”Oliko tämä painajainen?”
Tämä on ollut pääministeri Sanna Marinin (sd) ensimmäinen ajatus, kun hän on herännyt parina viime viikkona lyhyeksi jääneen yöunen jälkeen.
”Sen jälkeen olen joutunut toteamaan, että valitettavasti tilanne on totisinta totta”, Marin sanoo. Hän on kyennyt nukkumaan, vaikka paineet ovat olleet kovat.
”Minulla on hyvät unenlahjat. Kyse ei ole siitä, etten kykenisi nukkumaan, vaan minulla ei ole ollut aikaa nukkua.”
Sanna Marin ei ole varmasti ainoa suomalainen, jolle on käynyt samalla tavalla, mutta pääministerille koronavirus on isompi painajainen kuin useimmille muille.
Pääministeri ei ole lääkäri, mutta hänen vastuullaan on koko kansan terveys enemmän kuin kenelläkään muulla. Suomessa todettiin lauantaina ensimmäinen koronavirukseen liittyvä kuolemantapaus.
Pääministeri johtaa valtioneuvostoa eli hallitusta, joka on koronakriisin pääesikunta. Hallitukselta vaaditaan nopeita ja oikeita päätöksiä tilanteessa, jossa Suomi ei ole koskaan ennen ollut.
”Se ei ole lainkaan olennaista, miltä minusta tuntuu. Oleellista on se, mitä hallitus tekee. Minä keskityn omaan työhöni eli hallituksen johtamiseen.”
”Ei kukaan voi olla tällaisen tilanteen kohtaamiseen valmis. Silti kaikki eteen tulevat haasteet pitää ratkaista. Olen ratkaisukeskeinen ihminen. Uskon siihen, että on tilanne mikä tahansa, aina löytyy ratkaisuja, jos niitä halutaan etsiä.”
””Aina löytyy ratkaisuja, jos niitä halutaan etsiä.”
Marin kehuu hallituspuolueiden yhteistyötä. ”Ei hallituksessa ole ollut minkäänlaista ristivetoa.”
Myös oppositio saa kehut. ”Arvostan todella paljon opposition toimintaa. On äärettömän tärkeää, että kansakuntana osoitamme yhtenäisyyttä ja yhteistyökykyä. Tällaisessa tilanteessa meillä ei ole hallituspuolueita ja oppositiopuolueita, vaan vain suomalaisista välittäviä kansanedustajia ja ihmisiä.”
Marinin jämäkkää ja selkeäsanaista esiintymistä on kehuttu laajasti, mutta hallitus on saanut kritiikkiäkin.
Erilaisissa medioissa on esiintynyt kirjoituksia, jossa korostetaan presidentin roolia ja vähätellään hallituksen roolia kriisin hoitamisessa.
Presidentillä ei yleensä ole juuri valtaa kotimaan asioiden hoidossa.
Tällä viikolla käyttöön otettu valmiuslaki vaatii kuitenkin poikkeusolojen toteamisen, ja se pitää hallituksen tehdä yhteistoiminnassa presidentin kanssa. Edellisen kerran Suomessa vallitsivat poikkeusolot toisen maailmansodan aikana.
Marinia ilmiselvästi häiritsevät kirjoitukset, joissa vähätellään hallituksen ja korostetaan presidentin roolia koronakriisin hoidossa.
On muun muassa väitetty, että presidentin ja puolueiden puheenjohtajien kokouksessa 9. maaliskuussa presidentti patisti hallitusta toimiin.
Marin sanoo, ettei siellä puhuttu mitään valmiuslain käyttöönotosta, vaan sen päivittämisestä muista syistä kuin koronan takia.
”En ole kokenut, että presidentti olisi patistanut. Meillä on ollut hyvä ja toimiva keskusteluyhteys koko ajan, kuten pitääkin olla. On ollut tärkeää, että presidentti ja eduskunnan puhemies ovat koko ajan informoituja. Itse kunnioitan instituutioita, ja haluan, että asiat tehdään hyvin.”
Marin on ollut tilanteen edetessä yhteydessä tasavallan presidenttiin Sauli Niinistöön, mutta myös Viron ja Ruotsin pääministereihin. Niinistö on pitänyt yhteyttä Venäjän presidenttiin.
Marin sanoo, että valmiuslain käyttöönoton valmistelu alkoi täysin hallituksen toimesta.
”Tiedän sen, koska itse tulin viime viikon keskiviikkona siihen johtopäätökseen, että meidän pitää alkaa valmistella valmiuslain käyttöönottoa. Pidin todennäköisenä, että tilanne tulee Suomessakin muuttumaan nopeasti ja valmiuslakiin joudutaan turvautumaan.”
Pääministeri sanoo, että valmiuslain käyttöönotto tuli ensimmäisenä esille hänen ja Krista Kiurun (sd) keskustelussa myöhään illalla keskiviikkona 11. maaliskuuta.
Keskiviikkoyön aikana Marin teki päätöksen kutsua oppositiopuolueet koolle keskustelemaan valmiuslain käyttöönotosta.
Pääministeri Sanna Marin ja erityisavustaja Pirita Ruokonen (oik.) poistuivat eduskuntapuolueiden puheenjohtajien ja ryhmäjohtajien kokouksesta Säätytalolta 12. maaliskuuta 2020. Kokouksessa keskusteltiin siitä, onko Suomessa tarve ottaa käyttöön valmiuslaki koronavirusepidemian takia.
Seuraavana päivänä Suomessa ilmoitettiin, ettei yli 500 hengen tilaisuuksia saa järjestää, ja valmiuslain valmistelu aloitettiin.
Meni viikko, niin eduskunta oli hyväksynyt valmiuslain, jonka nojalla esimerkiksi päätösvalta lääkkeiden myynnin rajoittamista ja työaikalaista poikkeamisesta siirtyi valtioneuvostolle.
”Ennen keskiviikkoa valmiuslain käyttöönotto ei ole ollut esillä missään keskustelussa, johon minä olen osallistunut. Eikä pidä paikkaansa, että sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto olisivat jarruttaneet kovimpien toimien käyttöönottoa. Nimenomaan Sdp:n ministeri Krista Kiuru ja vasemmistoliiton ministerit Aino-Kaisa Pekonen ja Li Andersson ovat olleet keskeisessä roolissa, kun toimia on valmisteltu hyvin nopealla aikataululla, ja he ovat tehneet töitä kellon ympäri.”
Marin sanoo, että Suomessa on tammikuusta asti valmistauduttu kaikkiin vaihtoehtoihin. Hän uskoo, että Suomi on toiminut oikein.
Olisiko Suomen pitänyt toimia jo aikaisemmin?
”Ei. Suomi on toiminut oikea-aikaisesti suhteessa siihen, mikä tautitilanne on ollut Suomessa. Meillä tauti kulkee jäljessä, jos verrataan esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Aiemmin kaikki tartuntaketjut ovat olleet tiedossa, eikä ollut perusteita lähteä järeämpiin toimiin. Haitat olisivat olleet suuremmat kuin hyödyt.”
Marin itse päätti Eurooppa-neuvoston tiistaina 10. maaliskuuta pidetyn videokokouksen jälkeen, että nyt on se hetki, jolloin Suomenkin pitää alkaa toimia järeämmin.
””Aiemmin haitat olisivat olleet suuremmat kuin hyödyt.”
Yksi herättäjä oli Saksa, joka puhui kokouksessa voimakkaasti elvytyksestä, johon maa yleensä suhtautuu kriittisesti.
Marin soitti kokouksen jälkeen valtiovarainministeri Katri Kulmunille (kesk) ja sanoi, että Suomen pitää alkaa valmistella nopeasti talouden tukipakettia.
”Ei voi sanoa, etteikö jo tätä ennen olisi ollut sellainen käsitys, että joudumme ottamaan kovempia keinoja käyttöön. Olemme varautuneet tilanteen kehittymiseen tammikuun alusta lähtien ja seuranneet päivittäin tautitilannetta Suomessa ja maailmalla.”
Pääministeri Sanna Marin (toinen oik.) johti puhetta lehdistötilaisuudessa, jota käytännössä koko Suomen hallitus oli mukana seuraamassa Valtioneuvoston linnassa 12. maaliskuuta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilannearvio Suomen osalta päivittyi keskiviikkona 11. maaliskuuta ja lauantaina 14. maaliskuuta. Samalla valtioneuvosto valmisteli nyt voimassa olevia rajoituksia.
Perusteena oli taudin nopea leviäminen Euroopassa ja se, että Suomeen oli palaamassa nopeasti kymmeniätuhansia ulkomailla olleita suomalaisia.
Vähättelikö THL liian kauan taudin leviämistä?
”Itse en näe sitä näin. Kun kaikki tartuntaketjut olivat vielä tiedossa, tilannetta hoidettiin sen mukaisesti.”
Sairaaloissa, kodeissa ja kunnissa on kritisoitu hallituksen paikoin epäselviä ohjeita. Oletteko epäonnistuneet tiedotuksessa?
”Aina voi tehdä paremmin, mutta tällä hetkellä minusta näyttää siltä, että Suomessa tämä on varauduttu ja hoidettu hyvin ottaen huomioon tilanteen poikkeuksellisuus. Mutta emme tietenkään vielä tiedä, ovatko päätöksemme olleet oikeita. Se nähdään myöhemmin.”
”Jälkikäteen pitää arvioida tarkkaan, mitä tehtiin, missä vaiheessa, ja olivatko toimet oikea-aikaisia ja miten prosessi kulki. Tämä arvio pitää tehdä hyvin, jotta olisimme vielä paremmin varautuneet seuraavaan epidemiaan, joka on jossakin vaiheessa edessä. Nyt meillä on ollut oppinamme aikaisemmat tilanteet. Ikinä ei tule sitä tilannetta, että päätöksentekijät ja virkakoneisto toimisivat täydellisesti.”
Marin sanoo, että Suomi on ollut kuitenkin paremmin varautunut kuin useimmat muut maat, koska kunnissa ja sairaaloissa on varsin tuoreet pandemiaohjeet, ja esimerkiksi lääkkeitä ja suojavarusteita on valmiusvarastossa enemmän kuin useimmissa muissa maissa.
Jossakin vaiheessa koronaviruksen aiheuttama akuutti kriisi päättyy.
Millaisessa kunnossa Suomi on sen jälkeen?
”Sitä on mahdotonta ennustaa. Pyrimme tietenkin omilla toimillamme siihen, että kriisitilanteesta koituisi mahdollisimman vähän kielteisiä vaikutuksia Suomeen pitkällä aikavälillä. Sen takia teemme mittavia toimia yritysten auttamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Pyrimme nyt välttämää ennen kaikkea tilannetta, että yrityksiä menisi nurin ja tulisi massatyöttömyyttä. Se olisi vuosien ja vuosien taivallus sen jälkeen.”
Marin sanoo, ettei hallitus ole käsitellyt, mitä se tekee aivan eri olosuhteissa tehdylle hallitusohjelmalle.
”Puolueet ovat tietysti sitoutuneita hallitusohjelman tavoitteisiin, mutta on aivan selvää, että tilanne on täysin muuttunut kahdessa viikossa. Emme tällä hetkellä keskustele, miten elokuun budjettiriihen saadaan 30 000 uutta työpaikkaa, vaan miten pelastamme nykyiset työpaikat.”
Myöskään ilmastopolitiikan osalta hallitus ei ole keskustellut muutoksista.
”Ilmastomuutos ei valitettavasti tunne armoa eikä katso, mikä tilanne on. Ihmiskunnan pitää pystyä tekemään ilmastoratkaisuja tai muuten olemme vielä pahemmassa kriisissä kuin nyt.”
Onko mahdollista, että koronaviruksen leviämisen estotoimet ovat niin rajuja, että ne romuttavat keskeisten maiden taloudet ja aiheuttavat tätä kautta vielä suuremman terveysuhan maailmalle kuin koronavirus?
”Edelleen, en ole ennustaja. En pysty ennakoimaan kaikkia vaikutuksia ja seurauksia. Totta kai Suomessakin on tarkkaan pohdittu, miten toimet tulevat vaikuttamaan yhteiskuntaan.”
Onko edessä menojen leikkauksia?
”Hallituksessa ei ole käyty tästä aiheesta keskustelua. Hoidamme nyt akuuttia kriisiä.”
Minkälainen maa on Suomi on kolmen vuoden kuluttua?
”Suomi on kolmen vuoden kuluttua pohjoismainen hyvinvointivaltio. Itse uskon, että tästä selvitään. Toivottavasti tämä tulee yhdistämään kansakuntaa.”
””Aina jossakin välissä Emma on käynyt tervehtimässä viisikon puheenjohtajia.”
Marinin perhe asuu pääministerin virka-asunnossa Helsingin Kesärannassa. Hänen puolisonsa on etätöissä ja hoitaa päivisin pariskunnan parivuotiasta Emma-tytärtä.
”Aamulla olen Emmaa nähnyt, mutta olen keskittynyt tämän tehtävän hoitoon näinä viikkoina. Kesärannassa on paljon kokouksia, ja aina jossakin välissä Emma on käynyt tervehtimässä viisikon puheenjohtajia.”
Onko tyttärenne ollut huolestunut koronaviruksesta?
”Ei hän koronasta ymmärrä, mutta hän kylläkin opetteli pitämään tiedotustilaisuuden tällä viikolla. Se oli oikein suloista.”
