Kuinka moni joutuu korona­viruksen vuoksi teho­hoitoon? THL:n luvut poikkeavat selvästi kansain­välisistä arvioista - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Tartuntataudit

Kuinka moni joutuu korona­viruksen vuoksi teho­hoitoon? THL:n luvut poikkeavat selvästi kansain­välisistä arvioista

THL:n arviot koronaviruksen vaarallisuudesta eroavat huomattavasti brittiläisen Imperial Collegen yliopiston tutkijoiden laskelmista.

Tutkijat muistuttavat, että uudesta koronaviruksesta tiedetään vasta hyvin vähän.

Tutkijat muistuttavat, että uudesta koronaviruksesta tiedetään vasta hyvin vähän. Kuva: China Daily / Reuters

Julkaistu: 19.3. 2:00, Päivitetty 19.3. 7:53

Suomessa ja maailmalla on etsitty viime aikoina kovassa kiireessä vastauksia siihen, mitä koronaviruksen leviäminen tulee tarkoittamaan ihmishenkinä ja sairastuneiden määrässä.

Tauti tarttuu myös oireettomana, ja tartunnasta kuluu jonkin aikaa mahdolliseen sairaalahoitoon joutumiseen. Nyt ympäri maailman yritetään luoda malleja siitä, millainen tilanne tulee olemaan tulevina viikkoina ja kuukausina.

Arvioita tehdään, jotta tiedettäisiin, millaisiin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä taudin hillitsemiseksi ja miten terveydenhuollossa voidaan varautua. Mitä laajemmalle virus leviää ja mitä useampi sairastuu vakavasti, sitä kovemmalle rasitukselle terveydenhuoltojärjestelmä joutuu.

Tällä viikoilla julkaistiin myös Suomen terveysviranomaisen THL:n arvioita taudin etenemisestä.

Hallitus ilmoitti maanantaina kovista rajoitustoimista ja siitä, että Suomessa otetaan käyttöön valmiuslaki. Samalla se julkaisi THL:n muistion, jossa on hahmoteltu erilaisia skenaarioita koronaviruksen vaarallisuudesta. Muistio valmistui viime viikolla yhteistyössä Turun ja Tampereen yliopiston tutkijoiden kanssa.

THL arvioi kolmea skenaariota. Yhdessä koronavirus tarttuu 20:een, toisessa 40:een ja kolmannessa 60:een prosenttiin väestöstä. Kaikissa vaihtoehdoissa kyse olisi miljoonaluokkaa olevista tartuntamääristä.

Tartunnoista 0,4–1 prosenttia joutuisi sairaalahoitoon, ja näistä 25 prosenttia tarvitsisi tehohoitoa. Kuolemantapauksia tartunnan saaneissa olisi 0,05–0,1 prosenttia. Se tarkoittaa että skenaariosta riippuen kyse olisi pienimmillään sadoista ja korkeimmillaan yli 3 200 kuolleesta.

Luvut perustuvat oletuksille, että mitään rajoitustoimenpiteitä ei tehdä, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino. Toisin sanoen korona saisi vapaasti pyyhkiä väestön läpi. Luvut pohjautuvat pitkälti työhön, jota Suomessa on tehty influenssapandemian varalle.

Todellisuudessa Suomen hallitus on laittanut voimaan kovia rajoitustoimenpiteitä.

THL:n luvut ovat herättäneet paljon kysymyksiä. Moni asiantuntija on pitänyt niitä optimistisina.

Samana päivänä kun valtioneuvosto julkaisi THL:n muistion, julkaisivat Britannian arvostetun Imperial Collegen tutkijat oman arvionsa. Se käsittelee koronaviruksen vaikutuksia Britannian väestöön.

Imperial Collegen arvion mukaan ilman mitään rajoituksia tartunnan saisi 81 prosenttia väestöstä, sairaalahoitoon joutuisi 4,4 prosenttia ja heistä 30 prosenttia tarvitsisi tehohoitoa. Kuolemantapauksia olisi 0,9 prosentissa tartunnan saaneista.

Tehohoidon tarve olisi Imperial Collegen arvion mukaan siis 1,3 prosentilla tartunnan saaneista. Luku on 5–13-kertaisesti suurempi kuin THL:n antama arvio.

Myös kuolleisuusprosentti on 9–18-kertaisesti suurempi Imperial Collegen arviossa. THL:n arviossa kuolleisuusprosentti on suurin piirtein tavallisen kausi-influenssan luokkaa. Kausi-influenssaan kuolee Suomessa joka vuosi satoja ihmisiä.

Mistä ero johtuu?

THL:n skenaarioita laatinut Turun yliopiston professori Kari Auranen sanoo, että niissä on kyse vasta karkeista skenaarioista. THL:n on määrä saada tällä viikolla valmiiksi tarkempia dynaamisia malleja siitä, miten koronavirus leviää.

”Nämä on tehty karkealla haarukalla ja tietenkin tiedonpuutteessa. Ei kannata täysin ripustautua lukemiin, ne päivittyvät tällä viikolla.”

Myös skenaarioita laatinut THL:n Leino sanoo, että skenaariot kuvaavat suurin piirtein oikeaa suuruusluokkaa.

”Mutta haitari on hirveän laaja, juuri siksi että nämä ovat skenaarioita vakavasta lievään.”

Aurasen mukaan Suomen skenaarioissa on oletettu Kiinan kokemuksiin perustuvien tietojen pohjalta, että iso osa tartunnan saaneista on oireettomia.

Osin erilaisia arvioita Imperial Collegen lukujen kanssa selittää Aurasen mukaan se, että taudin R0-luku on suomalaisessa skenaariossa arvioitu hieman alhaisemmaksi. Luku kertoo, kuinka monta muuta ihmistä yksi sairastunut voi tartuttaa väestössä.

Suomalaisilla arvioidaan aiemman tutkimustiedon perustella olevan vähemmän ihmiskontakteja kuin briteillä. Lisäksi Auranen sanoo, että laskelmissa suomalaisten oletetaan muuttaneen käytöstään epidemian alussa eli noin 2–3 viikkoa sitten.

THL:n ylilääkäri Leino sanoo, että Imperial Collegen arvio perustuu ajatusvirheelle.

Arvio pohjautuu osittain Kiinan tilastoille. Leinon ja Aurasen mukaan brittiyliopiston tutkijat ovat olettaneet, että Kiinassa on ollut verrattain vähän tartuntoja, joita ei ole havaittu testeissä. Havaitsematta olisi jäänyt vain noin puolet kaikista tartunnoista.

”Se tarkoittaisi, että vain yhdellä prosentilla Wuhanin asukkaista olisi ollut tartunta. Tämä ei voi pitää paikkaansa”, Leino sanoo.

Leino sanoo, että Imperial Collegen tutkijat olettavat koronaviruksen olleen Kiinassa vakava, mutta ei laajalle levinnyt. Mutta Britanniassa oletus onkin, että virus on levinnyt laajalle ja on silti yhtä vakava.

HS ei vielä ennättänyt hankkia Imperial Collegen tutkijoilta vastausta THL:n tulkintaan, mutta heille on lähetetty kommenttipyyntö. Työryhmän johtaja, tartuntatautien asiantuntija Neil Ferguson kertoi keskiviikkona Twitterissä, että hän on vetäytynyt omaehtoiseen karanteeniin, sillä hänellä alkoi yskä ja kova kuume.

THL:n skenaarioista herää kysymys. Perustelevatko tämän mittakaavan luvut koko Suomen laittamista kiinni ja valmiuslain käyttöönottoa?

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila muistuttaa, että emme edelleenkään tiedä, miten uusi koronavirus tulee käyttäytymään. Siksi on haluttu olla varmoja siitä, että toimet ovat riittäviä.

”Nämä ovat skenaarioita, arvioita, parhaita mahdollisia sellaisia. On ihan totta, että tässä on arvioitu kuolleisuus kausi-influenssaa vastaavaksi, mutta tämä virus on aivan toisenlainen.”

Myös THL:n ylilääkäri Leino sanoo, että koronaviruksesta ymmärretään toistaiseksi hyvin vähän.

”Ongelma on se, että kukaan ei vielä oikein tiedä, paljonko koronassa on oireettomia taudinkantajia.”

Tästä johtuen on vaikea arvioida, kuinka suuri osuus tartunnan saaneista päätyy sairaalaan.

Leino sanoo, että nyt julkaistujen skenaarioiden lukuja ei pidä kuitenkaan vähätellä. Ne voivat Leinon mukaan tarkoittaa merkittävää taakkaa terveydenhuoltojärjestelmälle.

Koronaviruksen leviämisestä on esitetty vielä myös paljon edellä mainittuja synkempiä arvioita.

Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut Kiinasta saatujen tietojen perusteella, että noin 80 prosenttia havaituista tartunnoista saisi vain lieviä oireita, 15 prosenttia tarvitsisi jonkinlaista sairaalahoitoa ja 5 prosenttia joutuisi tehohoitoon. Kuolleisuusprosentiksi WHO arvioi kaksi.

WHO tarkastelee siis vain testeissä havaittuja tartuntoja, ei arvioi sairastavuuden osuutta kaikista arvioiduista tartunnoista, kuten THL ja Imperial College.

WHO:n Kiinan-delegaation johtaja Bruce Aylward on kuitenkin todennut, että järjestö ei usko, että Kiinaa koskevien tilastojen lisäksi piilossa on merkittävä määrä vähäoireisia, havaitsemattomia tartuntatapauksia. Kiinalaiset ovat tehneet niin paljon testejä, että Aylward arvioi, että käytössä olevat tilastot vastaavat nykytiedoin pitkälti todellista tartuntatilannetta.

Jos WHO:n arvio pitää paikkansa, se tarkoittaisi että hyvin moni joutuisi koronaviruksen takia sairaalaan, mikä aiheuttaisi todella suuren rasituksen terveydenhuoltojärjestelmälle.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen perusti tiistaina eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle antamansa arvion juuri WHO:n lukuihin. Lehtonen laski, että jos Suomen väestöstä 35 prosenttia saisi tartunnan, se tarkoittaisi että noin 96 000 potilasta tarvitsisi tehohoitoa epidemian aikana.

Pitääkö WHO:n arvio paikkansa?

THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä uskoo, että ei.

Hän perustelee asiaa näin:

Kiinassa on testaus painottunut niihin, joilla on vakavia oireita ja jotka ovat joutuneet sairaalaan. Siksi luvut näyttävät niin hälyttäviltä.

Etelä-Koreassa sen sijaan on testattu massiiviset määrät erilaisia ihmisiä.

”Siellä vakavia oireita on ollut aivan eri mittakaavassa kuin Kiinassa.”

Jos koronavirus olisi siis niin vakava kuin WHO väittää, sen pitäisi näkyä myös esimerkiksi Etelä-Korean testiluvuissa.

”Toinen perustelu lähtee siitä, että kun Suomeen on tullut koronaviruksen saaneita matkailijoita Italiasta ja Itävallasta, niin eiväthän he ole niiden vakavasti sairastavien eläkeläisten kanssa olleet tekemisissä. Tällaiset tapahtumat tukevat ajatusta siitä, että sielläkin täytyy olla paljon sellaisia tartuntoja, jotka eivät ole vakavia.”

Vänskä ei osaa sanoa, mistä WHO:n näkemys johtuu.

”Nyt on kysymys siitä, tekevätkö nämä havaitsemattomat tapaukset koronasta tuplasti lievemmän, vai satakertaisesti lievemmän, vai eivät juuri lainkaan lievemmän, kuten WHO:n lausunto on ymmärretty”, Vänskä sanoo.

”On vaikea olla eri mieltä kuin WHO:n johtaja. Mutta sen perusteella mitä Etelä-Korean ja pohjoismaisten matkailijoiden tilanteesta voi päätellä, arvelen, että tilanne on hyvin erilainen.”

THL:n on määrä julkaista tällä viikolla tarkempia, dynaamisia malleja koronan leviämisestä Suomessa. Silloin saadaan lisävaloa siihen, miltä tilanne voi Suomessa näyttää.

Keskiviikkona järjestö julkaisi jo yhden ennustemallin koronasta. Se ei siis ole yhtä karkea oletus kuin alkuviikosta julkaistut skenaariot.

Mallin perusteella nyt ilmoitettujen rajoitustoimien avulla koronavirus tartuttaisi alle 42 prosenttia väestöstä, ja epidemia venyisi yli puolen vuoden mittaiseksi. Mallissa ei ole arvioitu sitä, kuinka moni tartunnan saaneista sairastuu tai kuolee.

Koska tartuntojen määrä havaitaan viipeellä, tällä viikolla päätettyjen uusien rajoitusten vaikutus tartuntatilanteeseen selviää vasta tulevina viikkoina.

Toistaiseksi Suomessa ei ole kuollut koronavirukseen vielä yhtään ihmistä.

Tulevat viikot ja kuukaudet osoittavat, miten ärhäkkä viruksesta tulee. Sekä sen, ovatko Suomessa laaditut skenaariot ja mallit osuneet oikeaan.