Koronavirus on Euroopalle pahin mahdollinen kriisi: maat huolehtivat vain omistaan ja omastaan - Politiikka | HS.fi
Politiikka|HS-analyysi

Koronavirus on Euroopalle pahin mahdollinen kriisi: maat huolehtivat vain omistaan ja omastaan

Kun Euroopan rajat sulkeutuvat, vapaa liikkuvuus ja sen yhtäkkinen puute tulevat näkyviksi. Koronaviruskriisi näytti, millaista on, kun maat toimivat kukin omalla tavallaan.

Kuva: Kimmo Taskinen / HS

Julkaistu: 21.3. 2:00, Päivitetty 21.3. 13:49

On tiistai Brysselin lentokentällä. Koskaan matkustaminen ei ole ollut niin sujuvaa kuin nyt. Kentällä kuulutetaan liian kovalla äänellä ja eri kielillä siitä, että kanssaihmiseen on pidettävä 1,5 metrin etäisyys. Henkilökunta liimaa samasta asiasta kertovia lappuja tolppiin.

Lähdemme pois viime hetkellä. Samana iltana Belgian hallitus kertoo tuntuvasti kiristyneistä toimista: liikkuminen rajataan minimiin. Ravintolat ja kahvilat ovat olleet kiinni jo muutamia päiviä, valtaosa kaupoista suljetaan. Nyt ei saa liikkua kuin välttämättömissä asioissa eikä tavata muita kuin ydinperhettä. Belgiassa koronavirukseen kuolleiden määrä on kasvussa.

Suomessa Helsinki–Vantaalla on kuin laskeutuisi eri maailmaan: kukaan ei kerro karanteeneista mitään. Ihmiset poimivat suksipussejaan matkalaukkuhihnalta. Kun katsoo auki olevassa kahvilassa ihmisiä tuntuu kuin olisi eri planeetalla.

Työskentelen Brysselin-kirjeenvaihtajana ja asumme normaalisti Belgiassa. Olemme kuin niin moni nyky-Euroopassa: hyödymme rajojen ylittämisen sujuvuudesta. On pienet roaming-maksut, oikeus terveyspalveluihin kaikkialla, eikä edes passia tarvitse. Työnteon voi aloittaa heti samana päivänä kun maahan tulee.

 Ajatus kodista ei rajoitu yhteen kansallisvaltioon.

Kun rajat sulkeutuvat, tulee kiire, mutta ei oikein tiedä mihin. Viranomaiset sanovat, että nyt on valittava, missä epidemia-aallon ottaa vastaan. Se ei ole enää monelle nykyeurooppalaiselle päivänselvää. Ajatus kodista ei rajoitu yhteen kansallisvaltioon.

Euroopan unionista kerrotaan nyt tyhjille toimittajalehtereille. Perjantaina suljettiin viimeinenkin mahdollisuus paikallaoloon, kun Euroopan komission puolenpäivän tiedotustilaisuus siirrettiin vain etäyhteydellä seurattavaksi. EU opettelee kiireen vilkkaa etäkommunikaatiota. Parlamentti on jo ensimmäisen sähköpostiäänestyksensä tehnyt.

Koronavirus yllätti Euroopan unionin housut kintuissa, eikä kyse ole vain etätyökäytänteiden puuttumisesta. Sanotaan, että unioni kasvaa kriiseistään. Finanssikriisi ja eurokriisi veivät eteenpäin talouden paniikkityökaluja ja pankkien pelastusvälineitä. Pakolaiskriisi pakotti EU:n kohtaamaan ainakin sen, kuinka valmistautumaton se oli suureen tulijajoukkoon. Yhteinen maahanmuuttopolitiikka on ollut tavoitteena siitä asti.

Koronaviruksen kaltainen terveyskriisi on unionille pahin mahdollinen. Moni EU:n kriisilinjaus on tehty niin, että muut jäsenmaat tulevat toisten tueksi. Nyt kriisi on päällä kaikkialla. Lisäksi EU:lla ei ole toimivaltaa jäsenmaiden terveysasioihin tai kansallisen turvallisuuden kysymyksiin. Kun rooli rajoittuu koordinointiin ja keskusteluun, toimet ovat väistämättä heikkoja.

Koronaviruskriisissä Euroopan maat alkoivat yksi toisensa jälkeen toimia itsekseen, monet muita informoimatta. Tanska sulki rajojaan ensimmäisten joukossa. Unkarin pääministeri Viktor Orbán syytti koronaviruksesta ulkomaalaisia ja maahanmuuttoa. Puolan rajalle syntyi pitkiä jonoja, koska maan läpi ei saanut enää kulkea. Italia pyysi apua ja suojavarusteita, mutta EU-maat vastasivat lääke- ja suojavarusteiden vientikielloilla.

Oli kuin koronavirus olisi lopultakin paljastanut eurooppalaisen solidaarisuuden todelliset kasvot: jokainen huolehtikoon omastaan ja omistaan.

Kolme pitkän linjan nykyistä ja entistä europarlamentaarikkoa, kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, vihreiden Heidi Hautala ja demareiden Liisa Jaakonsaari ovat kaikki seuranneet Euroopan koronakriisiä huolestuneena. He tietävät, ettei Euroopalla ole aseita tätä kriisiä vastaan.

Liisa Jaakonsaari Kuva: Mesut Turan / Lehtikuva

Jaakonsaari liittää korona­kriisin isompaan pettymykseen, joka alkoi vuoden 2015 pakolaiskriisistä. Sen hoito on ollut EU:lle iso epäonnistuminen, ja se kylvi nykyisen epäluottamuksen siemenet.

”Viimeisenä meppikautena jakolinjat korostuivat ja tulivat kielenkäyttöönkin. Vanhat ja uudet jäsenmaat, itäiset ja läntiset. EU on kyvytön, jos jäsenmaat eivät luota toisiinsa”, Jaakonsaari pohtii.

Sirpa Pietikäinen on puhunut viime päivät valtaosin puhelimessa ja yrittänyt selvittää, miksi esimerkiksi Suomen viranomaiset toimivat toisin kuin moni eurooppalainen maa. Pietikäinen tietää, että EU:n päätöksenteossa mitään ei synny ellei on pakko.

Sirpa Pietikäinen Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

”Olemme juuttuneet kansallis­valtio­konseptiin, asioita ei haluta viedä EU-tasolle”, hän sanoo.

Pietikäinen luettelee hengästyttävällä tahdilla asioita, joista on väännetty ja osassa onnistuttu. Finanssikriisin jälkimainingit, pankkivalvonta, veronkierron säädökset, kasvu- ja vakaussopimus, talous- ja rahaliitto Emun kehittäminen, yhteinen rajavalvonta.

”Ja tämä terveys. Olemme pitkään yrittäneet saada eurooppalaisia referenssikeskuksia, joissa olisi tietoa ja osaamista harvinaisista sairauksista. Mutta jäsenmaat ovat vastahakoisia tiedon jakamisessa”, hän huokaa. Potilaiden oikeusdirektiivikään ei ole juuri edennyt.

Tähän väliin on hyvä lisätä, että Euroopan unionin päätöksenteko perustuu jäsenmaiden kantoihin. Jos jokin jäsenmaa ei ole valmis jakamaan esimerkiksi terveyteen liittyviä tietoja, yhteishankkeet voi haudata.

Pietikäisellä on ehdotus: EU:n epidemia- tai tartuntatautiasetus. Se tarkoittaa, että jäsenmaat toimisivat terveydenhuollon ja rajatoimien osalta tietyllä yhdenmukaisella tavalla kun tietyt riskikriteerit täyttyvät. ”Koronakriisiin tämä ei kuitenkaan ehdi”, Pietikäinen sanoo.

Heidi Hautala Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Myös Heidi Hautala on pohtinut vastaavan asetuksen tarvetta. Vapaan liikkuvuuden aikana yksikään maa ei voi tehdä päätöksiään umpiossa. Opetuksena on, että koordinaation pitää olla vahvempaa, hän sanoo.

Hautala on kiireinen, sillä puhemiesten kokouksessa EU-parlamentin täytyy keksiä uusi tapa hoitaa täysistuntoja ja äänestyksiä etänä.

”Kyllä tämä tuli luvattoman yllättäen.”

 Vaikka esimerkiksi lentoliikenne vähenisi, ihmiset ovat kansainvälisempiä kuin koskaan.

Millaisena Euroopan unioni tulee kriisistä ulos?

Lentokentällä on aikaa tehdä arvio nykyhetkestä. Vaikka Euroopan unioni lakkautettaisiin tällä sekunnilla, matkustamisen härdelliä ei voi enää pysäyttää. Vapaasta liikkuvuudesta on tullut kansalaisten perusoikeus, ja vaikka esimerkiksi lentoliikenne vähenisi, ihmiset ovat kansainvälisempiä kuin koskaan.

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkija Timo Miettinen sanoo, etteivät vapaan liikkuvuuden rajoitukset itsessään tuhoa EU:ta.

”Schengen-alueen lakkautus on radikaali toimi. Toisaalta pakolaiskriisi toi väliaikaiset tarkastukset Euroopan rajoille, ja Eurooppa selvisi”, hän sanoo.

Jäsenmaiden omat linjaukset ovat Miettisen mielestä seurausta pidemmästä trendistä. EU:n päätöksenteko on ollut yksittäisten jäsenmaiden, Saksan ja Ranskan, tai yksittäisten maaryhmien käsissä. Nyt nähty toimintamalli on vain jatkumoa tälle, hän sanoo.

Miettinen muistuttaa, että Euroopan unionin todellinen valta on sen talouspäätöksissä. Euroopan keskuspankin ratkaisut ovat tärkeitä, ja jäsenmaille pitää antaa liikkumavaraa omiin talouspäätöksiin. Miettinen on huolissaan euroalueen selviytymisestä.

”Eurokriisin aikana luodut kriisimekanismit ovat liian pieniä Italian pelastamiseen”, hän sanoo.

Euroopan unioni selviää, koronakriisistäkin. Vakavaa on, jos siinä välissä yhteys toisiin maihin katoaa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel, Espanjan kuningas Felipe VI ja Tanskan kuningatar Margareeta vetosivat kaikki tällä viikolla harvinaisissa tv-puheissa kansalaisiinsa. Euroopan unionista tai Euroopasta he eivät muistaneet puhua mitään. Unohdus on EU:lle koronaakin suurempi uhka.

Moni EU:n kriisilinjaus on tehty niin, että muut jäsenmaat tulevat toisten tueksi. Nyt kriisi on päällä kaikkialla. Kuva: Kimmo Taskinen / HS

Koronavirus|Pääministeri Sanna Marin vetoaa HS:n haastattelussa kaikkiin suomalaisiin: Valtio ei voi yksin ratkaista koko kriisiä

HS-analyysi|Hallituksen 15 miljardin euron kriisipaketti kuulostaa valtavalta, mutta luku voi hämätä

Yritykset|Yrittäjille oikeus työttömyys­­päivärahaan, yt-neuvottelujen vähimmäis­kestoa lyhennetään – Näistä koronakriisin lievitystoimista hallitus päätti

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Politiikka

Luetuimmat

Uusimmat