Hallitus on varautunut rajoittamaan liikkumista Uudelta­maalta muualle Suomeen – Mitä se voisi tarkoittaa käytännössä? - Politiikka | HS.fi

Hallitus on varautunut rajoittamaan liikkumista Uudelta­maalta muualle Suomeen – Mitä se voisi tarkoittaa käytännössä?

Liikkumisen rajoittaminen ei pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan ole vielä ajankohtaista, mutta koronavirusepidemian paheneminen saattaa muuttaa tilannetta.

Helsinkiläinen Katriina Palmroth-Ramm-Schmidt kertoo tulleensa mökilleen Ylläkselle pari viikkoa sitten, jolloin ei vielä ollut tietoa rajoituksista. ”Nyt on alkanut huolestuttaa. Paluu Helsinkiin hirvittää”, hän sanoo.­

22.3.2020 19:32 | Päivitetty 23.3.2020 10:48

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk) mukaan suomalaisten liikkumista rajoitetaan todennäköisesti lisää jo tästä päivästä lähtien. Kulmuni kertoi asiasta Ylellä maanantaiaamuna.

”Kyllä varmasti tänään ja huomenna tulee jo lisätoimia”, Kulmuni vastasi Ylellä, kun häneltä kysyttiin maakuntien välisen liikkumisen rajoittamisesta.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi lauantaina Yleisradion haastattelussa, että hallitus on varautunut rajoittamaan liikkumista Uudeltamaalta muualle Suomeen. Asia ei ole pääministerin mukaan vielä ajankohtainen, mutta koronavirusepidemian paheneminen saattaa muuttaa tilannetta.

Mitä liikkumisen rajoittaminen käytännössä tarkoittaisi?

Sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikön Tero Kurenmaan mukaan yksityiskohdat selviäisivät vasta, jos hallitus tekisi valmiuslain mukaisen toimeenpanoasetuksen liikkumisen rajoituksista.

Kurenmaan mukaan hallituksen päätöksen jälkeen pitäisi määritellä vielä rajaus.

”Olisiko se alue Uusimaa vai joku muu? Pitää katsoa epidemian kehittymistä ja tilannekuvan perusteella arvioida, minkälaisia rajauksia tarvitaan leviämisen tehokkaaksi estämiseksi.”

 ”Jos suljettaisiin esimerkiksi tiet Uudenmaan rajoilla, ei se eroaisi poliisin perustoiminnasta.”

Jos hallitus ja eduskunta saattaisivat toimeenpanoasetuksen voimaan, poliisi sulkisi alueita asetuksen edellyttämällä tavalla. Käytännössä poliisit valvoisivat liikennettä suljettavan alueen rajoilla.

”Jos suljettaisiin esimerkiksi tiet Uudenmaan rajoilla, ei se eroaisi poliisin perustoiminnasta. Sen sijaan, että pysäytetään ihmisiä vaikkapa rattijuopumusratsiassa, rajoilla pysäytettäisiin ihmisiä liikkumiskiellon perusteella. Jos on hyväksyttävä syy ylittää raja, päästetään läpi. Jos ei, käännytetään.”

Täysin ehdotonta sulkua rajoille ei tulisi.

”Kyllähän esimerkiksi terveydenhuollon henkilökunnan pitäisi töihin päästä. Ruuan ja lääkkeiden pitäisi kulkea. Muukin tavara voisi kulkea siltä osin kuin se olisi mahdollista. Kiristyksiä voitaisiin joutua tekemään askel kerrallaan”, Kurenmaa sanoo.

Kysymykseen tulisi todennäköisesti myös julkisen liikenteen rajoittaminen. Senkin toteuttamistapaa pitäisi miettiä erikseen.

”Tuskin poliisi busseja rajoilla pysäyttäisi, vaan bussit eivät lähtisi ollenkaan liikenteeseen. Junaliikennekin varmasti pysähtyisi joiltain osin. Olisivathan nämä kovia päätöksiä. Mutta jos epidemian leviämistä ei muuten onnistuta hillitsemään, viimesijaisena vaihtoehtona on liikkumisen rajoittaminen pakolla.”

Kurenmaa peräänkuuluttaa, että ihmisten tulisi nyt uskoa viranomaisten antamiin suosituksiin. Silloin kovimpiin keinoihin ei välttämättä tarvitsisi turvautua.

Hän toteaa, että Suomessa ei juuri ole kokemusta liikkumisen rajoittamisesta. Esimerkiksi valtiovierailuiden aikana poliisi sulkee pieniä alueita. Laajamittaiset rajoitukset olisivat kuitenkin Kurenmaan mukaan aivan toinen asia.

”Mistä riittäisi konstaapeleja valvomaan teitä? Se sitoisi hyvin paljon väkeä, ja muutkin poliisitehtävät kuitenkin pyörivät. Ei suomalaisen poliisin resursseja ole mitoitettu tämäntyyppiseen tilanteeseen. Olisihan se haaste.”

Ylen haastattelemien hallituslähteiden mukaan kynnys liikkumisenvapauden rajoittamiseen on kuitenkin erittäin korkea, koska silloin poikettaisiin perustuslain vapauksista. Liikkumista rajaavan pykälän käyttöönotto vaatii, että se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi.

Oppositio puolsi sunnuntaina ajatusta liikkumisen rajoittamisesta. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi Iltalehdelle, että kokoomus on valmis sulkemaan Uudenmaan rajat, jotta koronavirusepidemiaa saadaan hillittyä.

Markus Lohi (kesk) kertoi puolestaan Ilta-Sanomille, että keskustan eduskuntaryhmässä on käyty jo useiden päivien ajan keskustelua sisäisen liikkumisen rajoittamisesta.

Perustuslakivaliokunnassa istuvan Lohen mukaan rajoitukset kyettäisiin ottamaan käyttöön muutamassa päivässä.

Matkustusrajoitusten toimeenpanon harkintaan voi vaikuttaa myös se, että ihmiset ovat jatkaneet matkustamista Suomen sisällä kehotuksista huolimatta.

Lauantaina levisivät uutiset, joiden mukaan liikenne jopa ruuhkautui Oulusta pohjoiseen kulkevalla nelostiellä, koska tuhannet ihmiset autoilivat Lappiin. Liikenne oli vilkasta molempiin suuntiin: pohjoisesta tulijoita ja sinne menijöitä.

 ”Minun vahva suositukseni on, että tässä vaiheessa matkailun täytyy loppua.”

Lauantaina Lapin lomamökeillä oli vaihtopäivä: edellisviikon asukkaat lähtevät ja uudet tulevat.

Lapin poliisin mukaan teillä ei ollut ruuhkia, vaan liikennettä oli tavalliseen tapaan. Jos ihmiset olisivat totelleet hallituksen kehotusta matkustuksen välttämisestä, Lapin menoliikenne olisi voinut olla tavanomaista hiljaisempaa.

Mökit siis täyttyivät ainakin osittain uudelleen, vaikka ihmisiä on kehotettu pysymään kotona.

Ylläksen rinteissä oli sunnuntaina hiljaista, vaikka lukuisia lomalaisia olikin tullut viikonloppuna laskettelukeskuksen mökkeihin.­

Voivatko etelän matkailijat edesauttaa viruksen leviämistä Lapissa, jossa tartuntoja on vielä melko vähän?

Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas toteaa, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella epidemia on jo alkanut, mutta Lapissa ei vielä. Hänen mukaansa matkailu Uudeltamaalta, jossa esiintyy jo tartuntaketjuja, on merkittävä riski.

”Niitä voi syntyä matkailun myötä myös meillä. Tähän viittaavat kaksi aiempaa tartuntaketjua viikolta 11 Levin alueella. Minun vahva suositukseni on, että tässä vaiheessa matkailun täytyy loppua”, Broas sanoo.

”Tämä liittyy myös meidän maakunnan rajalliseen kapasiteettiin ja siihen, että muualla kuin Rovaniemellä keskimäärin jopa kolmannes väestöstä on yli 70-vuotiaita. Olisi tärkeää, että jokainen ihminen noudattaisi näitä valtioneuvoston ohjeita kotonaan. Eikä niin, että olisivat lomamökeillään.”

 ”Silloin kun epidemia alkaa, tartuntariski kasvaa myös harvaan asutulla alueella.”

Broaksen mukaan se, että Lapissa oleilee omassa mökissä ja harrastaa vain hiihtoa maastossa, ei välttämättä suojaa pitemmän aikaa. Ihmisten on kuitenkin käytävä kaupoissa ja asioilla, jolloin syntyy kontakteja.

”Silloin kun epidemia alkaa, tartuntariski kasvaa myös harvaan asutulla alueella. Silloin se rasittaa niukkaa kapasiteettia terveydenhuollossa. Meidän mallinnukset joka puolella Suomea lähtevät oman alueen väestön sairastavuudesta. Resurssia pyritään rakentamaan siltä pohjalta. Mielestäni lähtökohta on nyt se, että jokainen viettäisi aikaa siellä kotona ja välttäisi sosiaalisia kontakteja linjauksen mukaisesti.”

Espoolaiset Heikki ja Armi Koskela täydensivät ruokavarastojaan Äkäslompolassa sunnuntaina. He ovat olleet Lapissa jo puolitoista viikkoa. Koskelat kertovat käyvänsä vain hiihtämässä ja pari kertaa viikossa kaupassa.­

Esimerkiksi Levillä on 3 000 yksityisomistuksessa olevaa lomahuoneistoa, joista osaa myös vuokrataan. Yksi vuokramökkien välittäjistä on alueen matkailuyhtiö Visit Levi, joka välittää vuokralle 800 mökkiä.

Visit Levin väliaikainen toimitusjohtaja Yrjötapio Kivisaaren mukaan on vaikea arvioida, kuinka paljon Levin ja Lapin lomamökeissä on tällä hetkellä vuokralaisia.

”Meillä oli satoja varauksia tuleville viikoille. Nythän me emme ota enää uusia varauksia ja annamme peruuttaa veloituksetta. Meillä on jo yli 500 peruutusta tässä vaiheessa”, Kivisaari sanoo.

Kivisaari uskoo tulevien viikkojen tyhjenevän, koska hiihtokeskukset kertoivat hissien menevän kiinni.

Sunnuntaina Lapin suuret hiihtokeskukset tekivät päätöksen sulkea rinnetoiminta jo perjantaina tehtyä päätöstä aiemmin. Sunnuntai-iltana rinteensä sulkevat Levi, Ylläs, Luosto, Olos, Pallas ja Ounasvaara. Maanantai-iltana sulkeutuvat Ruka, Pyhä, Saariselkä ja Tahko.

Levi Ski Resortin toimitusjohtaja Jouni Palosaaren mukaan alun perin hiihtokeskukset haluttiin sulkea viikon siirtymäajalla, jotta ne palvelevat paikalla jo olevia matkailijoita. Kun viikonlopun aikana kantautui viesti pohjoista kohti ajavista autoletkoista, hiihtokeskukset päättivät aikaistaa sulkemista.

”Eilen alkoi kuulua mediasta ja joka puolelta sitä, kuinka valtavat autojonot ja väkimäärät ovat tulossa pohjoista kohti. Heräsi ajatus siitä, että nyt ihmiset tulevat viimeiselle viikolle laskettelemaan, vaikka hallitus on sanonut, että matkustamista ja kokoontumisia pitäisi välttää”, Palosaari sanoo.

”Meillä oli hyvä tarkoitus, mutta se tuli meitä vastaan. Kun ihmiset kuulivat, että olemme nyt auki viimeistä viikkoa, he lähtivät tänne. Sen takia teimme päätöksen ja lopetamme koko rinnetoiminnan tänä iltana. Iso hissiyhtiö on veturiyritys täällä. Halusimme kantaa vastuuta tällä tavoin. Tämä koskettaa alueen monta muutakin toimijaa, ja näytämme esimerkkiä tällä tavoin.”

Lapin kunnat vetosivat kotimaisiin matkailijoihin tiedotteessa sunnuntaina, että nämä pysyisivät kotona.

”-- Nyt koronavirusepidemian kynnyksellä ei ole oikea aika matkustaa tänne. Lapin pienten kuntien perusterveydenhuollon kapasiteetti on todella rajallinen ja Lapin sairaanhoitopiirit ovat valmistautuneet hoitamaan vain Lapin mahdolliset omat potilaat”, Lapin kuntajohtajaverkoston puheenjohtaja Erkki Parkkinen sanoo tiedotteessa.

Myös Lapin poliisi tiedotti samasta asiasta sunnuntaina viestipalvelu Twitterissä.

”Pysy kotona, huolehdi käsihygieniasta, vältä lähikontakteja ja tule Lappiin, kun epidemia on ohi. Meillä Lapissa välimatkat ovat pitkät ja terveydenhuoltomme kapasiteetti on pieni. Epäitsekkyys on nyt päivän sana”, Lapin poliisi kirjoitti.

Lapin poliisin yleisjohtaja komisario Petri Savela ei osaa arvioida, vaikuttaisiko mahdollinen päätös liikkumisen rajoittamisesta Uudenmaan ulkopuolelle myös Lappiin suuntautuvaan liikkumiseen.

”Se jää nähtäväksi. Poliisi varautumisorganisaationa on tottunut hyvin ja nopeasti reagoimaan erilaisiin muuttuviin tilanteisiin”, Savela sanoo.

Näin ihmisten liikkumista on rajoitettu maailmalla

Koronaviruksen leviäminen tai sen aiheuttamat huolet ovat tehneet maailmasta uudenlaisen määräysten ja rajoitusten tilkkutäkin. Monessa maassa kansalaisilla on ollut vaikeuksia pysyä perässä siinä, miten ja mitä sääntöjä pitäisi noudattaa ja ovatko ne kenties liioiteltuja vai alimitoitettuja.

Pääministeri Marinin esittämä ajatus siitä, että Uudenmaan alue voitaisiin rajata liikkumiselta suhteessa muuhun Suomeen seuraa tavallaan esimerkiksi Italiassa käytettyä strategiaa, tosin takaperoisesti.

Kun koronavierusepidemia osoitti ensimmäisiä vakavia merkkejä helmikuun loppupuolella, Pohjois-Italiassa määrättiin 11 kaupunkia karanteeniin. Alueella asui noin 50 000 ihmistä.

Italialaiset karabinieerit valvoivat asukkaiden liikkumista tarkastuspisteellä Milanossa 10. maaliskuuta.­

Karanteenitoimia laajennettiin merkittävästi 8. maaliskuuta koskemaan noin 16 miljoonan ihmisen asuinalueita Pohjois-Italiassa. Heti seuraavana päivänä hallitus päätti lopulta asettaa koko maan karanteeniin. Tarkoitus on ollut estää matkustelu ja siten epidemian leviäminen laajamittaisesti myös maan eteläosiin.

Italia siis laajensi asteittain karanteenitoimia, kun taas Suomi pani valmiuslain poikkeussäännöt koskemaan kerralla koko maata. Uudenmaan alueesta tulisi matkustusrajoitusten seurauksena muuta maata kovempien rajoitusten erillisalue. Hieman samalla tavalla yli 70-vuotiaisiin kohdistuu tiukempia karanteenivaatimuksia kuin heitä nuorempiin suomalaisiin.

Koronavirustaudin alkupisteessä Kiinassa päätettiin 23. tammikuuta ensiksi sulkea Wuhanin 11 miljoonan asukkaan kaupunki, jossa ensimmäiset tartunnat havaittiin. Sen jälkeen rajoitukset alkoivat levitä kuin musteläikkä Kiinan kartalla.

Helmikuun puolivälissä kerrottiin, että jo lähes 800 miljoonaa kiinalaista eli alueilla, jotka olivat jonkinlaisten karanteenitoimien kohteena. Sittemmin karanteeneja on purettu, koska tartuntojen määrä on vähentynyt.

Lukuisat eurooppalaiset maat ovat alkaneet rajoittaa ihmisten liikkumista, mutta käytännöt ovat kirjavia. Esimerkiksi Ranskassa julistettiin ulkonaliikkumiskielto, jota voi rikkoa vain pakottavista syistä, kuten ruokakaupassa käynnin vuoksi.

Espanjassa poliisi on käyttänyt kaiuttimilla varustettuja lennokkeja, joista kuuluva ääni käskee ihmisiä pysymään sisätiloissa. Belgiassa ohjeita jaetaan perinteisemmin poliisiautoihin kytketyistä kaiuttimista.

Joissakin maissa hallintorakenne aiheuttaa lisää sekamelskaa viranomaismääräysten ymmärtämiselle. Näin ovat asiat esimerkiksi Saksassa ja Yhdysvalloissa, jotka ovat liittovaltioita. Niissä osavaltiot päättävät liikkumisen rajoittamisesta. Saksassa ilmoitettiin sunnuntaina, että yli kahden ihmisen kokoontumiset kielletään, kuitenkin perheet ja samassa taloudessa elävät pois lukien.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa karanteenimääräykset ovat laajentuneet aaltoina, usein riippuen siitä, miten vakava epidemia millekin alueella on sattunut. Alkuvaiheessa suurimman iskun otti Washingtonin osavaltio, jossa on virallisesti noin 1 400 tartuntaa ja ainakin 94 kuolintapausta.

Washingtonin osavaltio julisti hätätilan 29. helmikuuta. Sen jälkeen lukuisat muutkin osavaltiot ovat julistaneet hätätilan, joka antaa viranomaisille laajempia valtuuksia ja helpottaa liittovaltion apuun tukeutumista.

Joissakin osavaltiossa on vielä verraten vähän tartuntoja, kuten muusta Yhdysvalloista irrallisessa Alaskassa, jossa tartuntoja on kirjattu 21. Alaskassa päätettiin viikon alussa sulkea esimerkiksi kirjastot, arkistot ja museot maaliskuun loppuun asti.

Yli 1 500 tartunnan Kaliforniassa taas on määrätty kaikki lähes 40 miljoonaa asukasta pysymään kodeissaan. Kaupassa, terveyskeskuksissa ja töissä voi kuitenkin käydä.

Presidentti Donald Trump julisti 31. tammikuuta terveydellisen hätätilan, jonka yhteydessä kerrottiin Kiinaan liittyvistä matkustusrajoituksista. Maaliskuun 13. päivä hän julisti taudin johdosta kansallisen hätätilan.

Monissa maissa sotilaille on varattu tehtäviä epidemian vastaisessa taistelussa. Suomessakin Puolustusvoimat antaa tarvittaessa virka-apua muille viranomaisille.

Italiassa armeija komennettiin tällä viikolla valvomaan karanteenimääräysten toimintaa Lombardiassa, minkä lisäksi armeija on auttanut esimerkiksi tautiin kuolleiden ruumiiden kuljettamisessa pois pahoin kärsineestä Bergamon kaupungista.

New Yorkin osavaltio puolestaan pyysi kansalliskaartin apuun, kun New Rochellen kaupungissa puhkesi paha epidemiapesäke. Sotilaat auttavat muun muassa julkisten tilojen puhdistamisessa ja ruuan jakelussa, mutta eivät ainakaan alkuvaiheessa karanteenin valvonnassa.

Yhteistä eri maiden ja mantereiden säännöille on se, että jos ihmiset eivät usko lievemmillä toimilla, toimia kiristetään. Niihin poikkeuslait antavat tavallista laajemmat valtuudet.

Kansalliskaartin sotilaat valvoivat järjestystä koronavirustestauspaikalla New Yorkin lähistöllä New Rochellessa 13. maaliskuuta.­

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat