Hallitus päätti keskiviikkona rajoituksista, joilla Uudenmaan alue eristetään. Tarkoitus on kieltää kaikki liikkuminen Uudellemaalle ja sieltä pois ilman aivan välttämätöntä syytä.
”Vapaa-ajan matkailu ei ole tällainen syy”, pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi.
Uudenmaan eristys kestäisi noin kolme viikkoa ja kestäisi alustavasti 19. huhtikuuta asti.
”On arvioitu, että rajoitukset voisivat tulla voimaan 27.3.”, Marin sanoi. Valmiuslain mukainen ssetus menee kuitenkin vielä eduskunnan ja siellä ensiksi perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.
Eristyksen tarkoituksena on hillitä koronavirustartuntoja.
”Nyt on kyse siitä, että haluamme välttyä siltä, että koko kansa sairastuu yhtä aikaa, koska silloin meidän kapasiteetti ei riitä”, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r).
Rajoitus koskee sekä Uudeltamaalta lähteviä että Uudellemaalle saapuvia ja koko Uudenmaan aluetta.
Rajoituksen noudattamista valvoo poliisi. Selvitys matkan välttämättömyydestä pitää antaa poliisille joko suullisesti tai kirjallisesti, kertoi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr). Valmiuslaki mahdollistaa sakkorangaistukset niille, jotka eivät noudata rajoituksia.
Poliisi tulee todennäköisesti pyytämään virka-apua ainakin Puolustusvoimilta. Puolustusvoimat voi auttaa poliisia liikenteenohjauksessa.
”Kyseeseen tulisivat varusmiehet useasta eri varuskunnasta. Tehtävät olisivat lähinnä liikenteenohjaustehtäviä. Poliisivaltuuksia varusmiehille ei tietenkään tule”, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kertoi.
Koronavirus ei ole vielä levinnyt Suomessa kovin laajasti muualla kuin Uudellamaalla, ja tämän tilanteen säilyttämiseen Uudenmaan eristämisellä nimenomaan pyritään.
Esityksen mukaan rajoitus sallisi Uudellamaalla asuvien palata kotiosoitteensa, jos he ovat oleskelleet muualla Suomessa. Useita ihmisiä on mennyt viettämään aikaa esimerkiksi kesämökeilleen. Pääministeri Marin vetosi, että he palaisivat mahdollisimman pian takaisin koteihinsa.
Rajan voi rajoitusten aikana ylittää vain painavasta syystä. Liikkuminen on sallittua esimerkiksi lapsen tapaamisoikeuden toteuttamiseksi.
Myös välttämätön työmatkaliikenne voi jatkua. Samoin liikkuminen on sallittua viranomaistoiminnassa tai lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi.
Välttämättömässä työssä on Marinin mukaan kyse siitä, ettei voi tehdä etätöitä. Silloin työmatka on välttämätön tehdä ja työpaikalla välttämätöntä olla.
Esimerkiksi elintarvikepuolella on tällaisia työtehtäviä, kuten myös vesihuollossa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa täytyy olla fyysisesti työpaikalla, kertoi Marin.
Julkinen liikenne saisi edelleen toimia ainakin jossain määrin.
”Välttämätön työmatkaliikenne pitää pystyä myös julkisilla kulkuneuvoilla suorittamaan”, sanoi liikenneministeri Timo Harakka (sd). Hänen mukaansa myös rahtiliikenne saa jatkua.
Uudenmaan eristäminen tehdään lakiteknisesti aktivoimalla valmiuslain 118. pykälä.
Lakiesityksestä haluttiin kerralla saada sellainen, ettei sitä tarvitsisi eduskunnassa muuttaa. Eduskuntakäsittelyn venyminen pitkittäisi säädösten voimaantuloa.
Oikeusministeri Henriksson perusteli rajoituksia perusoikeuksilla. Vapaa liikkuminen on tärkeä oikeus, mutta oikeus elämään on vielä suurempi, hän määritteli.
Henriksson ja Marin sanoivat, että Uudenmaan eristäminen on nyt välttämätöntä. Se on edellytys valmiuslain pykälän aktivoimiseksi. Pitempään kuin kolmen viikon rajoitukseen ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole edellytyksiä.
”Mikäli arvio myöhemmin muuttuu, että se on välttämätöntä myös sen jälkeen, asia käsitellään uudelleen. Emme voi laittaa pitempää aikaväliä kuin on aivan välttämätöntä”, Marin sanoi.
Uudenmaan eristämiseen päädyttiin viikonlopun aikana sen jälkeen, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n arvio koronavirustilanteesta oli muuttunut.
HS:n tietojen mukaan THL oli saanut useista Euroopan maista uutta tietoa siitä, kuinka todennäköisesti ja missä vaiheessa tartunnan saanut potilas tarvitsee tehohoitoa.
Uusien tietojen mukaan erityisesti riskiryhmien kohdalla vaikuttaa todennäköiseltä, että tehokkainta hoitoa tarvitaan varhaisemmassa vaiheessa kuin aikaisemmin oli ajateltu.
Suomen tehohoitokapasiteetti voi loppua, jos tauti leviäisi koko maassa yhtä pahasti kuin pääkaupunkiseudulla on tapahtunut. Kaikille sairastuneille ei välttämättä riittäisi tehohoitoa, sillä tehohoitopaikkoja on muualla Suomessa vähemmän kuin Uudellamaalla.
Keskiviikkona eteni myös esitys ravintoloiden, kahviloiden ja pubien sulkemisesta.
Asiasta mietinnön tekevä talousvaliokunta puolsi rajoituslakia illalla. Puheenjohtaja Juhana Vartiaisen (kok) mukaan päätös ei ollut läpihuutojuttu.
Hallitukselta vaaditaan vielä selvennyksiä ja täsmennyksiä, minkä vuoksi ravintoloiden sulkemista ei pääministeri Marinin mukaan saada voimaan viikonvaihteeksi. Hän vetosi kuitenkin voimakkaasti siihen, että ravintolat pysyisivät vapaaehtoisesti kiinni.
Täsmennysvaatimukset perustuvat perustuslakivaliokunnan keskiviikkona antamaan lausuntoon. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) kertoi valiokunnan edellyttävän, että ehdotukseen lisätään mahdollisuus rajata kieltoa alueittain.
”Esimerkiksi Kainuussa ei ole yhtään todettua tautitapausta. Onko sielläkin tämä oikeansuhtainen toimi? Tätä paljon mietittiin”, Ojala-Niemelä sanoi.
Perustuslakivaliokunnan antaman evästyksen mukaisesti hallitukselle lisättiin mahdollisuus rajoittaa sulkua maantieteellisesti ja ajallisesti. Ravintolat voisivat siis kieltojen purkuvaiheessa aueta eri aikaan eri osissa maata.
Lisäksi perustuslakivaliokunta edellytti korvausten maksamista rajoituksista kärsiville, kuten yrityksille ja vakuutusyhtiöille.
