”Nyt varaudutaan tekemään järeitä toimia” – HS käy kohta kohdalta läpi valmius­laista aktivoidut pykälät - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Valmiuslaki

”Nyt varaudutaan tekemään järeitä toimia” – HS käy kohta kohdalta läpi valmius­laista aktivoidut pykälät

Hoitajia koulutetaan tehohoitajiksi, yksityisiä sairaaloita voidaan muuttaa koronasairaaloiksi, koko Suomen terveydenhoitoalan ammattilaiset voidaan panna liikekannalle – hallitus varasi käyttöönsä järeitä työkaluja, joilla järjestää terveydenhoito vastaamaan tehohoidon tarpeeseen.

Terveyspalveluyritys Mehiläisen koronaviruksen drive-in-testausasema Espoossa 18. maaliskuuta. Mehiläinen on aloittanut koronavirustestit sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Julkaistu: 18.3. 20:00, Päivitetty 18.3. 20:30

Suomalaisten tiettyjä perusoikeuksia voidaan nyt rajoittaa, sillä valmiuslaista aktivoidaan koronaepidemian leviämiseen liittyvien vakavien uhkien vuoksi joukko keskeisiä terveydenhoitoon ja sen järjestämiseen liittyviä pykäliä.

HS käy läpi, mitä valtuuksia hallitus tarkalleen ottaen saa ja mitä ne merkitsevät. Asetelmaa arvioi Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen.

Hallitus varasi käyttöönsä raskaat työkalut

Valtioneuvoston tiedote: Valmiuslain osalta valtioneuvosto antoi tänään 17. maaliskuuta kaksi käyttöönottoasetusta eduskunnalle. Asetuksissa yksilöidään ne tietyt valmiuslain säännökset, jotka nyt otetaan käyttöön. Suomen hallitus totesi istunnossaan tiistaina, että Suomessa vallitsevat poikkeusolot. Se, että poikkeusolot todettiin, oli edellytys sille, että hallitus päätti tiistaina säätää voimaan valmiuslain.

Valmiuslaista otetaan käyttöön pykälät 86, 88, 93–94 ja 109. Pykälän 95 osalta eduskunnan perustuslakivaliokunta palautti asetuksen valtioneuvostolle uudelleen valmisteltavaksi. Pykälä koskee terveydenhuollon henkilökunnan työvelvoitteita koko valtakunnan alueella.

Valmiuslain 86 pykälässä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminnasta. Pykälässä 88 säädetään sosiaali- ja terveyspalvelusta sekä terveydensuojelusta, pykälässä 93 palvelusuhteen ehdoista poikkeamisesta, pykälässä 94 irtisanomisoikeuden rajoittamisesta, pykälässä 109 opetuksen ja koulutuksen järjestämisestä tai keskeyttämisestä. Asetusta alettiin soveltaa keskiviikosta alkaen ja se on voimassa 13. huhtikuuta asti.

Apulaisprofessori Pauli Rautiainen: ”Hallitus hankki itselleen maksimaalisen liikkumatilan ja mahdollisimman paljon toimintavaltuuksia. Kokonaisuus osoittaa, että hallitus myös todellisuudessa ryhtyy käyttämään valmiuslain toimivaltuuksia laajassa mittakaavassa. Nyt hallitus aktivoi kuitenkin myös useita sellaisia valmiuslain kohtia, joita se ei ole aikeissa alkaa soveltaa välittömästi.”

Perustuslakivaliokunta laittoi uudelle kierrokselle pykälän koko terveydenhoitoalan liikekannallepanosta

Valtioneuvoston asetuksen 5 §: Valmiuslain 95 §:n 2 momentissa tarkoitettuja terveydenhuollon henkilökunnan työvelvoitteita voidaan soveltaa koko valtakunnan alueella.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mietintö: Työvelvollisuuden käyttöön ottamisesta voidaan säätää, jos samalla säädetään sovellettaviksi 14 luvun muu, työvelvollisen asemaa ja oikeuksia koskeva sääntely tai muuten lainsäädännöllisesti huolehditaan näiden seikkojen järjestämisestä.

Rautiainen: ”Perustuslakivaliokunta totesi, että työvelvollisuuden osalta aktivointi meni teknisesti väärin. Koska perustuslakivaliokunta voi vain hyväksyä tai hylätä tämän kohdan, se joutui sen hylkäämään. Asetus joutuu tältä osin ikään kuin hudin jälkeen sakkokierrokselle, mutta sen sisältö sai vihreää valoa. Asia voidaan teknisesti korjata hyvin nopeasti.”

”Työvelvoite on ikään kuin terveydenhuoltohenkilökunnan liikekannallepano. Kun pykälä on aktivoitu, kaikki 18–68-vuotiaat terveydenhuoltoalan koulutusta saaneet henkilöt voidaan ottaa valtion käyttöön. Kyse on erittäin pitkälle menevästä toimenpiteestä, jolla puututaan syvällä tavalla oikeusvaltion perusrakenteisiin. Tämä vastaa reservin nostoväen aseisiin ottamista sotilaallisessa uhassa. Kun sotilaallisessa uhassa haettaisiin aseisiin viimeistä reservissä olevaa miestä, tällä haetaan maasta löytyvää viimeistä terveydenhoitoalan ammattihenkilöä.”

”Jotta nämä toimet voisivat olla välttämättömiä jo tässä vaiheessa, uhkaskenaarion pitäisi olla hyvin pitkälle menevä. Toki tämä pykälä voi olla voimassa rajatummassakin merkityksessä, ja niin saattaa vielä käydä. Tämä liittyy perustuslakivaliokunnan nyt vaatimaan työvelvoitettujen rekisterin perustamiseen. Tämän pykälän avulla voitaisiin alkaa haravoimaan esimerkiksi tehohoitokoulutuksen saaneita henkilöitä. Jos heitä löytyy ikään kuin vapaana muilta aloilta, tämän säännöksen nojalla heidät voitaisiin velvoittaa tehohoitotehtäviin. Tähän liittyy kuitenkin paljon sellaista, joissa on huolehdittava ihmisten perusoikeuksista. Esimerkiksi kotona vammaista lasta hoitavaan ei voi kohdistua työvelvoitetta.”

Muita hoitoalan ammattilaisia koulutetaan tehohoidon antajiksi ja yksityisiä sairaaloita voidaan muuttaa koronasairaaloiksi

Valtioneuvoston asetuksen 1 §: Valmiuslain (1552/2011) 86 §:ssä säädettyjä toimivaltuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ohjaamiseksi voidaan soveltaa koko valtakunnan alueella.

Valtioneuvoston muistio: Valmiuslain 86 §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö sekä toimialueellaan aluehallintovirasto voi päätöksellään velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön laajentamaan tai muuttamaan toimintaansa, siirtämään toimintansa kokonaan tai osaksi oman toimialueensa tai sijaintipaikkansa ulkopuolelle taikka järjestämään toimintaa myös toimialueensa ulkopuolella, sijoittamaan hoidon tai huollon tarpeessa olevia henkilöitä toimintayksikköönsä siitä riippumatta, mitä asiasta on säädetty, määrätty tai sovittu ja luovuttamaan toimintayksikön tai osan siitä valtion viranomaisten käyttöön.

Rautiainen: ”Kun valmiuslaki otetaan käyttöön tartuntatautivaaran vuoksi, on ilmeistä, että myös tämä valmiuslain 86 pykälä otetaan käyttöön. Sillä turvattaneen erityisesti tehohoito.”

”Silloin kun terveydenhuoltoa pitää optimoida, sitä pitää optimoida. Tällaiseen optimointiin tarvitaan valmiuslakia, joten tämä on valmiuslain normaalia käyttöä. Nyt varaudutaan tekemään järeitä toimia. Esimerkiksi tehohoidon järjestämiseen liittyvät kysymykset vaativat myös sellaista suunnittelua, että se on aloitettava nopeasti.”

Valtioneuvoston muistio: Covid-19-potilaiden hoidon erityistarpeet ja infektiosuojapukeutumisen tarve lisäävät kuitenkin hoitajatarvetta suuresti; arviolta 1,5–2-kertaiseksi 7,5–10 hoitajaan jokaista käytössä olevaa 5 (12) tehohoitopaikkaa kohden. Hengityslaitehoidon, tehohoitopotilaan lääkehoidon ja muun vaativan tehohoitotyön hallitsevia hoitajia tarvitaan pääsääntöisesti ainakin viisi hoitajaa jokaista käytössä olevaa tehohoitopaikkaa kohden. Osa muista hoitajista voi olla avustavia hoitajia, joilla ei ole laajaa tehohoitotyön osaamista. Avustavina hoitajina voivat toimia esimerkiksi leikkaussalihoitajat, jotka saavat perehdytyksen tehtäviinsä. Henkilöstön saatavuuteen liittyy riski siitä, että henkilökunnassa on myös sairastumista koronavirusinfektioon.

Rautiainen: ”Hallituksen tuottaman tietoperustan mukaan osaavien tehosairaanhoitajien reserviä ei ole olemassa ja esimerkiksi anestesiahoitajia varaudutaan pikakouluttamaan tehohoidon sairaanhoitajiksi. Jotta näin voidaan toimia, on myös luovuttava poikkeusolon ajaksi esimerkiksi tietyistä sitovista hoitajamitoituksista tai lastensuojelun henkilökunnan mitoituksista, ja kaikki tämä vaatii valmiuslakia.”

Valtioneuvoston muistio: Yksityisen sektorin kiireettömästä toiminnasta voidaan siirtää resurssia muihin tehtäviin. Yksityiselle sektorille voidaan ohjata julkiselta sektorilta muita kuin covid-19-infektiota sairastavia potilaita tai muuttaa yksityisen sektorin yksiköitä lievemmin sairastuneiden covid-19-infektiota sairastavien potilaiden hoitoon.

Rautiainen: ”Muistiossa todetaan, että yksityisen sektoria sairaanhoitoa otettaisiin haltuun, ja sen avulla järjestetään tietyt hoidot. On kuitenkin sanottava, että tämän pykälän 86 täysimääräiseen käyttöön ei vielä ryhdytä, vaan se on otettu varastoon – ihan perustellusti.”

”Valmiuden rakentaminen vie aikaa, ja ilman valmiuslain tuomia toimivaltuuksia ei voine riittävästi suunnitella toimia eikä puuttua yksityisen sektorin toimintaan. Tästä aukeaa kuitenkin joukko kysymyksiä siitä, mitä yksityiseen terveydenhuoltoon puuttumisesta käytännössä seuraa. Julkisella vallalla on myös velvollisuus korvata yksityiselle sektorille tästä aiheutuvia kustannuksia. Olemme sellaisessa tilanteessa, että vaikkapa yksityinen sairaala voidaan tarvittaessa muuttaa koronapotilaiden sairaalaksi.”

Kunnat saavat kriisin keskellä lipsua kiireettömän hoidon määräajoista

Valtioneuvoston asetuksen 2 §: Valmiuslain 88 §:n tarkoitettua kunnan oikeutta luopua terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädettyjen kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta, sosiaalihuoltolain (1301/2014) 36 §:ssä tarkoitetuista palvelutarpeen arvioinneista ja varhaiskasvatuslain (540/2018) päivähoidon järjestämistä koskevista tehtävistä sekä terveydensuojelulain (763/1994) mukaisista tehtävistä, voidaan soveltaa koko valtakunnan alueella.

Valtioneuvoston muistio: Terveydenhuollon kiireetöntä hoitoa vähennetään ja resurssit siirretään covid-19-infektioon sairastuneiden hoitoon. Muu kiireellinen hoito kuitenkin turvataan. Tämän johdosta kiireettömän hoitoon pääsyn aikarajoissa pysyminen ei ole mahdollista.

Rautiainen: ”Kun valtio on järjestänyt sosiaali- ja terveydenhuollon uuteen asentoon vaikkapa siirtämällä ihmisiä uusiin tehtäviin, siinä yhteydessä kunnat saattavat joutua toteamaan, etteivät ne selviä eräistä lakisääteisistä velvoitteistaan. Silloin osasta niistä voidaan luopua. Kyse on tässä tilanteessa oikeudesta lipsua kiireettömän hoidon määräajoista ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Kunnat ovat lähes väistämättä ongelmissa, jos valtio laittaa terveydenhoidon uuteen asentoon tai esimerkiksi sulkee kouluja ja oppilaitoksia, kuten nyt on jo tartuntatautilain nojalla tehty.”

Valtioneuvoston muistio: Tarkoituksena on varmistaa, että kunnissa noudatetaan koko maassa yhtenäistä käytäntöä pykälässä tarkoitetuissa tilanteissa.

Rautiainen: ”Valtioneuvosto antoi soveltamisasetuksen, jonka kautta määrittyvät uudet määräajat terveydenhuollon kiireettömälle hoidolle. Kunnan tehtäväksi jää päättää, milloin se liukuu normaalitilanteesta uusille ulkorajoille. Vaikea kysymys, joka tulee vastaan kenties joskus tulevaisuudessa, on se, mitä tapahtuu, jos kunta ei selviydy edes näistä uusista määräajoista. Silloin valtioneuvoston on annettava uusi soveltamisasetus, joka menee eduskunnan käsittelyyn.”

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote uudesta asetuksesta hoidon tarpeen arvioinnista: Asetuksen perusteella kunta voi luopua terveydenhuoltolaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta kiireettömän hoidon järjestämisessä. Kuntien on kuitenkin tehtävä hoidon tarpeen arviointi perusterveydenhuollossa viimeistään kolmantena arkipäivänä potilaan yhteydenotosta, ellei arviota ole voitu tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana. Erikoissairaanhoidossa, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa sekä perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavassa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut terveydenhuollon toimintayksikköön, kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön.

Kriittisillä aloilla poiketaan työajoista, lepoajoista ja lomista

Valtioneuvoston asetuksen 3 §: Valmiuslain 93 §:n 2 momentissa tarkoitettua poikkeamista toimivaltuuksia työaikalain (872/2019) lepoaikoja ja ylityötä koskevista säännöksistä sekä vuosilomalain (162/2005) vuosiloman antamista koskevista säännöksistä terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa mainitun pykälän 3 momentissa säädetyin edellytyksin voidaan soveltaa koko valtakunnan alueella.

Valtioneuvoston muistio: Jos virusepidemia johtaisi laajasti terveydenhuollossa työskentelevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden sairastumisiin, työkykyiseen henkilöstöön kohdistuva työvoimatarve voi kasvaa siinä määrin, että työaikalain lepoaikaa koskevat vaatimukset ja ylityötä koskevat rajoitukset muodostuvat esteeksi työn teettämiselle. Tätä vaikutusta kasvattaisi myös potilasmäärien kasvaminen. Vastaava tarve voi syntyä terveydenhuollon lisäksi sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa.

Rautiainen: ”Tämän pykälän aktivoiminen liittyy siihen riskiskenaarioon, että työntekijöiden tarve kasvaa ja silloin paukkuvat esimerkiksi lepoajat ja ylityöt. Hallitus otti tämänkin keinon jo nyt työkalupakkiinsa ja antoi soveltamisasetuksen, joka on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.”

Työ- ja elinkeinoministeriön muistio: Asetuksen 3 §:n mukaan työnantaja voisi työaikalain tai sen 34 §:ään perustuvan työehtosopimuksen estämättä teettää työntekijällä ylityötä ilman työntekijän suostumusta.

Rautiainen: ”Merkityksellistä on se, että mukana on hyvin monet sektorit hätäkeskustoiminnasta poliisiin. Taustalla on siis malli, jossa sairastavuus arvioidaan hyvin korkeaksi. Sen hallitus on toki todennutkin.”

Kriisin hoidon kannalta kriittisissä tehtävissä olevien irtisanomisaikaa pidennetään

Valtioneuvoston asetuksen 4 §: Valmiuslain 94 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettua terveydenhuollon, sosiaalitoimen, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan työntekijän, virkamiehen ja kunnallisen viranhaltijan irtisanomisajan pidentämistä voidaan soveltaa koko valtakunnan alueella.

Työ- ja elinkeinoministeriön muistio: Asetuksen 4 §:n mukaan työntekijän irtisanoutuessa työnantaja voisi pidentää noudatettavaa irtisanomisaikaa työsopimuslain 6 luvun 3 §:n ja työehtosopimusmääräyksen estämättä neljään kuukauteen. Työsopimuslain mukaiset irtisanomisajat ovat 14 päivää ja 1 kuukausi.

Rautiainen: ”Päätös on linjassa sen kanssa, mihin valtioneuvosto nyt muutoinkin varautuu. Siis siihen, että sairaita on hyvin paljon. Valtioneuvosto antoi heti eduskunnan käsiteltävänä parhaillaan olevan soveltamisasetukseen siitä, miten minkäkin työntekijäryhmän irtisanomisaika pitenee. Tällä turvataan kriittisten alojen työvoiman saatavuus puuttumalla ihmisten oikeuteen irtisanoutua työstään tai virastaan. Hoitoalan ihmisille voidaan määrätä työvelvoite, ja tällä mukaan tulee muun alan työntekijöitä kuin hoitajia. Tällä puututaan kuitenkin heti perusoikeuksiin, ja niitä eduskunnan on pohdittava tätä asiaa käsitellessään.”

Opetus voidaan tarvittaessa keskeyttää kokonaan

Valtioneuvoston asetuksen 6 §: Valmiuslain 109 §:n 1 momentissa tarkoitettu opetuksen ja koulutuksen järjestäjien opetus- ja muu toiminta voidaan keskeyttää tai sitä voidaan rajoittaa koko valtakunnan alueella. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien velvollisuutta järjestää opetus- ja muuta toimintaa sekä ateria-, kuljetus-, ja majoitusetuuksia voidaan valmiuslain 109 §:n 2 momentin mukaisesti rajoittaa koko valtakunnan alueella.

Rautiainen: ”Valtioneuvosto antoi soveltamisasetuksen, jossa kouluihin ja oppilaitoksiin kohdistetut toimenpiteet eivät ole merkittävästi jo toteutettuja voimakkaampia. Sen lisäksi hallitus varaa käyttöönottoasetuksessa itselleen oikeuden myös tarvittaessa keskeyttää kaiken koulutuksen ja opetuksen. Sinänsä se, että hallitus varautuu tähän, on linjassa nyt tehtyjen muiden päätösten kanssa. Hallitus varautuu koronavirusepidemian pahentumiseen.”

Koronavirus|Poliisiopiskelijat voidaan määrätä kentälle, jos poliisia kohtaa paha tartunta-aalto

Valmiuslaki|Näin hallituksen linjaukset näkyvät: Yleisö­tilaisuudet kielletään, pihapelit, elokuvissa ja ravintoloissa käynti yhä sallittua, eläkkeellä olevia poliiseja voidaan kutsua töihin

Varautuminen|Suomi siirtyy valmiuslain aikaan – tällainen on laki, jota kukaan ei haluaisi vapaaehtoisesti ottaa käyttöön

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat