Oppositiopuolueet antavat hallituksen perjantaina ilmoittamille taloustoimille sekä risuja että ruusuja. Toimien mittaluokkaa ja yleislinjaa pidetään oikeana. Pienyrityksille vaaditaan silti vielä suorempia tukia.
”Iso linja on, että siinä oli paljon hyvää. Mutta pk-kenttä jää vielä epävarmuuteen”, sanoo kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.
Hallitus kertoi perjantaina noin 15 miljardin euron toimista, joilla se pyrkii auttamaan koronaviruksen vuoksi vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja turvaamaan ihmisten toimeentulon.
Yrittäjät ja freelancerit pääsevät esimerkiksi työttömyysturvan piiriin, lomautuksien ilmoitus- ja neuvotteluaikoja lyhennetään, työttömyysturvan omavastuupäivät poistetaan ja työssäoloehtoa lyhennetään. Lisäksi yksityisen sektorin työeläkemaksuja alennetaan ja valtion omistaman erityisrahoittajan Finnveran rahoitusvaltuuksia korotetaan. Ajatuksena on, että Finnvera takaa yritysten pankkilainoja.
Lue lisää täältä: Yrittäjille oikeus työttömyyspäivärahaan, yt-neuvottelujen vähimmäiskestoa lyhennetään – Näistä koronakriisin lievitystoimista hallitus päätti
Orpo pitää hallituksen toimien mittaluokkaa oikeana. Hän kiittää myös sitä, että taloustoimet suunnataan sekä työnantajille että työntekijöille. Erityisen hyvää on, että yksinyrittäjät ja freelancerit pääsevät työttömyysturvan piiriin, hän sanoo.
Orpon mielestä ongelma on kuitenkin se, että pienyrittäjille ei suunnattu tässä vaiheessa enempää suoraa tukea.
”Hätä on valtava. Minulle tulee kymmenittäin hätääntyneitä viestejä aivan terveiltä yrityksiltä, joilla ei ole asiakkaita eikä laskutusta, mutta omat laskut on maksamatta”, hän sanoo.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi perjantaina, että hallitus on valmistelemassa vielä lisätoimia pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi. Orpon mielestä tukea olisi tarvittu nopeammin ja sen pitäisi olla suorempaa tukea, ei lisälainoitukseen perustuvaa rahoitusta.
”Tämä ei suoranaisesti auta heitä. Siellä on akuutti kassakriisi, ja hakemalla velkaa, johon tarvitaan kuitenkin edelleen kahdenkymmenen prosentin omavastuu, niin se ei varsinaisesti auta.”
Esimerkiksi työnantajamaksut voitaisiin jäädyttää täysin kolmeksi kuukaudeksi, Orpo sanoo.
”Se maksaa, mutta se on suora taloudellinen merkittävä tuki.”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio.
Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio olisi toivonut pk-yrittäjille lisää suoraa tukea, esimerkiksi tukea vuokranmaksuun.
Erityisesti Taviota huolestuttavat yksinyrittäjät.
”Viesti on yksinyrittäjälle kuitenkin vähän, että hänen tulisi velkaantua ottamalla lainaa epävarmana aikana, joka ei ole hänestä johtuvaa vaan on aika pitkälti valtion karanteenitoimien seurausta”, Tavio sanoo.
”Jos nämä yrittäjät nyt siirtyvät työttömyysturvan piiriin, niin heidän liiketilojensa vuokranmaksu jatkuu ja on muitakin menoja, jotka jatkuvat. ”
Taviokin kuitenkin kiittää hallitusta siitä, että ripeisiin toimiin on nyt ryhdytty. Hän uskoo, että tukea tarvitaan määrällisesti vielä lisää.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää hallituksen toimia pääpiirteittäin hyvinä ja kokoluokkaa oikeana.
Hän huomauttaa silti, että suuri osa 15 miljardin summasta tulee esimerkiksi takausvaltuuksina Finnveran lainoille, eikä suoraa tukea ole kovin paljon.
”Mutta kuitenkin nämä [toimet] ovat äärimmäisen hyvin muotoiltuja siinä mielessä, että on huomioitu pienet yrittäjät ja freelance-yrittäjät”, Essayah sanoo.
”Pääosin olen tyytyväinen, se mitä teroittaisin on näiden asioiden nopea toimeenpano.”
Essayah korostaa, että akuutin kriisin jälkeen on olennaista, ettei hallitus hirttäydy ohjelmaansa ja pyri tekemään luvattuja uudistuksia.
”Nyt hallitusohjelma pitää pistää sivuun. Ei pidä missään nimessä lähteä toteuttamaan sellaisia hallitusohjelmaan kirjattuja suunnitelmia, jotka tässä tilanteessa olisivat lisämenoja näiden menojen päälle.”
Yhtenä esimerkkinä Essayah ottaa esiin oppivelvollisuuden pidentämisen, josta hänen mielestään pitäisi luopua. Sen sijaan, kun lapset ja nuoret pääsevät palaamaan kouluun, pitäisi rahaa keskittää erityistarpeisten lasten tukemiseen.
Liike Nytin Hjallis Harkimo peräänkuuluttaa Orpon ja Tavion tavoin lisää suoraa tukea pienyrityksille.
”Toimet ovat hyviä, mutta eivät ne riitä.”
”Ongelma on, että siinä on kauhean paljon lainarahaa ja maksujen siirtoja ja sellaisia. Yritykset, jotka ovat kivijalkayrityksiä ja joutuvat maksamaan vuokraa, niin niiden oma pääoma kutistuu, jos ne joutuvat ottamaan koko ajan lisää lainaa. En näe, millä tavalla lainat pystytään maksamaan pois”, Harkimo sanoo.
Harkimo olisi toivonut samantyyppisiä toimia kuin Ruotsissa ja Tanskassa, missä yrityksille on osoitettu suoraa palkkatukea.
Myös yritykset peräänkuuluttavat lisää suoraa tukea
Suoraa tukea valtiolta peräänkuulutti perjantaina myös esimerkiksi matkailualaa ja ravintolapalveluita edustava MaRa.
”Toimialan yritykset tarvitsevat suoraa valtion tukea enemmän kuin tämänpäiväiset päätökset tuovat, jotta konkurssiaalto ja sen mukanaan tuoma suuri työttömien määrä voidaan välttää”, järjestön toimitusjohtaja Timo Lappi kirjoitti tiedotteessa.
Lapin mukaan hallituksen päätös lisätä Finnveran valtuuksia on hyvä. Se ei kuitenkaan tuo apua monelle alan yritykselle. MaRan mukaan alan yritysten myynnistä on kadonnut nopeassa ajassa 70–100 prosenttia, ja kassat ovat tyhjiä. Laina ei auta riittävästi.
”Yritykset eivät kestä enää lisävelan ottamista kriisin vuoksi. Myös monen yrityksen luottokelpoisuus ei ole sillä tasolla kriisin jäljiltä, että ne saisivat pankista lainaa edes Finnveran takauksella”, Lappi kirjoittaa.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kiitti hallitusta monista hyvistä toimista.
Erittäin hyvää oli Pentikäisestä esimerkiksi se, että liikevaihtonsa menettänyt yrittäjä voi tukitoimien vuoksi saada työttömyysturvaa ilman, että yritystoiminta pitää ajaa alas.
Pentikäisenkin pääviesti on silti, että yritykset tarvitsevat lisää suoraa tukea lainan sijaan.
”Paketissa on useita hyviä ehdotuksia yritysten kassakriisien torjuntaan, mutta järein tukiarsenaali jätetään vielä varikolle. Se ei ole viisasta. Tarvitaan miljardiluokan suoraa tukea eikä vain lainaa”, Pentikäinen kommentoi tiedotteessa.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen viesti oli niin ikään: paljon hyvää, muttei riittävästi.
”Hallituksen toimet ovat hyvä ensiaallon paketti, jolla vältetään osa konkursseista ja työpaikkojen menetyksistä. Lisää kuitenkin tarvitaan. Esim. valtion pitäisi ottaa kokonaan piikkiinsä sairauspoissaolojen kustannukset kolmeksi kuukaudeksi takautuvasti maaliskuun alusta”, hän kirjoitti viestipalvelu Twitterissä.
Romakkaniemi kiitti hallitusta esimerkiksi lomautus- ja yt-aikojen lyhennyksestä ja yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan.
