Yt-neuvottelut kunnissa ovat jo alkaneet – Kuntaministeri Sirpa Paaterolta ei tullut kunnille vielä muita lupauksia kuin verolykkäysten korvaaminen - Politiikka | HS.fi

Yt-neuvottelut kunnissa ovat jo alkaneet – Kuntaministeri Sirpa Paaterolta ei tullut kunnille vielä muita lupauksia kuin verolykkäysten korvaaminen

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen: Ensimmäisen lisätalousarvion tulisi olla ainakin puoli miljardia euroa.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.­

23.3.2020 10:26 | Päivitetty 23.3.2020 12:36

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan kunnille on tarkoitus kompensoida määräaikaiset veronlykkäykset. Muista tukitoimista Paatero ei vielä maanantain tiedotustilaisuudessa kertonut. Paateron mukaan seuraavia tukitoimia ja vaihtoehtoja voisivat olla lisätalousarvio, valtionosuuksien lisäykset kehysriihessä tai yhteisöveron jako-osuuksien muutokset.

Paateron mukaan jo päätetyt valtionosuudet maksetaan normaalisti, mutta nyt arvioidaan, paljonko niitä tarvitaan lisää koronaviruksen takia. Paateron mukaan kuntatalouden arviointi on nyt erityisen vaikeaa, koska tilanne muuttuu hetki hetkeltä. Paateron mukaan kuntajohtoa on määrä kutsua koolle.

Paineet kustannusten kasvuun ovat Paateron mukaan suurimmat sosiaali- ja terveyspuolella. Liikunta- ja kulttuuripalveluissa tulot vähenevät. Myös näiden alojen tytäryhtiöiden tilanne heikkenee.

Paateron tiedossa on, että lähes 20 kunnassa on ollut jo yt-menettelyt käynnissä. Paateron mukaan nyt tulisi lomautusten sijaan katsoa, voidaanko henkilöstöä siirtää esimerkiksi kotipalveluihin.

Maanantain tiedotustilaisuudesta kerrottiin jo lauantaina, jolloin kunnissa heräsi toiveita jo järeämmästä valtion tukipaketista.

Esimerkiksi Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen Twitter-tilille tulvi viestejä lauantaina kuntien ja kaupunkien johtajilta sen jälkeen, kun oli käynyt ilmi, että maan hallitus kertoisi jo maanantaina valtion ensimmäisistä tukitoimista kunnille. Useissa kunnissa oli määrä päättää yt-neuvotteluista juuri maanantaina.

Karhunen odottaa nyt pikaisia päätöksiä valtionosuuksien ja yhteisövero-osuuksien korotuksista.

”Epämääräisten lupausten sijaan kaivataan nyt selkeitä summia”, Karhunen sanoo.

Kuntien taloutta helpottavan ensimmäisen lisätalousarvion tulisi Karhusen mukaan olla ainakin 500 miljoonaa euroa. Koronaepidemian aiheuttamiksi lisäkustannuksiksi Kuntaliitto arvioi suurimpien kaupunkien talousjohtajille tehdyn kyselyn perusteella vähintään 1,5 miljardia euroa.

Kuntaministeri Paateron mukaan ainakin verojen maksun lykkääntymisestä aiheutuvat menot on määrä korvata kunnille.

Verosiirtymän kompensaatioita oli jo aiemmin lupaillut myös valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk), mutta ajankohdasta ei ollut kerrottu aiemmin. Pikemminkin oli viitattu huhtikuun alun kehysriiheen ja mahdolliseen lisätalousarvioon sitä ennen.

Perjantaina taas pääministeri Sanna Marin (sd) vetosi voimakkaasti kuntiin, että ne pidättäytyisivät lomautuksista.

Monet kunnanjohtajat olivat jo ehtineet päättää, että koronaviruksen takia aloitetaan yhteistoimintaneuvottelut ja lomautukset.

Maanantaina on myös joukko kunnanhallitusten tai valtuustojen kokouksia, joissa lopulliset päätökset oli määrä tehdä. Kokouksia on nyt esimerkiksi Oulussa, Iisalmessa, Joensuussa ja Mikkelissä.

Yt-neuvotteluista ja lomautuksista tai ainakin niiden harkinnasta koronaviruksen ja muutenkin heikon talouden takia ovat kertoneet myös esimerkiksi Somero, Nokia, Siilinjärvi, Vihti, Lohja ja Kemi.

Turussa ehtivät herättää huomiota sivistystoimen toimialajohtajan Timo Jalosen puheet siitä, että päiväkotien ja koulujen tyhjentymisen takia jopa tuhannen työntekijän palkanmaksu jouduttaisiin keskeyttämään valmiuslain nojalla. Kouluissa se olisi koskenut lähinnä koulunkäynnin avustajia.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve kiiruhti lupaamaan, ettei yhdenkään työntekijän palkanmaksu katkea ainakaan ennen 13. huhtikuuta.

”Palkanmaksun jatkuminen edellyttää kuitenkin sitä, että jokainen on käytettävissä muihinkin tehtäviin kuin omaan alkuperäiseen työhönsä”, Arve twiittasi viime torstaina.

Opetusalan ammattijärjestö (OAJ) on saanut luottamusmiehiltä vihjeitä muualtakin, että työntekijöistä – ja palkanmaksusta – pyritään kunnissa pääsemään eroon pikaisesti jopa ilman yt-menettelyä eli vetoamalla poikkeusoloihin, joiden takia työnteko on estynyt.

Yleensä kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen mukaan lomautuksista on ilmoitettava vähintään kuukautta ennen lomautuksia.

Tästä vuodesta uhkasi tulla lomautusten ja irtisanomisten ennätysvuosi kunnissa – jo ennen kuin koronaviruksesta oli kuultukaan.

Viime vuoden lopulla tehdyn Kuntatyönantajien kyselyn mukaan kunnat arvioivat lomauttavansa vuonna 2020 yhteensä yli 8 000 työntekijää ja irtisanovansa yli 700. Uusien yt-neuvotteluiden alkua tälle vuodelle povasi tuolloin 37 kuntaa.

Kuntatyönantajat arvioivat säästävänsä tänä vuonna henkilöstömenoista yhteensä 359 miljoonaa euroa eli 1,7 prosenttia henkilöstömenoista. Tuolloin arvioitu säästösumma on liki kaksinkertainen verrattuna viime vuoteen.

KT:n tiedustelussa kuntatyönantajat arvioivat, että tänä vuonna kuntasektorilla työskentelee 417 000 palkansaajaa.

Uusien yt-neuvotteluiden alkua tälle vuodelle povasi tuolloin 37 kuntaa.

Sen jälkeen eli alkuvuoden aikana Kuntatyöntekijöiden tietoon on tullut noin kymmenen uuden kunnan ilmoituksia yhteistoimintaneuvotteluista. Niitä ovat esimerkiksi Oulu, Vaasa, Ikaalinen, Kannonkoski, Ilomantsi, Kemiönsaari, Valkeakoski, Pöytyä ja Hyvinkää.

Näissäkin on kyse lähinnä ”normaaleista” talousvaikeuksista, mutta vasta viime viikkoina kärjistynyt koronaepidemia on entisestään kurjistanut kuntien talousnäkymiä ja pannut etsimään säästöjä lomautuksista.

Sunnuntaina Kuntaliitto julkisti arvion, jonka mukaan koronaepidemia heikentää kuntien taloutta tänä vuonna vähintään 1,5 miljardilla eurolla. Kysely tehtiin 24 suurimman kaupungin talousjohtajille.

Arvion mukaan koronavirusepidemian myötä kaupunkien ja kuntien kunnallis- ja yhteisöverotulot romahtavat yli 700 miljoonaa euroa.

Sote-menojen kasvu heikentää kuntataloutta vähintään 400 miljoonaa euroa. Maksu- ja myyntituottojen pieneneminen vähentää kuntien tuloja noin 200 miljoonaa euroa, kyselystä kävi ilmi.

Lisäksi muut talousvaikutukset, esimerkiksi pelastustoimen kustannusten kasvu, heikentävät kuntataloutta yli sata miljoonaa euroa.

Karhusen mukaan todelliset koronaepidemian kustannusvaikutukset ovat todennäköisesti moninkertaiset nyt esitettyihin arvioihin verrattuna.

Kuntaliiton mukaan lomautuksia voidaan välttää ja asiakasmaksuja alentaa vain, jos lisäbudjettien avulla rahaa saadaan kuntien pankkitileille heti, koska verokertymien romahtaminen vaikuttaa kuntien tulopohjaan välittömästi.

Karhusen mukaan valtionosuuksien ja yhteisövero-osuuden korotukset tulisi tehdä välittömästi: ”Summat ja peruslinjat olisi hyvä tietää ajoissa, mikä rauhoittaisi tilannetta.”

Karhunen toivoo, että lisäbudjetti olisi ainakin 400 miljoonaa euroa. ”Huhtikuun kehysriihessä voitaisiin sitten katsoa jo ensi vuoteen.”

Kuntaliitto on jo aiemmin vedonnut maan hallitukseen myös, ettei kuntien uusia tehtäviä ja velvoitteita lisätä tällä hallituskaudella.

Esimerkiksi tiukemman hoitajamitoituksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelu tulisi Kuntaliiton mukaan heti lopettaa. Esimerkiksi opetusministeri Li Andersson (vas) vakuutti viime viikon tiedotustilaisuudessa, että lainsäädännön muutosten valmistelu jatkuu ministeriössä normaalisti.

Lapin kuntajohtajat ja Lapin liitto pyysivät maan hallitusta päättämään, että baarit ja yökerhot määrättäisiin suljettaviksi koronavirusepidemian vuoksi. Samalla kuntajohtajat vetosivat kotimaisiin matkailijoihin, että he siirtäisivät lomansa Lapissa syksyyn tai ensi talveen.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat