Patisteliko presidentti hallitusta ottamaan valmiuslain käyttöön vai ei? HS kertoo, miten historiallinen prosessi eteni - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Valmiuslaki

Patisteliko presidentti hallitusta ottamaan valmiuslain käyttöön vai ei? HS kertoo, miten historiallinen prosessi eteni

Valmiuslaki otettiin Suomessa pikavauhtia käyttöön poikkeusolojen toteamisen jälkeen. HS kertoo, miten valmistelu eteni kulisseissa.

Pääministeri Sanna Marin (sd) vastasi valmiuslain mahdollista käyttöönottamista koskeviin kysymyksiin eduskunnan kyselytunnilla torstaina 12. maaliskuuta. Oikealla opetusministeri Li Andersson (vas), valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Julkaistu: 22.3. 2:00, Päivitetty 22.3. 9:52

Pääministeri Sanna Marin (sd) vaikutti aidosti yllättyneeltä kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kysymyksestä.

Oli torstai 12. maaliskuuta, ja käynnissä oli eduskunnan viikoittainen kyselytunti.

Orpo kysyi, ovatko hallituksen tekemät toimet koronaviruksen pysäyttämiseksi pääministerin mielestä riittäviä. Kysymys ei itsessään ollut yllättävä – olihan oppositio keskiviikkona ja torstaina moneen otteeseen vaatinut hallitukselta tiukempaa linjaa viruksen leviämisen taltuttamiseksi.

Yllättävää oli Orpon pohjustus kysymykselleen.

Orpo viittasi saman viikon maanantaina, 9. maaliskuuta, presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä järjestettyyn tilaisuuteen, johon presidentti Sauli Niinistö oli kutsunut kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.

”Kerroimme silloin, että me oppositiosta olemme valmiit tukemaan valmiuslain käyttöönottoa”, Orpo sanoi.

Tämä yllätti pääministeri Marinin. Hänen mielestään presidentin tapaamisessa ei oltu lainkaan puhuttu valmiuslain käyttöönotosta. Ihmetys kuului myös Marinin vastauksesta.

”Viittasitte tasavallan presidentin maanantaiseen tilaisuuteen, itsekin olin paikalla. Siellä keskusteltiin toki valmiuslain uudistamisesta ja päivittämisestä, mutta se ei suoraan liittynyt siihen, otetaanko valmiuslaki käyttöön nyt tässä tilanteessa”, Marin vastasi Orpolle.

Aiemmin samaisena torstaina Marinin hallitus oli ilmoittanut suosittelevansa kaikkien yli 500 hengen yleisötilaisuuksien perumista. Vaikka muotoilussa puhuttiin suosituksesta, kyseessä oli kielto. Hallituksen ohjeistuksen mukaan aluehallintoviranomaiset esittivät massatilaisuuksien perumista.

Perussuomalaisille ja kokoomukselle tämä ei riittänyt. Ne vaativat hallitukselta kovempia rajoituksia ja toimia. Ne vaativat hallitukselta valmiuslain käyttöönottoa.

Jälkikäteen julkisuudessa on pohdittu, viivyttelikö hallitus valmiuslain käyttöönotossa. Samalla on pohdittu, mikä oli presidentti Sauli Niinistön rooli asiassa.

Patisteliko presidentti vastahakoista hallitusta toimimaan?

Tässä jutussa yritetään vastata näihin kysymyksiin. Siksi on syytä käydä läpi valtiojohdon keskeisiä kokouksia kahden viikon ajalta. Tiedot ovat peräisin useista lähteistä.

Maanantaina 9. maaliskuuta eduskuntapuolueiden puheenjohtajat vierailivat tasavallan presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä. Siinä ei sinänsä ollut mitään tavatonta.

Presidentti Niinistö on melko säännöllisesti kutsunut eduskuntapuolueiden puheenjohtajia luokseen Mäntyniemeen keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Niinistö on kertonut julkisuudessa, että tapaamisten tarkoitus on puhua pidemmän aikavälin teemoista, kuten vaikkapa ilmastomuutoksesta tai EU-politiikan suunnasta.

Niinistön mukaan kyseessä on keskustelufoorumi, jossa on voitu käsitellä myös päivänpolitiikan aiheita – vaikka ne eivät suoraan kuuluisikaan presidentin valtaoikeuksien piiriin.

”Kohteliaana hiljaisena isäntänä voin luoda puitteet keskustelulle”, Niinistö kuvasi tapaamisia valtiopäivien avajaispuheessaan keväällä 2018.

Maanantaina 9. maaliskuuta Mäntyniemessä presidentin vieraina olivat pääministeri Sanna Marin (sd) sekä puoluejohtajat Antti Rinne (sd), Jussi Halla-aho (ps), Petteri Orpo (kok), Katri Kulmuni (kesk), Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas), Sari Essayah (kd) ja Harry Harkimo (liik) sekä Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Keskustelussa käsiteltiin valmiuslakia. Mutta ei siinä mielessä, että laki pitäisi ottaa koronavirusepidemian takia samantien käyttöön. Sen sijaan puhuttiin valmiuslain uudistamisesta, jotta siinä paremmin huomioitaisiin hybridivaikuttaminen ja rajaturvallisuus.

Kimmokkeena oli Kreikan ja Turkin rajalla oleva pakolaistilanne, jossa on nähty hybridivaikuttamisen piirteitä. Turkki oli kuljettanut pakolaisia rajalle painostaakseen Kreikkaa ja EU:ta.

Koronaviruksestakin puhuttiin, ja presidentti oli selvästi huolissaan asiasta. Huolesta kertoo se, että Niinistö oli edellisenä iltana julkaissut tasavallan presidentin verkkosivuilla ja Facebookissa kirjoituksen, joka alkoi: ”Koronavirus on syytä ottaa vakavasti”.

Presidentti kysyi puheenjohtajilta, miten pitkälle meneviin toimiin puolueissa oli valmiutta mennä.

Jälkikäteen Niinistö kertoi HS:n haastattelussa (16.3.) tähdänneensä keskustelulla siihen, että keinoista ei myöhemmin syntyisi suurta poliittista kärhämää.

”Kaikki vastasivat olevansa niihin valmiita – jotkut muita vielä valmiimpia, mutta se on toinen kysymys, presidentti sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Etenkin kokoomus ja perussuomalaiset ilmaisivat tapaamisessa valmiutensa tiukempiin toimiin. Ne eivät kuitenkaan erikseen maininneet tarkoittavansa tällä valmiuslain käyttöönottoa. Näin paikalla olleet ovat kertoneet.

Kyse on toki myös tulkinnasta. Kun puhutaan ”tiukemmista toimista”, valmiuslain käyttöönoton voi nähdä olevan niiden edellytys. Mutta HS:n tietojen mukaan valmiuslain käyttöönotosta ei tapaamisessa suoraan puhuttu. Ei presidentin eikä puoluejohtajien suulla.

Siksi pääministeri Marin vaikutti torstain kyselytunnilla niin yllättyneeltä, kun Orpo kertoi oppositiopuolueiden ottaneen valmiuslain esille presidentin tapaamisessa.

”En ainakaan itse osallistunut sellaiseen keskusteluun”, Marin sanoi kyselytunnilla.

Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa julistetaan, että hallitus lupaa tekevänsä tietopohjaista politiikkaa. Koronavirusepidemiassa hallitus on nojannut ennen kaikkea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuottamaan tietoon.

Sunnuntaina 8. maaliskuuta Sanna Marin korosti pääministerin haastattelutunnilla Suomen viranomaisten toimivan järkevästi. ”Jätetään spektaakkelit muille”, Marin sanoi.

Sittemmin THL:n näkemyksiä on kritisoitu liian optimistisiksi ja toimintasuosituksia muihin maihin verrattuna köykäisiksi. Hallituksen vahvaa nojautumista THL:n linjauksiin on myös voimakkaasti arvosteltu.

Alkuviikosta tilannekuva muuttui Euroopassa dramaattisesti. Maanantai-iltana 9. maaliskuuta Italia julisti koko maata koskevat liikkumisrajoitukset. Tiistaina Saksan liittokansleri Angela Merkel arvioi, että jopa 70 prosenttia saksalaisista voi saada tartunnan.

Keskiviikkona Tanska ilmoitti sulkevansa päiväkodit, koulut ja yliopistot. Ruotsissa kerrottiin ensimmäisestä koronakuolemasta.

Euroopasta oli tullut koronaviruksen tartuntakeskittymä maailmassa.

Keskiviikkoiltana 11. maaliskuuta pääministeri Sanna Marin oli päätynyt sille kannalle, että on syytä aloittaa valmistelut valmiuslain käyttöönottamiseksi.

Kyseessä ei ollut ihan pieni päätös.

Valmiuslaki on todella järeä väline. Se rajaa kansalaisten oikeuksia ja vapauksia. Se keskittää valtaa maan hallitukselle ja lisää viranomaisten valtuuksia.

Lain käyttöönotto olisi historiallinen päätös. Vuonna 1991 säädettyä valmiuslakia ei oltu koskaan ennen käytetty.

Valmiuslain käyttöönotto edellyttää, että maan todetaan olevan poikkeusoloissa. Viimeksi Suomi on julistettu poikkeustilaan talvisodan syttyessä vuonna 1939.

Koronavirus oli määritelty valtioneuvoston asetuksella yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi jo 14. helmikuuta. Näin ollen tartuntatautilaki antoi hallitukselle välineet esimerkiksi massatapahtumien kieltämiseksi.

Presidentti Sauli Niinistö yllätti hallituksen 13. maaliskuuta sanomalla tp-utvan kokouksessa, että poikkeusolojen olemassaolo oli nyt hänen puolestaan todettu. Kuva otettu 22. helmikuuta. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Presidentti Sauli Niinistö oli torstai-iltana 12. maaliskuuta Ylen A-talkin haastattelussa. Kun Niinistöltä kysyttiin valmiuslaista, hän vastasi, että on hyvä selvittää, antaako tartuntatautilaki riittävästi keinoja epidemian torjumiseksi.

”Mahdollisesti antaa”, Niinistö sanoi. Ja jatkoi: ”Siitä huolimatta kannattaa myös miettiä, että meillä on koko keinovalikoima, arsenaali, käytettävissä nopeasti. Joka sitten ehkä jossain tilanteessa tarvitaan. Ettei siinä vaiheessa jäädä sormi suuhun, että säädetäänkö nyt jotain uutta vai ei. Jotenka valmiudet pitää luoda.”

Presidentti oli vastauksessaan linjassa hallituksen kanssa. Olihan pääministeri jo edellisenä iltana päättänyt ryhtyä pohjustamaan valmiuslain käyttöönottoa.

Valmistelun aloittamisesta oli hallituksessa yksimielisyys. Sdp ja vasemmistoliitto kuitenkin painottivat muita enemmän sitä, että valmistelu ei vielä tarkoita valmiuslain automaattista käyttöönottoa. Se otettaisiin käyttöön vasta sitten, jos sille osoittautuisi selkeä tarve.

Esimerkiksi keskustan eduskuntaryhmässä monella edustajalla tuntui olevan haluja ottaa valmiuslaki käyttöön heti kuin suinkin mahdollista.

Koska valmiuslaki on niin poikkeuksellinen laki, sille tarvitaan laaja parlamentaarinen tuki. Pääministeri pyysi torstai-illaksi kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat Säätytalolle keskustelemaan aiheesta. Kutsu oli lähtenyt samana aamuna.

Pääministeri kysyi puolueilta valmiuslaista ja kaikki ilmoittivat olevansa valmiita sen käyttöönottoon – jos valmiuslaille katsotaan olevan tarvetta.

Marin tuli torstai-iltana suoraan Säätytalon kokouksesta Ylen A-talkin haastatteluun. Hän kertoi, että valmiuslaille on kaikkien puolueiden tuki. Marin korosti haastattelussa, että laaja tuki ei välttämättä tarkoita vielä lain käyttöönottoa.

Perjantaina 13. maaliskuuta kokoontui tp-utva eli tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta. Asialistalla olivat koronavirus ja valmiuslain mahdollinen käyttöönotto.

Tarkoitus oli käydä kokouksessa läpi poikkeusolojen määritelmää ja selvittää, ovatko sen kriteerit koronaviruksen takia täyttyneet. Asiantuntija-apuna olivat oikeuskansleri ja oikeusministeriön kansliapäällikkö.

Kokouksen lopuksi presidentti Niinistö ilmoitti, että poikkeusolojen olemassaolo oli nyt hänen puolestaan todettu.

Presidentin ilmoitus tuli hallitukselle yllätyksenä.

Hallituksessa oli etukäteen kaavailtu, että tp-utvassa keskusteltaisiin valmiuslain käyttöönoton edellytyksistä. Varsinainen lain edellyttämä poikkeusolojen toteaminen yhteistoiminnassa presidentin kanssa oli suunniteltu tehtävän vasta maanantaina.

Vuonna 1991 säädettyä valmiuslakia ryhdyttiin uudistamaan 2000-luvun alussa. Syynä oli se, että presidentin valtaoikeuksia oli leikattu vuonna 2000 voimaan tulleessa perustuslaissa.

Vanhassa valmiuslaissa presidentin rooli oli ollut iso. Presidentin tehtävänä oli antaa asetus, jonka myötä valtioneuvosto saisi käyttöönsä laajemmat valtaoikeudet.

Uudessa valmiuslaissa tämä käyttöönottoasetuksen antaminen siirrettiin presidentiltä valtioneuvostolle.

Silloinen presidentti Tarja Halonen vastusti presidentin vallan leikkaamista valmiuslaissa ja sai tukea Sdp:ltä ja vasemmistoliitolta.

Kompromissina presidentin vallan leikkaamista pehmennettiin maininnalla, että ennen valtioneuvoston käyttöönottoasetuksen antamista hallituksen ja presidentin tulee yhteistoiminnassa todeta poikkeusolojen olemassaolo.

Ja jos valtioneuvosto ja presidentti ovat erimielisiä poikkeusolojen toteamisesta, valtioneuvoston kanta voittaa.

Kannattaa kiinnittää huomiota myös valmiuslain sanajärjestykseen.

Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa ”tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa”. Valmiuslaissa järjestys on päinvastoin. Valmiuslain mukaan poikkeusolot toteaa ”valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa”.

Sanajärjestyskin osoittaa, että valmiuslain käyttöönottamisen osalta valta on nimenomaan valtioneuvostolla.

Lopullinen valta on tietysti eduskunnalla, jonka tehtävä on hyväksyä tai hylätä hallituksen antama valmiuslain käyttöönottoasetus. Eduskunta tarkistaa myös soveltamisasetuksissa hallitukselle mahdollisesti annettavat lisävaltuudet.

Hallitus ja presidentti sopivat perjantaina tp-utvan kokouksen jälkeen, että poikkeusolojen toteamisesta ei kerrota julkisuuteen.

Hallitus ryhtyi saman tien valmistelemaan valmiuslain käyttöönottoasetusta.

Koska valmiuslain myötä käyttöön otettavat toimivaltuudet koskivat ensisijaisesti opetusta ja terveydenhuoltoa, ministereistä valmistelusta päävastuussa olivat pääministeri Sanna Marinin lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas), peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) ja opetusministeri Li Andersson.

Opetusministeri Li Andersson (vas.), Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sosiaali- ja terveysministeriön koronavirusta koskevassa taustatilaisuudessa Helsingissä 12. maaliskuuta. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Ministerit kävivät virkamiesten kanssa läpi käyttöönottoasetukseen tarvittavia yksityiskohtia lauantaina ja sunnuntaina aamuvarhaisesta myöhään yöhön.

Sunnuntaina hallituspuolueiden puheenjohtajien viisikko kokoontui ja sopi, että hallitus päättäisi poikkeusoloista maanantaina valtioneuvoston kokouksessa.

Maanantaina 16. maaliskuuta valtioneuvosto totesi Suomessa vallitsevan poikkeusolot koronaviruksen leviämisen perusteella. Valtioneuvoston mukaan kyseessä oli ”valmiuslaissa tarkoitettu vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti”.

Ennen valtioneuvoston istunnon alkua pääministeri Sanna Marin vielä soitti presidentti Niinistölle ja varmisti tämän kannan – varmisti siis, että valmiuslain edellyttämä poikkeusolojen yhteistoiminnassa toteaminen oli perjantain tp-utvassa toteutunut.

Presidentti vahvisti, että kyllä oli.

Pääministeri Marin on muutenkin informoinut presidenttiä valmiuslain valmistelun eri vaiheissa. Kuten myös eduskunnan puhemies Matti Vanhasta (kesk).

Näissä keskusteluissa presidentti ei ole puuttunut valmiuslain käyttöönottoasetuksen sisältöön – eli siihen, mitä lisävaltuuksia hallituksen olisi syytä hakea itselleen.

Tiistaina valtioneuvosto antoi valmiuslain käyttöönottoasetuksen eduskunnalle.

Mitä viikonlopun aikana oikein tapahtui?

Vielä viime viikon torstaina pääministeri korosti, että hallitus valmistelee valmiuslakia – mutta sitä ei välttämättä oteta käyttöön. Vain viisi päivää myöhemmin hallitus kuitenkin antoi lakia koskevan käyttöönottoasetuksen. Ja viikkoa myöhemmin laki oli käytössä.

Mikä tilannekuvassa oikein muuttui?

Siihen ei tunnu löytyvän selkeää yksittäistä syytä. Tulkinta tilanteen vakavuudesta synkkeni vain todella nopeasti.

Yhtenä konkreettisena syynä mainitaan THL:n havahtuminen siihen, että Suomeen oli palaamassa jopa 200 000 suomalaista ulkomailta. Ja iso osa ihmisistä olisi tulossa nimenomaan epidemia-alueilta.

Palataan vielä niihin jutun alussa esitettyihin kysymyksiin: patisteliko presidentti siis hallitusta toimimaan nopeammin?

Viime viikon alkupuolella ei vielä vakavasti keskusteltu valmiuslain käyttöönotosta.

Presidentin näkemys koronavirustilanteesta oli silloin ilmeisesti kuitenkin synkempi kuin hallituksella.

Toisaalta pitää muistaa, että pääministerin kädet ovat sidotummat kuin presidentin. Pääministerin pitää olla varovainen esitellessään julkisuudessa erilaisia koronavirusskenaarioita ja toimia, sillä hallituksen vastuulla on valmistella epidemian torjumiseen liittyviä päätöksiä.

Viime viikon lopulla presidentti ja hallitus olivat samoilla linjoilla siitä, että valmiuslain käyttöönottoa on syytä pohjustaa ja valmistautua siihen, että sen saa tarvittaessa nopeasti käyttöön epidemiatilanteen niin vaatiessa.

Perjantaina presidentti Niinistö onnistui yllättämään hallituksen ilmoittamalla tp-utvan kokouksessa poikkeusolojen toteamisen olevan presidentin osalta hoidettu.

Se saattoi olla sysäys, joka sai hallituksen vauhdittamaan valmiuslain käyttöönottoa. Presidentin ilmoitus antoi hallitukselle vahvan selkänojan edetä asiassa niin nopeasti jo viikonloppuna.

Presidentti Niinistö kertoi tänä perjantaina Ylen Radio Suomen haastattelussa, että oli ymmärtänyt viime viikon torstai-iltana Suomen olevan poikkeusoloissa. Niinistön mukaan kimmokkeena tälle oli ollut oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) torstainen viittaus valmiuslakiin ja sen esitöihin.

Hallitus saattoi puolestaan onnistua yllättämään presidentin sillä, että se valmisteli asian niin nopeasti viime viikonlopun aikana.

Käyttöönottoasetuksen muotoilu ei nimittäin ole mikään yksinkertainen lainopillinen harjoitus – jo johtuen siitä yksinkertaisesta syystä, että vastaavaa ei ole koskaan aiemmin jouduttu Suomessa tekemään. Yksityiskohtaisten soveltamisasetusten muotoilu on myös juridisesti vaativaa.

Tiivistäen:

Valmiuslain käyttöönottoasetuksen antaminen kuuluu lain mukaan valtioneuvoston toimivaltaan. Hallitus käytti itsenäisesti ja täysimääräisesti tätä valtaansa.

Presidentti kuitenkin paikoin hieman vauhditti käyttöönoton etenemistä.