Hallitus kertoi keskiviikkona, että liikkumista Uudenmaan maakunnan rajojen yli aiotaan rajoittaa. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen tekemän päätöksen, se astuu voimaan näillä näkymin aikaisintaan lauantaina.
Tähän juttuun on koottu keskeisimpiä kysymyksiä liittyen Uudenmaan eristykseen.
Mitä hallitus päätti?
Hallitus päätti kieltää liikkumisen Uudeltamaalta ja sieltä pois ilman välttämätöntä syytä.
Rajoitus koskee sekä Uudeltamaalta lähteviä että Uudellemaalle saapuvia ja koko Uudenmaan aluetta. Päätös tarkoittaa, että Uudenmaan maakunnan asukkaiden on pysyttävä maakunnan alueella, eivätkä muiden maakuntien asukkaat voi käydä Uudellamaalla.
Vapaa-ajan matkustus kielletään kokonaan.
Liikkumisrajoitukset pohjautuvat valmiuslakiin, joka on koronakriisin takia otettu nyt ensi kertaa käyttöön rauhan aikana. Ennen uusien rajoitusten voimaan astumista eduskunta ja perustuslakivaliokunta arvioivat ne.
Lakiteknisesti Uudenmaan eristäminen tehdään aktivoimalla valmiuslain 118. pykälä.
Mitä poikkeuksia rajoituksiin on?
Työn, elinkeinon tai luottamustoimen harjoittamiseksi saa yhä ylittää rajan.
Jokaisella on oikeus palata koti- tai asuinpaikkakunnalleen.
Tavaraliikenteen kulkua ei estetä.
Liikkuminen on sallittua viranomaistoiminnassa tai lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi.
Liikkumista ei rajoiteta, jos siihen on painava henkilökohtainen syy, kuten lapsen tapaamisoikeuden toteuttaminen tai lähiomaisen kuolema. Tällainen poikkeus voisi olla myös esimerkiksi lähisukulaisen sairastuminen ja välttämättömän hoivan tai avun antaminen hänelle.
Uudenmaan sisäistä liikkumista rajoitukset eivät koske.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Hallitus antoi keskiviikkona asetuksen, jolla mahdollistetaan Uudenmaan eristäminen. Se on lähetekeskustelussa eduskunnassa torstai-iltana. Lakiteknisesti kyse on valmiuslain 118. pykälän aktivoimisesta.
Samalla käsitellään asetusta, jolla mahdollistetaan terveydenhuollon henkilökunnan työvelvoite koko valtakunnan alueella. Tämä asetus ei mennyt perustuslakivaliokunnan seulasta läpi viime viikolla ja nyt se on annettu uudelleen täydennettynä.
Asetukset menevät eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn perjantaina. Valiokunta kuulee asiantuntijoita ja antaa mietintönsä eduskunnan täysistunnolle, kun se on saanut työnsä päätökseen.
Uudenmaan eristämisen on määrä tulla voimaan perjantaina. Eduskunnassa on varauduttu käsittelemään ja siunaamaan asia mietinnön pohjalta mahdollisesti myöhäänkin perjantai-iltana, mikäli perustuslakivaliokunnan työ valmistuu odotetusti. Muussa tapauksessa hyväksyminen siirtyy seuraaviin täysistuntoihin.
Kuinka kauan rajoitukset ovat voimassa?
Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi keskiviikkona, että rajoitukset voisivat tulla voimaan perjantaina 27. maaliskuuta. Alustavasti Uudenmaan eristys kestäisi 19. huhtikuuta asti.
Uudenmaan eristys voi myös jatkua, mutta pidempään kuin kolmen viikon rajoitukseen ei tässä vaiheessa ollut edellytyksiä.
Jos eristys katsotaan välttämättömäksi myös kolmen viikon jälkeen, hallituksen on käsiteltävä asia uudelleen.
Miten Uudenmaan rajaa valvotaan?
Uudenmaan maakuntarajoille tulee tulevien matkustusrajoitusten aikana tiesulkuja, joilla poliisi valvoo liikennettä yhdessä Puolustusvoimien henkilökunnan ja varusmiesten kanssa. Lisäksi valvontaa tulee myös muun muassa juniin ja lentoliikenteeseen.
Pääväylille ja isoimmille teille tulee ympärivuorokautisia tarkastuspisteitä, mutta poliisi valvoo myös pienempiä teitä. Poliisi aikoo pysäyttää jokaisen ajoneuvon ja selvittää, onko rajanylitykselle hyväksyttävä syy.
Valvontapisteitä perustetaan noin 30–40. Poliisin mukaan määrää voidaan muuttaa sen mukaan, miten tilanne kehittyy matkustusrajoituksen aikana.
Liikkumisrajoitusvalvonta voi sitoa noin 700 poliisia. Operaatioon osallistuvat kaikki Suomen poliisiyksiköt.
Lue lisää: Poliisi perustaa kymmeniä valvontapisteitä Uudenmaan rajalle – ”Valvonta tulee olemaan kattavaa”
Millaisia rangaistuksia eristyksen rikkomisesta voi aiheutua?
Valmiuslaki mahdollistaa sakkorangaistukset niille, jotka eivät noudata rajoituksia.
Toimiiko joukkoliikenne?
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) sanoi keskiviikkoiltana, että bussi- ja junaliikenne ovat hiljentyneet ja tulevat todennäköisesti hiljentymään. Kaikkein välttämättömimmän liikenteen tulee onnistua joukkoliikenteelläkin, Harakka sanoi.
Yhtiöiden mukaan Uudenmaan rajat ylittävät vuorot harvenevat. Lue lisää: Uudenmaan rajat ylittävät bussivuorot harvenevat
Hallituksen muistion mukaan markkinaehtoisesta joukkoliikenteestä päättää palveluntarjoaja. Siten myös markkinaehtoinen työmatkaliikenne voi loppua, jos se muuttuu kannattamattomaksi.
Viranomaisten hankkimassa joukkoliikenteessä on jo nyt vähennetty vuoroja. Palveluntarjoaja on voinut vähentää esimerkiksi 50 prosenttia bussivuoroista matkustajamäärän vähenemisen vuoksi.
Rautateillä henkilöliikenne pyritään pitämään käynnissä. VR on aiemmin päättänyt matkustajaliikenteen vähentämisestä noin 15 prosentilla. Hallituksen tavoitteena on ollut mahdollistaa välttämätön työmatka- ja asiointiliikenne, mikä tulee hallituksen mukaan pyrkiä turvaamaan myös mahdollisessa laajemmassa liikennöinnin vähentämisessä.
Tarvittaessa kuitenkin raideliikenne voidaan keskeyttää. Myös siinä tapauksessa lähiliikenteen jatkuvuus kriittisten alojen työssäkäynnin varmistamiseksi tulee varmistaa, muistiossa sanotaan.
Miksi juuri Uusimaa?
Hallituksen muistiossa kerrotaan, että tiedot vahvistetuista tartunnoista osoittavat, että Uudenmaan alueella epidemia on kehittynyt nopeammin kuin muualla Suomessa.
Alueen varmistettujen tartuntojen ilmaantuvuus on yli kaksinkertainen muuhun Suomeen verrattuna. Uudellamaalla tapauksia on 14 sataatuhatta asukasta kohden. Muualla Suomessa tapauksia on kuusi sataatuhatta kohden, hallituksen muistiossa kerrotaan.
75 prosenttia sairaalahoidossa olevista oli keskiviikkona Uudeltamaalta ja 82 prosenttia tehohoidossa olevista oli Uudeltamaalta. Uudellamaalla asuu 31 prosenttia (1,7 miljoonaa asukasta) koko Suomen väkiluvusta (5,5 miljoonaa).
Tällä hetkellä epidemia on hallituksen mukaan selvästi pidemmällä Uudellamaalla kuin muualla Suomessa. Uudellamaalla on useita eri puolilla sijaitsevia kuntia, joissa tartuntoja on ilmennyt verrattain paljon. Näitä ovat muistion mukaan Helsinki, Espoo, Kauniainen, Sipoo, Inkoo, Raasepori, Lohja ja Siuntio.
Hallituksen mukaan se on osoitus siitä, että epidemia on erittäin todennäköisesti levinnyt Uudellamaalla jo laajalle, ja tapauksia on piilevinä suuressa osassa muitakin alueen kuntia.
Päätöksessä sanotaan, että myös joissain suuremmissa kaupungeissa Uudenmaan ulkopuolella on enenevissä määrin tapauksia. Niiden arvioidaan kuitenkin liittyvän yksittäisten perheiden tai seurueiden matkustusperusteisiin altistumisiin.
Hallituksen mukaan lääketieteellisiä perusteita rajata valmiuslain 118 pykälän mukaisia toimia koko maakuntaa pienempää aluetta koskeviksi ei ole. Toisaalta hallituksen mukaan perusteita asettaa rajoituksia muiden kuin Uudenmaan osalta ei ainakaan toistaiseksi ole.
Miten päätöstä perustellaan?
Hallituksen tavoitteena on hillitä koronavirustartuntoja, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi Uudenmaan sulkeminen on hallituksen mukaan välttämätöntä.
Virus ei ole vielä levinnyt Suomessa kovin laajasti muualla kuin Uudellamaalla, ja tämän tilanteen säilyttämiseen Uudenmaan eristämisellä hallitus pyrkii.
”Nyt on kyse siitä, että haluamme välttyä siltä, että koko kansa sairastuu yhtä aikaa, koska silloin meidän kapasiteetti ei riitä”, sanoi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) keskiviikkoiltana tiedotustilaisuudessa.
Henriksson perusteli rajoituksia perusoikeuksilla. Vapaa liikkuminen on tärkeä oikeus, mutta oikeus elämään on vielä suurempi, hän määritteli.
Hallituksen muistion perusteella päätöksen taustalla on vaikuttanut myös huoli tehohoitopaikkojen riittävyydestä.
Päätös on muistion mukaan välttämätön, jottei tehohoitoon ottamista jouduttaisi voimakkaasti rajaamaan eikä tehohoitoa tarvitsevien henki ja terveys vaarantuisi. Mallinnusten mukaan epidemia ”aiheuttaa myös Suomessa ennennäkemättömän kuormituksen erikoissairaanhoitoon, erityisesti raskaaseen tehohoitoon”, muistiossa sanotaan.
Suomessa on käytännössä noin 300 tehohoitopaikkaa. Määrää tullaan kasvattamaan noin tuhanteen koronavirusepidemian takia. Muistion mukaan tehohoidon nykyisestä kapasiteetista vähintään puolet on jatkossa varattava muille kuin koronapotilaille vaikka kiireetön leikkaushoito ajetaan alas.
THL:n mallinnuksissa oletetaan potilaan keskimääräiseksi teho-osastojakson pituudeksi kahdeksan päivää. Valtioneuvoston muistion mukaan potilaan hengen pelastavan tehohoidon kesto on koronapotilaiden kohdalla kuitenkin ”realistisemmin” 14–21 vuorokautta.
Muistiossa myös huomautetaan, että koronapotilaiden tehohoito on teknisesti vaativaa ja intensiivistä, eikä sen tyyppistä hoitoa anneta normaalioloissa kuin osalle teho-osastoilla hoidettavista potilaista. Teho-osastojen henkilökunnalla on myös korkea riski saada tartunta.
