Oikeustieteilijät: Liikkumisvapaus on keskeisiä ihmisoikeuksia, ja sen kaventaminen herättää paljon kysymyksiä - Politiikka | HS.fi
Politiikka|Varotoimet

Oikeustieteilijät: Liikkumisvapaus on keskeisiä ihmisoikeuksia, ja sen kaventaminen herättää paljon kysymyksiä

Liikkumisvapaus on keskeisiä ihmisoikeuksia. Sen kaventaminen herättää paljon oikeudellisia kysymyksiä.

Poliisi todennäköisesti valvoisi ulosmenoteillä, jos Uudeltamaalta poistuminen kiellettäisiin. Kuva: Antti Johansson / HS

Julkaistu: 25.3. 2:00, Päivitetty 25.3. 7:08

Hallitus valmistelee perustuslaissa turvatun liikkumisvapauden rajoittamista koronavirustartuntojen hillitsemiseksi. Liikkumisvapaus on yksi keskeisistä ihmisoikeuksista, joka on taattu myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa.

Perustuslaissa säädetään, että Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Valmiuslain perusteella liikkumisvapautta voidaan rajoittaa poikkeusoloissa, jos se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan tilapäisesti, enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan, kieltää oikeus oleskella ja liikkua tietyllä paikkakunnalla tai alueella taikka rajoittaa liikkumista.

”Mielestäni tämä koronaviruspandemia on vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti, joka on edellytyksenä liikkumisvapauden rajoittamiselle”, sanoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden entinen tuomari Matti Pellonpää.

Pellonpää painottaa, että perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamista on aina punnittava erittäin huolellisesti ja otettava huomioon suhteellisuusperiaate.

Se tarkoittaa, että rajoittamisen täytyy olla välttämätöntä jonkin laissa säädetyn tarkoituksen saavuttamiseksi. Eli tässä tapauksessa väestön henkeä ja terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi.

”Voidaan katsoa, että liikkumisvapaus on Suomen perustuslaissa turvattu voimakkaammin kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, jossa liikkumista voidaan rajoittaa selkeästi rajatuilla alueilla välttämättömyyttä laveammilla perusteilla.”

Julkisoikeuden emeritusprofessorin Teuvo Pohjolaisen mielestä liikkumisvapauden rajoittaminen on erittäin vaikeaa, koska se on niin tärkeä perusoikeus demokraattisessa yhteiskunnassa.

”Eduskunnan hyväksymässä soveltamisasetuksessa pitää pystyä määrittelemään, missä tapauksessa liikkumisrajoitus on välttämätön ja oikeasuhteinen, mille alueelle ja keihin se kohdistuu.”

Koronaviruspandemia on vakava, joten jonkinlaisia rajoituksia voidaan Pohjolaisen mukaan tehdä. Yleinen liikkumisrajoitus ei kuitenkaan ole mahdollinen.

”Tällainen olisi ihan liian väljä, enkä usko, että se menisi perustuslakivaliokunnasta läpi. Rajoituksen pitää olla alueellisesti ja henkilöittäin kohdistettu.”

Henkilöittäin kohdistaminen tarkoittaa Pohjolaisen mukaan sitä, että yhteiskunnan kannalta elintärkeiden toimintojen täytyy toimia.

Täydellistä tulppaa ei siis saada mihinkään. Terveydenhuollon henkilöstön on voitava liikkua maakuntien rajojen yli, ja myös lääke- ja elintarvikekuljetusten on toimittava.

”Sen takia tämä on hyvin vaikeaa, koska pitäisi pystyä hyvin tarkkaan määrittelemään, keitä liikkumisrajoitus koskee.”

Rajoitusta ei Pohjolaisen mukaan voisi asettaa myöskään koko maahan. Perusteltuna hän pitää esimerkiksi liikkumisrajoituksia pahimmasta tautikeskittymästä eli Uudeltamaalta muualle maahan.

Jos tällainen kielto tulee, poliisi todennäköisesti valvoisi ulosmenoteillä, millä asialla kukin liikkuu, Pohjolainen arvioi.

Kyse olisi määräaikaisesta rajoituksesta, ja viimeistään asetuksen voimassaolon päättyessä pitäisi arvioida, onko se edelleen välttämätön ja oikeasuhtainen. Jos tarvetta on, asetukseen voitaisiin myös tehdä kiristyksiä.

”Tärkeää olisi, että ratkaisuja tehtäisiin nopeasti. Muuten tätä ei varmaankaan saada taltutettua.”

Myös Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professori Elina Pirjatanniemi painottaa, että liikkumisvapauden rajoittaminen on äärimmäinen keino. Siihen valtioneuvosto voi turvautua vain erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa.

”Valmiuslaissa säädetään, että liikkumisvapautta voidaan rajoittaa, jos se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi. Välttämättömyys tarkoittaa, että kaikki muut keinot on käytetty. Eli kynnys liikkumisvapauden rajoittamiseksi on hyvin korkealla.”

Liikkumisrajoituksen rikkomisesta voidaan tuomita rangaistuksena sakkoa valmiuslakirikkomuksena.

”Vakavimmissa tapauksissa kyseessä saattaisi olla säännöstelyrikos. Valtioneuvoston pitäisi asetuksessaan viitata niihin rikosoikeudellisiin säännöksiin, joiden nojalla asetuksen rikkomisesta rangaistaisiin”, sanoo Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander.

Säännöstelyrikoksessa enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta ja törkeässä säännöstelyrikoksessa neljä vuotta vankeutta.

Laki on kirjoitettu epäselvästi, joten on tulkinnanvaraista, voisiko liikkumisrajoituksen rikkominen olla myös säännöstelyrikos. Valtioneuvoston käsitys asiasta selviää, kun antaa se soveltamisasetuksensa.

Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen korostaa, että poikkeusoloissa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on pidettävä jopa tavanomaista enemmän huolta.

”Poliittisen keskustelun yksi päälinja on vaatia yhä tiukempia toimia ja arvostella hallitusta hidastelusta. Koronaviruksen vaikutukset ovat kuitenkin niin epävarmoja, että kenelläkään ei voi olla varmaa tietoa siitä, millaista olisi optimaalinen politiikka. Sitä paitsi monisyisiä asioita ei saisi yksinkertaistaa liikaa.”

Kekkonen painottaa, että historiallisesti tarkasteltuna ajatus rikollisuuden poistamisesta kokonaan on ollut yhtä huonosti perusteltua kuin koronavirustartuntojen torjuminen kokonaan rajoittamalla väestön liikkumista.

”Paras politiikka saattaa löytyä ääripäiden väliltä, vaikka epävarmuuden sietäminen on vaikeaa. Tämänkin kriisin syyt ja kriisin aikana tehtyjen ratkaisujen vaikutukset tullaan analysoimaan jälkikäteen. Historia osoittaa, että myrskyn silmässä toimivien päättäjien näkemykset tulevasta ovat harvoin osuneet kohdalleen.”

Lisäys 25.3 kello 12.00: Artikkeliin on lisätty maininta säännöstelyrikosten tulkinnanvaraisuudesta.

Rajoitukset|Mitä Uudenmaan sulkeminen käytännössä tarkoittaisi? HS listaa asioita, jotka tiedetään ja jotka ovat vielä päättämättä

Rajoitukset|Kaamos Heikon vanhemmat muuttavat saman katon alle, koska Uusimaa ehkä eristetään – Harri Virtasen työpaikka jäisi rajan toiselle puolelle