Kriisiviestinnän asiantuntijat kehottavat tiedottamaan avoimesti myös koronavirus­epidemian mahdollisista kuoleman­tapauksista - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Viestintä

Kriisiviestinnän asiantuntijat kehottavat tiedottamaan avoimesti myös koronavirus­epidemian mahdollisista kuoleman­tapauksista

Jos viranomaiset panttaavat tietoa koronavirusepidemian leviämisestä, tietotyhjiö täyttyy spekuloinneilla ja huhuilla, kriisiviestinnän asiantuntijat varoittavat.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (vas.), pääministeri Sanna Marin sekä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen hallituksen tiedotustilaisuudessa Helsingissä torstaina. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Julkaistu: 20.3. 21:07

Viranomaiset alkavat tiedottaa säännöllisesti koronavirustartunnan varalta testattujen, sairaalassa hoidossa olevien, sairaalasta poistuneiden ja tehohoidossa olevien määrästä, kertoi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila perjantaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Kriisiviestinnän asiantuntijoiden mukaan päätös on tärkeä. Viestintäasiantuntija, professori Elisa Juholin pitää väistämättömänä sitä, että kansalaisille on tiedotettava myös koronavirukseen kuolleista sitten, kun kriisi on siinä vaiheessa.

Viranomaiset eivät voi Juholinin mukaan lähteä näissä poikkeusoloissa sellaisesta olettamuksesta, että potilaiden kuolemista tiedottamatta jättäminen estäisi tiedon leviämisen.

”Jos tietotyhjiöitä syntyy, ne täyttyvät. Viisainta viranomaisviestintää on se, että viranomainen itse kertoo heti tiedot oikein. Väärän tiedon oikominen on vaikeaa tai peräti mahdotonta.”

Koronavirukseen kuolleiden määrä on kasvanut maailmanlaajuisesti yli kymmeneentuhanteen. Suomessa kuolemantapauksia ei vielä ole. Aiemmin tällä viikolla kävi ilmi, että sosiaali- ja terveysministeriö on antanut sairaanhoitopiireille viranomaisohjeen olla kertomatta julkisuuteen alueellisia tietoja koronaviruksen takia tehohoidossa olevien ihmisten määrästä.

Professori Elisa Juholin. Kuva: Twitter

Päätöstä arvosteltiin, ja Varhila perusteli sitä yksityisyyden suojalla.

Edessä ovat kuitenkin koronaviruspandemian vuoksi hyvin pitkään kestävät poikkeusolot, ja oikea-aikainen tieto virusepidemian leviämisestä on erittäin tärkeää, Juholin sanoo. Hänen mukaansa on kuitenkin hyvin ymmärrettävää, että viranomaiset nyt empivät vaikkapa kuolemantapauksista tiedottamisessa.

”Laki yksityisyyden suojasta toki sitoo viranomaisia. Poikkeusoloissa tulee kuitenkin heti vastaan se, mikä on kaikkein tärkeintä kokonaiskuvan kannalta.”

Kriisissä ei voi peitellä ikäviä tosiasioita, viestintäalan ammattilaisten Procom-yhdistyksen toimitusjohtaja Elina Melgin sanoo.

”On tietenkin koko ajan punnittava, mikä on sitä tietoa, jota kansalaiset oikeasti tarvitsevat.”

Kun kansalaisia nyt pyydetään rajoittamaan liikkumistaan ja arkeaan hyvin paljon, tuottaa valtavasti ristiriitoja ja epäluottamusta, jos viruksen leviämisestä ei anneta päivittyvää tietoa. Vaikka harkinta on vaikeaa, poikkeusoloissa on pohdittava, tuottaako esimerkiksi tiukka yksityisyyden suoja kokonaisuuden kannalta enemmän vahinkoa kuin tehohoidon tilanteesta tai kuolemantapauksista avoimesti tiedottaminen, Melgin sanoo.

Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja Elina Melgin. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

Strategia, jossa viranomaiset yrittävät rauhoitella ihmisiä ja siksi samaan aikaan rajoittavat tiedonsaantia, voi joskus olla hyvinkin viisasta, Juholin sanoo.

”Kaikki ei voi koskaan olla täysin avointa. Nyt olemme kuitenkin poikkeusoloissa, ja harkinta on siksi erityisen vaikeaa.”

Juuri nyt tiedon tarve on valtava, mutta jossain vaiheessa ihmiset eivät jaksa enää seurata tapahtumia, Juholin sanoo. Silloin on erityisen tärkeää, että viranomaisten antama tieto on selkeää ja ymmärrettävää.

”Käynnissä on myös informaation ja disinformaation taistelu. Ei olla sellaisessa maailmassa, että hallituksesta tulee yksi totuus, vaan rinnalla on kilpailevia totuuksia koko ajan.”

Säännöllinen raportointi kriisin kaikista vaiheista on tärkeää, sillä kyse on viranomaisviestinnän uskottavuudesta. Jos tilanne ei pahene, kansalaisten on pystyttävä luottamaan myös tähän arvioon. Juholin sanoo.

”Kansalaisten luottamus viranomaisiin säilyy sitä paremmin, mitä avoimemmin saa tietoa. Jos viranomainen ei tiedota, ilmatilan ottavat jotkut muut, kuten spekulaatiot ja huhut. Kriisiviestinnässä keskeinen tehtävä on luottamuksen ylläpitäminen.”

Se, että jotain koronaepidemiaan ja ihmisten turvallisuuteen oleellisesti liittyvää jäisi kertomatta, lisäisi huomattavasti väärän tiedon määrää ja kansalaisten turvattomuuden tunnetta, sanoo myös Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aho.

Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aho. Kuva: Jyväskylän yliopisto

”Poikkeusolojen julistaminen tarkoittaa kansalaisille sitä, ettei kaikki ole kunnossa. Tämä horjuttaa perustusvallisuuden tunnetta. Ja kun se järkkyy, järkkyy aika moni muukin asia yhteiskunnassa.”

Luoma-aho siteeraa johtamisasiantuntija Pauli Juutin teesiä siitä, että ihmisillä on kriisissä kolme kysymystä: miten minulle käy, miten minulle käy ja miten minulle käy. Siksi sellainen viranomaisten viestintä, jossa on epäselvää, kuka saa kertoa mitäkin tietoa, lisää epävarmuutta.

Viestintätarve on jo niin korostunut, että myös yksittäisiä sanoja aletaan ylitulkita, Luoma-Aho sanoo.

”Kenelläkään ei ole toimintamallia mihinkään tällaiseen. Nyt lennetään sokkona, ja siksi helposti tilanne myös kiristyy.”

Pääministeri Sanna Marinin (sd) ja hallituksen yksittäisten ministerien viestintä on ollut tähän mennessä selkeämpää kuin esimerkiksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Luoma-aho arvioi.

Ongelma on Luoma-ahon mielestä ollut esimerkiksi se, etteivät kansalaiset ole saaneet viranomaisviestinnästä selkoa siitä, seuraako Suomi koronavirustestausten määrässä Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksia vai tehdäänkö Suomessa omia linjauksia.

”Kun asiantuntija­organisaatio nyt viestii, viestinnän on lähdettävä kansalaisten tarpeista, ei siitä, että viranomaiset kertovat esimerkiksi omista haasteistaan.”

Kaiken kaikkiaan hallituksen ja pääministeri Marinin tapa viestiä saavat asiantuntijoilta kiitosta.

”Marin on selvinnyt kiitettävästi. Hän on kasvanut viestintätaidoissaan muutamassa päivässä huikeasti”, Juholin sanoo.

”Olosuhteisiin nähden hallitus selviytyy viestinnästä hyvin”, Luoma-aho sanoo.

Marin on viestinnässä Mauno Koiviston linjoilla, Luoma-aho sanoo.

”Koivistosta pidettiin paljon rauhallisen ja hillityn tyylin vuoksi. Rauhallinen olemus herättää luottamusta, ja siinä myös Marin on hyvä.”

Melginin mielestä Marin esiintyy selkeästi.

”Ihan samalla tavalla kuin Esko Aho joutui pääministerinä 1990-luvun laman keskelle ja selvisi siitä, nyt Marin osoittaa kykynsä hoitaa kriisiä hyvin.”

Viestinnän näkökulmasta poikkeusolot ovat vaikeat niin viranomaisille kuin kansalaisille, Luoma-aho sanoo.

”Kriisitunteita kestää silloin, kun tietää, että kriisi on väliaikaista. Nyt emme tiedä, onko niin.”

Suomalaiset joutuvat nyt Luoma-ahon mukaan emotionaalisesti koville. Tunnetaakkaa on siksi päästävä joskus myös keventämään. Taitava viestijä pystyy tarjoamaan kuulijoille mahdollisuuden purkaa hieman tunteita, Luoma-aho sanoo.

”Tällainen tunnetason viestintä tulee lopulta hyvin pienistä asioista. Ei kerrota vain faktoja, vaan osoitetaan myös myötätuntoa. Annetaan oikeutus niille tunteille, joita kansalaisilla on. Myös viranomaiset voivat sanoa, että aika on todella poikkeuksellinen ja siksi myös meidän asiantuntijamme jännittävät, teemmekö oikeita ratkaisuja.”

HS-analyysi|Sairaanhoito­piirit eivät kerro julkisuuteen, kuinka monta suomalaista on sairaala­hoidossa korona­viruksen takia

Seuraa uutisia tästä aiheesta