamista.

Työeläkeyhtiön asiakashyvityksistä pitää pidättäytyä, kun tehdään helpotuksia työeläkeyhtiöiden vakavaraisuussääntöihin ja alennetaan työnantajien eläkemaksuja.

Suomessa tehdään loppuviikosta muitakin lisätukitoimia, jotta yritykset ja yrittäjät selviäisivät ilman konkurssia yli koronaviruksen aiheuttaman kriisin.

Kaiken kaikkiaan hallituksen loppuviikosta esittelemät tuet tulevat olemaan useiden miljardien luokkaa. Lopullista summaa ei tiedä kukaan. Se riippuu siitä, kuinka pitkää koronavirus jatkuu.

HS:n tietojen mukaan suunnitteilla on myös muun muassa se, että pienemmät yritykset tai joissakin tuotteissa voisi jättää maksamatta yleisesti käytössä olevan 24 prosentin arvonlisäveron. Tämä helpottaisi monia yrittäjiä, joiden kysyntä on romahtanut.

Lisäksi tarkoitus on kasvattaa valtion erityisrahoituslaitos Finnveran lainoitusta ja takuita. Myös Suomen Pankki ja valtion eläkerahasto Ver saattavat lisätä yrityslainojen ostoa.

Verin ja Suomen Pankin tukiostot helpottavat kassakriisiin joutuneita yrityksiä.

Hallituslähteistä kuvaillaan uutta tukipakettia isoksi.

Todennäköisesti toimenpiteistä kerrotaan perjantaina, mutta koronaviruksen aikana mikään ei ole varmaa.

Suomessa on ihmetelty, miksi Tanskassa työmarkkinajärjestöt saivat aikaiseksi päivässä parissa massiivisen tukipaketin.

Paketissa valtio kattaa 75 prosenttia palkoista yksityisellä sektorilla niille henkilöille, jotka ovat koronan takia irtisanomisuhan alla.

Tanskassa tällaiseen ratkaisuun on päädytty osin siksi, ettei siellä ole samanlaista lomautusjärjestelmää kuin Suomessa.

Suomessa yritys voi lomauttaa, jolloin toimeentulon maksaa työttömyyskassa. Kassaan rahat on kerätty veronluontoisina maksuina, maksajina ovat olleet sekä yritykset että palkansaajat.

Tässä mielessä Tanskan malli vastaa Suomen lomautusta, koska useimmat irtisanomisuhan alla olevat eivät jatka töiden tekemistä, koska töitä ei ole yrityksen tuotteiden tai palvelujen kysynnän loputtua.

Suomen lomautusjärjestelmän ongelma näin akuutissa kriisissä on se, että lomautusprosessi voi vielä useita viikkoja. Yritykset voivat ajautua konkurssiin tällä välin, kun niitä koskee palkanmaksuvelvoite.

Lomautukset koskevat lähtökohtaisesti vain vakituisia työsuhteita.

Hallitus on jo ilmoittanut, että se tekee lain, jossa lomautukset koskevat myös määräaikaisia. Hallitus valmistelee jo lakia, jonka mukaan muutokset tulevat koskemaan poikkeuksellisesti myös yhtiöitä, jotka eivät kuulu järjestöihin, jotka ovat sopineet alan työehdoista.

Siitä ei ole tiettävästi vielä päätöksiä, miten valtio tukee niitä, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan.

Heitä on noin 15 prosenttia työvoimasta, ja monet heistä ovat työmarkkinoiden heikoimmassa asemassa olevia, kuten esimerkiksi ulkomailta muuttaneita ruokalähettejä ja siivoojia.

Työmarkkinajärjestöt ovat päässeet sopuun siitä, että yt-neuvottelut voidaan käydään muutamissa päivissä, kun nyt ne saattavat viedä aikaa viikkoja. Lomautuksista voisi samalla lailla päättää päivissä.

Lomautukset koskevat yksityisiä yrityksiä, koska kriisi kohdistuu nimenomaan yksityisiin yrityksiin, joilta on kadonnut asukkaat. Julkisella puolella työt ovat päin vastoin voineet lisääntyä.

Suomen tukimenetelmä ei kuulosta yhtä raflaavalta kuin Tanskan malli, mutta käytännössä kyse on varsin samasta asiasta.

Tanskan tuki on erilainen sikäli, että valtio takaa täyden palkan toisin kuin Suomessa. Suomen malli on selkeämpi, koska lomautettu saa rahan. Tanskassa voi tulla ongelmia määritellä, ketkä ovat oikeutettuja rahaan.

Siinä mielessä mallit toimivat tukina samalla tavalla, että molemmissa työnantajan ei tarvitse irtisanoa, mutta ei myöskään maksaa palkkaa.

Tämä olisi valtava helpotus niin suurille kuin pienillekin yrityksille.

Hyvin keskeinen ongelma on se, riittävätkö työttömyyskassojen rahat. Lain mukaan valtio rahoittaa irtisanottujen ansiopäivärahasta perusosan, työttömyyskassat 5,5 prosenttia ja työllisyysrahasto loput.

Lomautusajalta maksettavien ansiopäivärahojen rahoitukseen valtio ei osallistu.

Keskiviikkona neuvotteluissa keskeinen kysymys on se, miten kassojen rahoitus turvataan.

Työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaan valtio osallistuu lomautuspäivärahojen rahoitukseen määräaikaisesti vuoden 2020 loppuun saakka rahoittamalla ansiopäivärahan peruspäivärahaa vastaavan osuuden.

Valtio varautuu tukemaan vuoden 2020 aikana 20 miljoonalla eurolla työttömyyskassojen toimintaa erikseen sovittavien periaatteiden mukaan. Niiden ripeä toiminta taataan, sanotaan keskusjärjestöjen sopimuksessa.

Kassat voivat saada tuen esimerkiksi työllisyysrahastolta. Valtio voi tukea kassoja myös suoraan.

Päivittyvä seuranta|Kiinassa ei yhtään uutta kotimaista koronavirustartuntaa, Suomi palautti rajatarkastukset kaikille rajoilleen

Seuraa uutisia tästä aiheesta