Hallituksen 15 miljardin euron kriisipaketti kuulostaa valtavalta, mutta luku voi hämätä - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-analyysi

Hallituksen 15 miljardin euron kriisipaketti kuulostaa valtavalta, mutta luku voi hämätä

Hallituksen 15 miljardin euron talouspaketti kuulostaa suurelta, mutta suoraa tukea se tarjoaa vain vähän. Sitä saattaa olla luvassa myöhemmin.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (vas), pääministeri Sanna Marin, opetusministeri Li Andersson ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson hallituksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (vas), pääministeri Sanna Marin, opetusministeri Li Andersson ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson hallituksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä perjantaina. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Julkaistu: 20.3. 17:38

Hallitus kertoi perjantaina 15 miljardin euron talouspaketista. Sen tarkoituksena on auttaa yrityksiä ja ihmisiä yli koronaviruksen aiheuttamasta talouden voimakkaasta notkahduksesta.

Hallituksen mainitsema 15 miljardia voi kuulostaa varsin suurelta summalta verrattuna esimerkiksi valtion vajaan 58 miljardin euron budjettiin. Käytännössä tukipaketti ei kuitenkaan ole niin iso kuin miltä se kuulostaa.

Suorien tukien sijaan rahoituspaketti koostuu nimittäin lähes täysin lainojen takauksista ja yritysten lakisääteisten maksujen lykkäyksistä. Hallitus ei siis vielä juurikaan laita rahaa liikkeelle suoraan valtion budjetista.

Hallitus haluaa aluksi turvata yritysten välittömän maksuvalmiuden ja estää näitä kaatumasta. Varsinainen talouden elvytyspaketti on mahdollisesti luvassa vasta myöhemmin.

Keskeiseen asemaan alkuvaiheessa nousevatkin myös rahoituspaketin ulkopuoliset toimet kuten työmarkkinajärjestöjen esitykset esimerkiksi lomautusten nopeuttamisesta. Hallitus kertoi toteuttavansa työmarkkinajärjestöjen esitykset suurelta osin.

Käytännössä ihmisiä tullaan auttamaan normaaleilla työttömyystuilla, joiden piiriin pääsee väliaikaisesti tavallista useampi.

HS käy läpi perjantaina julkistetun rahoituspaketin pääkohdat ja niiden merkityksen.

Finnveran valtuudet, +10 miljardia euroa

Kaksi kolmasosaa rahoituspaketista koostuu valtion erityisrahoitusyhtiön Finnveran valtuuksien reippaasta nostamisesta. Valtuudet yritysrahoitukseen nousevat 2 miljardista 12 miljardiin.

Tarkoituksena on, että yritykset hakevat lainaa pankista ja Finnvera takaa lainoja. Valtio joutuu siis maksumieheksi vasta sitten, jos yritykset eivät myöhemmin selviä lainoistaan.

Verojen ja eläkemaksujen lykkäys, +3–4,5 miljardia euroa

Yritykset saavat mahdollisuuden lykätä verojen ja työeläkemaksujen suorittamista kevään yli. Nämä lakisääteiset maksut ovat yrityksille suuri kustannuserä, joten niiden lykkääminen auttaa hetkeksi.

Kyseessä ei kuitenkaan ole lahja yrityksille. Ne joutuvat maksamaan verot ja eläkemaksut myöhemmin.

Eläkemaksujen alennus, +0,9 miljardia euroa

Yksityisten työnantajien työeläkemaksuja alennetaan työmarkkinajärjestöjen esityksestä määräaikaisesti 2,6 prosenttiyksikköä. Noin 910 miljoonaa euroa maksavaa alennusta ei rahoiteta valtion kassasta vaan eläkerahastojen niin sanotusta emu-puskurista.

Eläkemaksun alennus tuo yrityksille suoraa säästöä joksikin aikaa. Rahat on kuitenkin määrä palauttaa eläkejärjestelmään nostamalla eläkemaksuja vuosina 2022–2025.

Avustusten nosto, +0,2 miljardia euroa

Hallitus antoi perjantaina eduskunnalle 400 miljoonan euron lisätalousarvion. Rahoista 150 miljoonaa euroa menee Business Finlandin myöntämiin avustuksiin ja 50 miljoonaa euroa ely-keskusten myöntämiin avustuksiin.

Nämä avustukset ovat takauksista ja maksunlykkäyksistä poiketen valtion suoraa tukea yrityksille. Business Finland voi myöntää avustuksia yrityksille, jotka ovat ajautuneet koronaviruksen vuoksi vaikeuksiin. Näitä rahoja yritysten ei tarvitse maksaa takaisin.

Ihmisiä autetaan työttömyystuilla

Kenties rahoituspakettiakin keskeisempiä perjantaina julkistetuista toimista ovat työmarkkinajärjestöjen esityksestä tehtävät väliaikaiset muutokset työelämälainsäädäntöön.

Yt-neuvottelujen vähimmäiskesto lomautustilanteissa lyhennetään väliaikaisesti viiteen päivään. Kun ongelmiin ajautunut yritys lomauttaa henkilöstöään, se ei joudu maksamaan palkkoja. Lomautetut työntekijät siirtyvät työttömyysturvan piiriin.

Lisäksi hallitus päätti tarjota yrittäjille, itsensätyöllistäjille ja freelancereille väliaikaisen mahdollisuuden työttömyystukeen.

Tulonsa menettävien suomalaisten toimeentuloa tullaankin todennäköisesti tukemaan merkittävästi työttömyystuilla ilman erillisiä päätöksiäkin. Summa voi nousta suureksi, eikä se vielä millään tavoin näy hallituksen julkistamassa rahoituspaketissa.

Hallituksen rahoituspaketti keräsi perjantaina sekä kiitosta että arvostelua. Oppositio ja monet työnantajajärjestöt eivät pitäneet toimia riittävinä.

Esimerkiksi matkailu- ja ravintolapalveluyrityksiä edustava Mara arvioi tiedotteessaan, että alan yritykset tarvitsevat valtiolta enemmän suoraa tukea välttyäkseen konkursseilta. Lainojen takaukset eivät järjestön mukaan riitä, koska yritykset eivät kriisin vuoksi kestä lisävelanottoa.

Onkin selvää, etteivät hallituksen taloustoimet jää tähän.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi perjantain tiedotustilaisuudessa, että valmisteilla on jo yritysrahoituksen ”kolmas aalto”. Siinä keskiössä ovat Lintilän mukaan vakavaraisuutta tukevat toimet ja ennen kaikkea pienet sekä keskisuuret yritykset.

Huhtikuun alkupuolen kehysriihessä hallitus saattaa valmistella myös perinteisiä elvytystoimia, jotka rahoitetaan valtion lisävelanotolla. Elinkeinoelämän etujärjestöt ovat esimerkiksi toivoneet, että valtio ottaisi väliaikaisesti kantaakseen yritysten sosiaaliturvamaksuja.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) kertoi perjantaina, että hallitus suunnittelee myös kuntien tukemista.

Oikaisu 23. maaliskuuta kello 14.05: Toisin kuin jutussa annettiin ymmärtää, mahdollisuus työeläkemaksujen lykkäämiseen ei koske julkisen sektorin työnantajia.

Yritykset|Yrittäjille oikeus työttömyys­­päivärahaan, yt-neuvottelujen vähimmäis­kestoa lyhennetään – Näistä koronakriisin lievitystoimista hallitus päätti

Pörssit|USA:n osakemarkkinoilla huonoin viikko sitten finanssikriisin – Tässä ovat viikon voittajat ja häviäjät Helsingin pörssissä

HS-analyysi|Kenelle jää koronakriisin lasku?

Koronakriisi|Oppositio vaatii lisää suoraa tukea pk-yrittäjille, samoin yrittäjät: ”Hätä on valtava”